Viime aikoina huomiota on herättänyt kolme karhua, joiden etukäpälään on tarttunut mitä todennäköisimmin näätien pyytämiseen tarkoitettu rauta. Metsästäjäliitto suosittaa pitämään näätärautoja vireessä vain marraskuusta maaliskuun loppuun, jolloin karhut yleensä nukkuvat talviunta ja näädän karva on parhaassa kunnossa.

Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin vasta marraskuussa

16.09.2021 12:47
Viime aikoina huomiota on herättänyt kolme karhua, joiden etukäpälään on tarttunut mitä todennäköisimmin näätien pyytämiseen tarkoitettu rauta. Metsästäjäliitto suosittaa pitämään näätärautoja vireessä vain marraskuusta maaliskuun loppuun, jolloin karhut yleensä nukkuvat talviunta ja näädän karva on parhaassa kunnossa.

Suomessa ei saa pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat, jotka tulee olla suojattu niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Rakennuksista ja muilla pyyntitavoilla pyyntiaika on tarkoituksenmukainen.

Huomiota rautojen oikeaan asetteluun

Raudat tulee suojata kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji eli näätä mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia, jos on mahdollista, että karhu saa tassunsa rautaan syöttiä tavoitellessaan. Näätäraudat asetetaan noin puolentoista metrin korkeuteen puunrungolle. Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu karhun käsittelyyn, raudat laukeavat ja muuttuvat vaarattomiksi. Rautojen laukeamisen voi varmistaa lisäämällä laukaisuviiksestä langan rautojen ulkopuoliseen kiinnityspisteeseen, joka saa raudat laukeamaan, jos kotelo siirtyy paikoiltaan.

Rautapyyntiä tulee harjoittaa vain suurta huolellisuutta käyttäen. Nyt nähtyjen rautakarhujen tapauksessa ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että rautojen alkuperä olisi itärajalla Venäjän puolella.

Näätä on suomalainen alkuperäislaji

Näätäkannan merkittävä runsastuminen alkoi 1970-luvulla. Nykyisin Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja.

Näätä viihtyy havumetsissä. Näätä on varovainen eläin ja liikkeellä pääasiassa yöllä ja hämärässä. Sen kulkua ohjaavat sen omat saaliit: pikkujyrsijät, linnut, oravat ja sammakot. Näätä on metsäelinympäristön saalistaja, jossa se pystyy hyödyntämään maan lisäksi puut aina latvaan asti. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttääkin ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita. Aiemmin näätä oli turkisten aatelia, ja näädän nahoilla oli suuri taloudellinen merkitys. Näädän turkin väri vaihtelee tummanruskeasta tummankellahtavan tai harmaanruskeaan. Leuan alta löytyvästä keltaisesta laikusta johtuu sen nimitys kultakurkku.

Lisätietoja:
Hankevastaava Petri Passila, puh. 040 511 7114, petri.passilaatmetsastajaliitto.fi

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Petri Passila
Petri Passila
Hankevastaava
Vieraspeto-hanke
040 511 7114