Palkinnon luovuttanut pääjohtaja Juha S. Niemelä muistutti liittoa onnitellessaan sen pitkästä ja johdonmukaisesta työstä metsästyksen puolestapuhujana. 

– Laajojen riistamaiden haltijana Metsähallitus haluaa strategiansa mukaisesti myös riista-asioissa luoda arvoa luonnolle, ihmisille ja yhteiskunnalle. Tässä työssä tarvitsemme Metsästäjäliiton kaltaisia hyviä kumppaneita, sanoi pääjohtaja Niemelä palkintoa luovuttaessaan.   

Metsästäjäliiton tuore strategia katsoo tulevaisuuteen ja hahmottaa hienosti metsästyksen ja metsästäjien roolin muuttuvassa toimintaympäristössä.  Luonnon kunnioittaminen, vastuullisuus ja yhteisöllisyys ovat arvoja, joita pääjohtajan Niemelän mukaan myös Metsähallitus arvostaa.  

– Suomalaisia kutsutaan usein Euroopan viimeiseksi metsästä-keräilijä kansaksi. Metsästäjäliiton tuore strategia nostaa keskiöön myös suomalaisen luonnon ja sen tuotteiden arvostamiseen perustuvan eräkulttuurin, Niemelä toteaa. 

Niemelän mukaan erälle ei enää lähdetä nälän pakottamana, vaan virkistäytymään ja hakemaan kokemuksia, jotka ovat arvokkaita myös silloin kuin saalista ei saada. 

– Metsästäjäporukassa tai yhdessä koiran kanssa koetaan hetkiä, jotka rauhoittavat ja auttavat palautumaan arjen haasteista.  

Metsähallituksella on tärkeä rooli mahdollistaa eräkokemus mahdollisimman monille, myös niille, joilla ei ole muita metsästysmahdollisuuksia. Tätä rooliaan hoitaessaan Metsähallitus ottaa vastuullisesti huomioon niin riistakantojen kuin sosiaalisenkin kestävyyden. Pääjohtaja Juha S. Niemelän mukaan Metsästäjäliiton asiantuntemukseen ja avoimuuteen perustava tapa työskennellä tekee siitä tässä työssä halutun ja arvostetun yhteistyökumppanin.   

Merkkivuottaan juhliva Suomen Metsästäjäliitto on koti kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.  

– Toivotamme juhlivalle Metsästäjäliitolle onnea seuraavalle sadalle vuodelle, pidetään suomalainen eräkulttuuri voimissaan yhdessä!, lausui pääjohtaja Juha S. Niemelä onnittelujen lopuksi.

Suomen Metsästäjäliitto kiittää Metsähallitusta tunnustuksesta.

(Päivitetty / uutinen 30.9.21) Norjassa on myönnetty lupa vähentää susien määrää metsästämällä neljä susilaumaa, mikä merkitsee 28-40 suden kaatamista. Norjassa sekä Norjan ja Ruotsin rajavyöhykkeen tuntumassa elää kaikkiaan 120-150 sutta. Metsästysluvasta on vielä mahdollista valittaa, mutta lupalinjaus on merkittävä askel Norjan susikannan hoitamisessa, kertoo uutisesta Norjan metsästys- ja kalastusliiton puheenjohtaja Knut Arne Gjems.

Ruotsissa lupa 33 sudelle

Ruotsin lääninhallitukset ilmoittivat tänään, että ensi talvena Ruotsissa on lupa metsästää yhteensä 33 sutta. Metsästyspäätökset lueteltiin maakunnittain. Ruotsin metsästäjäliitto vaati aiemmin, että susikanta tulee vähentää Ruotsin eduskunnan määrittelemälle 300 yksilön eli suotuisan suojelun tasolle. Tämä olisi tarkoittanut yli sadan suden metsästyskiintiötä.

Ruotsin metsästäjäliitto kritisoi jo aiemmin päätöksentekijöitä ylivarovaisuudesta, mikä on johtanut kannan kasvuun.
−Näyttää siltä, ​​että päätöksenteon painopiste on vain kannan koossa, joka ei saisi mennä alle 300 eläimen, eikä niinkään kannan kasvun hidastamisessa tai kannan vähentämisessä. Susikannalle ei olisi dramaattista vaikka susikanta laskisi hetkellisesti alle 300 yksilön, koska jo samana vuonna - pentujen syntymisen jälkeen - olemme jälleen tuon rajan yläpuolella, kommentoi Ruotsin Metsästäjäliiton puheenjohtaja Peter Eriksson. Kannanhallinta vaatii suhteellisen korkeita poistomääriä. Esimerkiksi villisikapopulaatiosta kaadetaan vuosittain yli 30 prosenttia ja hirvikannasta poistetaan vuosittain 25 prosenttia.

− Jos Ruotsin luonnonvaravirasto ja lääninhallitukset sallivat susikannan kasvun, on riski, että kaikki valta siirretään asiassa EU:lle. Hallituksen ja eduskunnan on tehtävä kaikkensa taatakseen sellaisen suurpetohallinnon, johon metsästäjät, eläinten omistajat ja maaseudun asukkaat luottavat, Peter Eriksson sanoi.

Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin Ruotsissa viime talvena.

Lisätietoja:

https://jagareforbundet.se/aktuellt/press/press-tt/

https://www.jaktjournalen.se/just-nu-sa-stor-blir-vargjakten/

Ministeri Leppä ilmoitti eduskunnassa 18.11.2020 sutta koskevan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa, että kannanhoidollinen metsästys voidaan aloittaa noin vuoden päästä. Sutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely on eduskunnassa yhä kesken, lähes aloittamatta, vaikka sen luovutuksesta on kulunut jo 11 kuukautta.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola kuvaa tilannetta:
− Kaikkialla Suomen ympärillä metsästetään susia. EU-maassa Ruotsissa suden kannanhoidollinen metsästys jatkuu ensi talvena jo toista vuotta, kun maahan myönnettiin ensi talveksi 33 suden metsästysluvat. Norjassa on runsaan sadan suden kanta, ja siitä on metsästetty kymmeniä susia. EU-maista myös kaikissa Baltian maissa on suden kannanhoidollista metsästystä. Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa.

Suomea suuremmassa Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritelty 300 sutta tai vaihtoehtoisesti 30 laumaa. Ruotsin sudet elävät lähes eristyksissä, vain Norjan pieni susipopulaatio ja muutama Suomesta vaeltava susi tuovat Ruotsin susikantaan uutta verta. Suomella on Venäjän kanssa 1300 km pitkä maayhteys, mikä varmistaa suden geeniperimää yhdessä Venäjän susipopulaation kanssa.

− Suomen susikannaksi arvioidaan 32–38 perhelaumaa. Suden metsästykselle Suomessa ei voi olla mitään estettä, Silpola toteaa.

Tilanne vaikea ja huolestuttava

Tilanne on äärimmäisen vaikea ja huolestuttava niin maalla asuvien koulukyytejä kaipaavien perheiden, karjankasvattajien kuin metsästäjienkin näkökulmasta. Luottamus päättäjiin ja viranomaisiin sekä usko kansalaisten tasa-arvoiseen kohteluun on maakunnissa loppunut.

– Vaikka metsästäjät varovat laskemasta koiria susilaumojen läheisyyteen, sudet tappavat koiria yhä enemmän. Esimerkiksi viime viikon keskiviikkona, yhdessä päivässä, kolme koiraa joutui susien suihin. Runsaassa kuukaudessa sudet ovat tappaneet tai raadelleet 23 metsästyskoiraa. Susitilanne estää koirien käyttöä hirvi- ja peurajahdissa samoin kuin pienriistametsästyksessä monissa maakunnissa. Joudutaan odottamaan lunta susilaumojen sijainnin tunnistamiseksi, jotta koirat uskalletaan laskea jahtiin. Pahimmillaan koirien kanssa ei ole jahtiin asiaa koko kautena. Sudet eivät pelkää ihmistä ja tulevat rohkeasti pihoihin. Ministeriön on nyt pakko toimia, Silpola kuvailee.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi

Suomessa on jo pidempään keskusteltu etenkin merimetson ja valkoposkihanhien metsästämisestä, sillä hanhet aiheuttavat haittaa viljelyksille ja viheralueille. Suomessa kummatkin lajit ovat kuitenkin toistaiseksi tiukasti luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja niiden tappaminen ja häiritseminen on poikkeusluvanvaraista.

Kurkea ja laulujoutsenta ei saa Suomessa tappaa edes poikkeusluvalla.

Uuden metsästysasetuksen mukaan Ruotsissa voidaan suojametsästää valkoposkihanhia, merihanhia ja kanadanhanhia, joita esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa sellaisilla pelloilla, joilta ei ole korjattu satoa, tai jotka voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle. Metsästysaika kestää heinäkuun alusta kesäkuun loppuun eli vuoden ympäri.

Merimetsoja voidaan suojametsästää Ruotsissa jatkossa vahinkojen estämiseksi, mutta se tulee tehdä vähintään 300 metrin päässä merimetsojen, merikotkan tai kalasääksen pesältä ja tulee tapahtua 300 metrin säteellä suojattavista kalanpyydyksistä. Metsästysaika on elokuun alusta helmikuun loppuun. Kalanviljelylaitoksilla ja kalanistutuspaikoilla 300 metrin etäisyydellä ko. alueista metsästysaika on heinäkuun alusta kesäkuun loppuun eli vuoden ympäri.

Kurkia, jos niitä esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa, voidaan vahingon estämiseksi suojametsästää pelloilla, joilla ei ole korjattu satoa. Metsästysaika on elokuun alusta syyskuun loppuun ja huhtikuun alusta toukokuun loppuun.

Laulujoutsenia, jos niitä esiintyy vähintään viiden yksilön parvissa, voidaan vahingon estämiseksi suojametsästää pelloilla, joilta ei ole korjattu satoa. Metsästysaika on lokakuun alusta maaliskuun loppuun.

Hirvijahdille on Ruotsissa määritelty kiinteä aloituspäivä, syyskuun 1. pohjoisessa ja 8. lokakuuta etelässä.

Metsäkaurispukille kevätjahti tulee koko maahan. Näiden lisäksi Pohjois-Ruotsissa pidennetään mm. latvalinnustuksen metsästysaikaa 15. helmikuuta asti.

Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin Ruotsissa jo viime talvena.

Lisätietoja:

https://jagareforbundet.se/aktuellt/forbundsnyheter/2021/05/sa-blir-de-nya-jakttiderna/

Suomessa tapahtui vuonna 2020 yli 1 500 hirvionnettomuutta riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-aputoiminnan tilastojen mukaan. Hirvionnettomuuksia tapahtuu ympäri vuoden, mutta selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu syyskuusta joulukuuhun yltävällä jaksolla, kello 16 ja puolen yön välisenä aikana.

Syksyllä kiima-aika, metsästys ja hirvien muutto talvilaitumille saavat eläimet liikkeelle. Hirvikolareita voidaan ennaltaehkäistä rakentamalla aitoja ja yli- tai alikulkupaikkoja. Lisäksi hirvistä varoittavat tekniset järjestelmät ovat kehittyneet.

– Kuolemaan johtaneita hirvionnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut 1-3 kpl vuodessa ja enemmän 100 km/h kuin 80 km/h nopeusrajoituksella. Onnettomuuteen joutuneista puolet oli henkilö- tai pakettiautoja ja puolet moottoripyöräilijöitä, kertoo Onnettomuustietoinstituutti OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

– Jokainen kuljettaja voi itse pienentää riskiä omalla ajokäyttäytymisellään – olemalla tarkkaavaisena erityisesti aamu- ja iltahämärässä sekä pudottamalla ajonopeutta erityisesti hirvivaara-alueilla, muistuttaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.
–Nyt on kaikilla kuljettajilla hyvä hetki palauttaa mieleen syventävän vaiheen- tai riskienhallintakoulutuksessa saamiaan hyviä neuvoja ja ohjeita pimeällä ajamiseen sekä varautumiseen hirvikolareihin. Nopeutta kannattaa vähentää ja lisätä havainnointia hirvivaara-alueilla, kannustaa Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi.

Hirvionnettomuuspaikalla toimimiseen pätevät samat ohjeet kuin muillakin tieliikenneonnettomuuspaikoilla. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapuvan on ensisijaisen tärkeää varoittaa muuta liikennettä onnettomuudesta ja hälyttää paikalle apua.

– Käytä hätävilkkuja, kun havaitset onnettomuuspaikan, hiljennä ajonopeuttasi ja pysäköi ajoneuvosi pientareelle. Pue yllesi huomioliivi ja vie varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Hälytä paikalle lisäapua hätänumerosta 112 tai 112 Suomi -sovelluksesta ja huolehdi loukkaantuneista, Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa neuvoo.

Myös onnettomuuspaikan ohittamiseen pelastustöiden jo alettua Uurasmaalla on napakat ohjeet ”Vauhti pois jo ennen onnettomuuspaikkaa, katse edessä menevään liikenteeseen ja kaikki keskittyminen onnettomuuspaikan turvalliseen ohittamiseen – eikä esimerkiksi onnettomuuspaikan vilkuiluun tai kuvaamiseen.”

Metsästyksellä säädellään hirvikannan kokoa ja vähennetään onnettomuuksia

Yksi keino vähentää kolareita on eläinkannan harvennus. Varsinainen hirven metsästysaika alkaa 2.10 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Muualla Suomessa varsinainen hirven metsästysaika alkaa viikkoa myöhemmin eli 9.10.2021. Hirven metsästysaika päättyy koko maassa 15.1.2022. Alkavalla metsästyskaudella on käytössä 41 631 hirven pyyntilupaa.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että jahdeissa hirviä ajetaan tieltä poispäin, mutta hirvi tai sen perässä koira saattaa juosta myös tielle. Hirvijahdista varoitetaankin tienvarteen pystytetyillä tilapäisillä merkeillä, jotka huomattuaan tulee nopeutta hidastaa ja olla erityisen valpas

Hirvimerkki-kampanjakiertue 2021 peruttu koronan vuoksi

Hirvikolareiden vähentämiseen tähtäävä Hirvimerkki! -kampanjakiertue on kulkenut läpi Suomen vuodesta 2015. Tänä vuonna se on peruttu, mutta mukana olevat tahot – Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Suomen Autokoululiitto, Metsästäjäliitto, Audi Finland, St1, Shell-liikenneasemat, Onnettomuustieto-instituutti OTI ja Suomen Palopäällystöliitto muistuttavat, että hirvivaara ei ole peruuntunut. Ajankohtaista tietoa aiheesta löytyy www.hirvimerkki.fi -sivuilta.

Lisätietoja:

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Johtava asiantuntija Jussi Pohjonen, jussi.pohjonentraficom.fi, puh. 029 534
5310, Twitter: @JussiPohjonen 

Suomen Autokoululiitto
Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi, jukka.kiviniemiautokoululiitto.fi, puh. 040 548 5416

Metsästäjäliitto
Viestintäpäällikkö Eija Vallinheimo, eija.vallinheimometsastajaliitto.fi, puh. 050 530 3871

Onnettomuustietoinstituutti OTI
Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty, esa.ratyoti.fi, puh. 040 922 1365

Suomen Palopäällystöliitto
Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, pasi.uurasmaasppl.fi, puh. 0440 350 112

Suomen Metsästäjäliitto on saanut Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta tiedon, että Metsästäjäliiton hakemasta ja Suomen riistakeskuksen myöntämästä poikkeusluvasta 2021-3-000-22184-7 on tehty valitus. Poikkeuslupa mahdollistaa keinovalojen ja yötähtäinten käytön tihentymäalueilla käynnissä olevan metsästyskauden aikana.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 24.9. tekemässä päätöksessään todennyt, että valitus siirretään Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Siirto johtuu siitä, että valitus koskee Suomen riistakeskuksen päätöstä, jolloin valitus tulee käsitellä päätöksen tehneen viranomaisen päätoimipaikan hallinto-oikeudessa.

Valituksessa vaaditaan poikkeuslupapäätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon välitöntä keskeyttämistä. Toistaiseksi valitukseen ei siis ole saatu lopullista hallinto-oikeuden päätöstä. Metsästäjäliitto tiedottaa tilanteesta heti, kun valitukseen saadaan Helsingin hallinto-oikeuden päätös.

Lisätietoja:

Perustietoa sekä usein kysytyt kysymykset: https://metsastajaliitto.fi/valkohantapeura

Hakuohjeet: https://metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

Metsästäjäliitto edustaa Suomea FACEssa. FACEn kautta Metsästäjäliitto vaikuttaa aktiivisesti EU:n päätöksiin Suomen ja Pohjoismaiden metsästäjiä koskevissa asioissa. Metsästäjäliitto pitää FACEn kautta aktiivista yhteyttä Euroopan parlamentin jäseniin, komissioon ja neuvostoon ja etujärjestöihin.

Merkittävä osa uusista laeista tulee nykyisin EU:n kautta, ja lakien valmisteluun pitää vaikuttaa aktiivisesti jo suunnitteluvaiheessa. EU:lla on suunnitteilla useita metsästykseen kielteisesti vaikuttavia lakiehdotuksia. Euroopan Unioni haluaa esimerkiksi rajoittaa lyijystä valmistettuja luoteja, hauleja ja kalastuspainoja koko Euroopan alueella.

FACE - Euroopan metsästäjien ääni

Vuonna 1977 perustettu FACE edustaa Euroopan seitsemän miljoonan metsästäjän etuja kansainvälisenä voittoa tavoittelemattomana valtioista riippumattomana järjestönä. Tämä tekee FACEsta maailman suurimman metsästäjiä edustavan organisaation. Samalla se on yksi suurimmista eurooppalaisista kansalaisjärjestöistä. FACE koostuu sen jäsenistä, joita ovat kansalliset metsästäjäjärjestöt 37 Euroopan maasta, mukaan lukien Suomesta. FACElla on myös seitsemän liitännäisjäsentä ja sen sihteeristö toimii Brysselissä.

Hallenberg valittiin kuukausi sitten myös Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin metsästäjäliittojen yhteistyöjärjestön Nordic Hunters Alliancen (NHA) puheenjohtajaksi.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergmetsastajaliitto.fi

https://www.face.eu/2021/09/setting-the-priorities-for-hunting-and-conservation-in-europe-face-general-assembly-budapest/

Poliisi suoritti tehostettua erävalvontaa sorsan- ja karhunmetsästyksen aloitusviikonloppuna ja tiedotti 24.8.2021 seuraavaa: ”Valtakunnallisesti voidaan todeta, että pääsääntöisesti metsästäjät noudattavat metsästyslain säännöksiä erittäin hyvin, ja valvonnassa havaitut rikkeet olivat vähäisiä ja lieviä.” Poliisin tiedote kertoo, että metsästäjät toimivat hyvin ja vastuullisesti, sääntöjä noudattaen. Jos joku sitten kuitenkin erehtyy tai toimii väärin, korjausliikettä ei tule aloittaa kielloilla, vaan lisäkoulutuksella ja toimintakulttuuria kehittäen.

Leipäveitsi tai auto ei ole ongelma, eikä niitä olla niiden vahinkojen tai niillä tehtyjen lainrikkomusten vuoksi kieltämässä. Sama on metsästyksessä. Pienpetoraudat eivät ole ongelma, vaan tarpeellinen pyyntiväline. Niiden käyttöä toki voidaan kehittää. Ja edelleen: Ruokinta on hyödyllistä ja monesti välttämätöntä. Mutta, jos olosuhteet muuttuvat esim. talvien lauhtumisen myötä, ruokintaa ja sen avulla tehtävää kestävästi toteutettua metsästystä voidaan ja tulee kehittää.

Lyijy on edelleen välttämätön ammusten materiaali useissa eri kaliipereissa ja voidaan osoittaa, että sen käyttö on turvallista niin luonnon kuin myös ihmisten kannalta. Kaikenkattava lyijykielto on anarkiaa metsästystä ja ammuntaa kohtaan. Totaalikielto ei ole ratkaisu.

Luonnon ja lajien suojelemiseksi EU:ssa halutaan kieltää metsästys valtavilla maa-alueilla, biodiversiteetin nimissä. Metsästys on kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä, miksi pitäisi kieltää?

Metsästäjäliitto päättää toiminta- ja edunvalvontalinjauksensa liittohallituksessa, jossa on edustajat kaikkien Liiton piirien alueilta, koko Suomesta. Liittohallitus tarkastelee kokonaisuutta ja vaikuttavuuden maksimointia. Joskus on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja ja linjattava esimerkiksi uusia toimintatapoja, kun halutaan varmistaa metsästyksen, metsästäjien ja metsästysseurojen kokonaisetu.

Metsästäjien etu syntyy vastuullisuuden kautta niin, että toimintamme kestää kokonaisvaltaisen tarkastelun. Tällöin meillä metsästäjillä on oikeus vaatia vastavuoroisesti yhteiskunnalta vastuullisuutta metsästystä ja metsästäjiä kohtaan. Kieltoja ja tottelemista kannustavampi ratkaisu on yhteiskunnalta antaa metsästäjille vastuuta ja metsästäjiltä ottaa annettu vastuu kannettavaksi.

Eilen saatiin uutinen, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt ympäristöjärjestöjen tekemät valitukset karhun kannanhoidollisista luvista Pirkanmaalla. Se on hyvä ja odotettu uutinen ja lupa kolmen karhun jahtiin on nyt olemassa.

Käsittelen susiasiaa 6. lokakuuta ilmestyvän Jahti-lehden pääkirjoituksessa ja jätän sen vuoksi aiheen tässä viestissäni sivuun. Toivottavasti saamme maa- ja metsätalousministeriöstä esityksen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulevalle talvelle kuten päättäjämme ovat jo viime vuonna viestineet. Aika näyttää.

Toivotan kaikille jäsenille hyviä ja turvallisia hetkiä jahtipoluille,

Jaakko Silpola

toiminnanjohtaja

Suomessa ei saa pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat, jotka tulee olla suojattu niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Näädän metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3. Metsästäjäliitto suosittelee aloittamaan näädän rautapyynnin maastossa vasta marraskuussa. Tällöin karhut ovat talviunilla ja näädän turkis parhaimmillaan. Rakennuksista ja muilla pyyntitavoilla pyyntiaika on tarkoituksenmukainen.

Huomiota rautojen oikeaan asetteluun

Raudat tulee suojata kotelolla, jonka suuaukosta vain kohdelaji eli näätä mahtuu sisään. Avokotelossa olevat raudat eivät vastaa lain vaatimuksia, jos on mahdollista, että karhu saa tassunsa rautaan syöttiä tavoitellessaan. Näätäraudat asetetaan noin puolentoista metrin korkeuteen puunrungolle. Pyyntirautoja asetellessa tulee varmistaa, että laatikko on tukeva ja kansi on hyvin suljettu. Jos asetuksen mukainen suojakotelo joutuu karhun käsittelyyn, raudat laukeavat ja muuttuvat vaarattomiksi. Rautojen laukeamisen voi varmistaa lisäämällä laukaisuviiksestä langan rautojen ulkopuoliseen kiinnityspisteeseen, joka saa raudat laukeamaan, jos kotelo siirtyy paikoiltaan.

Rautapyyntiä tulee harjoittaa vain suurta huolellisuutta käyttäen. Nyt nähtyjen rautakarhujen tapauksessa ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että rautojen alkuperä olisi itärajalla Venäjän puolella.

Näätä on suomalainen alkuperäislaji

Näätäkannan merkittävä runsastuminen alkoi 1970-luvulla. Nykyisin Suomen näätäkanta on elinvoimainen ja kannan nousu ja levittäytyminen on ollut nopeaa. Luonnossa harva näkee näätää, mutta esimerkiksi kesämökillä näädät voivat ottaa tilan haltuun ja asettua taloksi jättäen käynnistään erilaisia jälkiä; rakenne- ja eristevikoja, virtsa- ja ulostejätöksiä sekä mätänevien ravintoraatojen hajuja.

Näätä viihtyy havumetsissä. Näätä on varovainen eläin ja liikkeellä pääasiassa yöllä ja hämärässä. Sen kulkua ohjaavat sen omat saaliit: pikkujyrsijät, linnut, oravat ja sammakot. Näätä on metsäelinympäristön saalistaja, jossa se pystyy hyödyntämään maan lisäksi puut aina latvaan asti. Lintujen pesintäaikaan näätä käyttääkin ravinnokseen laajasti munia ja lintupoikueita. Aiemmin näätä oli turkisten aatelia, ja näädän nahoilla oli suuri taloudellinen merkitys. Näädän turkin väri vaihtelee tummanruskeasta tummankellahtavan tai harmaanruskeaan. Leuan alta löytyvästä keltaisesta laikusta johtuu sen nimitys kultakurkku.

Lisätietoja:
Hankevastaava Petri Passila, puh. 040 511 7114, petri.passilametsastajaliitto.fi

Laajaan kyselyyn osallistui yli 18 000 metsästäjää ja urheiluampujaa Euroopan talousalueelta. Mukana oli myös suuri määrä suomalaisia metsästäjiä ja urheiluampujia. Tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että arviolta joka neljäs metsästäjä lopettaisi metsästyksen kokonaan, jos lyijyammusten totaalikielto toteutuu.  Lisäksi vähintään 30 % metsästäjistä metsästäisi ja harjoittelisi nykyistä harvemmin. Metsästyksen vähenemisestä aiheutuisi Euroopalle arvioitua suurempia taloudellisia tappioita.

Euroopan kemikaalivirasto ECHA itse arvioi, että 3 000 euroa on metsästäjien keskimääräinen vuotuinen metsästysbudjetti. Siten 27 jäsenvaltion taloudellinen tappio pelkästään metsästystoiminnan lopettamisen ja vähentämisen vuoksi olisi vähintään 5,7 miljardia euroa.

ECHA ei ole kuitenkaan huomioinut laskelmissaan esimerkiksi sitä, että kaikilla ampuma-aseille ei ole olemassa lyijyä korvaavaa ammusmateriaalia. Tutkimuksen mukaan 34 % ampuma-aseista ei ole yhteensopivia lyijyttömien ammusten kanssa. Näiden ampuma-aseiden vaihtoon liittyvät kertaluonteiset kustannukset voivat nousta varovaisen arvion mukaan jopa 14,5 miljardiin euroon.

Ampuma-aseiden vaihtamisesta tai muuntamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole ainoita metsästäjiä ahdistavia tekijöitä: noin 70 prosenttia heistä on joko ”erittäin huolissaan” tai ”huolissaan” harjoitteluun liittyvistä turvallisuusriskeistä. Lähes puolet kaikista vastaajista (46 %) ilmoitti käyttävänsä tällä hetkellä muita kuin teräkselle tarkoitettuja haulikoita. Ottaen huomioon, että nykyinen ehdotus ei pakota metsästäjiä vaihtamaan haulikoitaan, muutos aiheuttaa ison turvallisuusriskin metsästäjille.

Muita tärkeitä kysymyksiä ovat Euroopan kemikaaliviraston ehdottamat siirtymäajat, jotka ovat epärealistisia. Epärealistisia ovat myös vaatimukset, joita on mahdotonta toteuttaa ampumaradoilla. Ampumaratojen väheneminen vähentäisi myös ampumaharjoittelua.

Kustannukset voivat olla vieläkin korkeammat

Yhteenvetona voidaan todeta, että kyselyn tulokset osoittavat selkeästi miten ehdotetulla lyijykiellolla on arvioitua selvästi suuremmat sosioekonomiset vaikutukset Euroopan talousalueen metsästys- ja urheiluampumayhteisölle. Pidempi aikataulu sekä laajempi yhteistyö kaikkien sidosryhmien - ennen kaikkea metsästäjien, urheiluampujien ja asevalmistajien - kanssa ovat välttämätöntä tehokkaiden tulosten saavuttamiseksi ja rajoituksen kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.

Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta kommentoi asiaa: ”Tämä raportti osoittaa selvästi, että ECHA on aliarvioinut pahasti lyijyammuskiellon sosioekonomiset vaikutukset eurooppalaisille metsästäjille ja urheiluampujille. Raportti on myös hyvin maltillinen, kun otetaan huomioon, että esimerkiksi pienoiskivääriin ei ole edes tarpeeksi tarkkoja korvaavia patruunoita saatavilla ja olemassa oleville aseille ei olisi enää ollenkaan käyttötarkoitusta. Lisäksi tutkimuksessa ei oteta kantaa ampumaratojen kunnostamiseen, jonka myös lopulta maksavat metsästäjät ja urheiluampujat. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille suomalaisille”.

Partasen lausunto perustuu siihen, että nyt julkaistussa sosioekonomisessa tutkimuksessa on käytetty kemikaaliviraston käyttämää 10 prosentin toimimattomuusarviota pienoiskiväärien kohdalla. Uusimpien patruunoiden käyntitestien perusteella näyttää kuitenkin siltä, että todellisuudessa 90-100 prosenttia pienoiskivääreistä on toimimattomia korvaavilla patruunoilla, sillä tarkkaa korvaavaa patruunaa ei .22 LR kaliiperiin ole olemassa. Samaa aliraportointia voidaan todeta myös haulikoiden kohdalla.

Englanninkielinen tutkimusraportti kokonaisuudessaan tästä