Koulutusta poikkeuslupaan liittyen 23.9.

Metsästyseuroille järjestetään koulutusta poikkeusluvan käytöstä ja raportoinnista 23.9. klo 18. Koulutus järjestetään etänä Teams-ohjelman avulla. Poikkeusluvan piiriin hakeutuneille ja muille koulutukseen ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki. Ilmoittaudu koulutukseen tästä.

Mukana koulutuksessa olisi hyvä olla ainakin seuran metsästyksenjohtaja, joka vastaa poikkeusluvassa hyväksytyn tekniikan oikeasta luvanmukaisesta käytöstä ja raportoinnista. Mikäli seurassa tai seurueessa on valittu erillinen vastuuhenkilö tekemään raportointi, tämän osallistuminen koulutukseen on myös suotavaa.

Tekniikkaa voi käyttää vain valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä metsästyksen johtajan ennalta hyväksymässä paikassa.Poikkeusluvassa sallittujen valojen ja yötähtäimien käyttöön on tarkat turvallisuusohjeet, joita noudattamalla metsästys ei aiheuta vaaraa ulkopuolisille.

Katso turvallisuusohje metsästäjille

Poikkeuslupaa ei saa käyttää lupaehtojen vastaisesti. Esimerkiksi peltojen valaiseminen pyyntitarkoituksessa tiellä ajellen ei ole sallittua. Ilman poikkeuslupaa metsästyslaki kieltää pääsääntöisesti valojen ja yötähtäinten käytön metsästyksessä.

Valkohäntäpeurojen määrä kasvanut jatkuvasti

Poikkeuslupa on voimassa 1.9.2021–15.2.2022 karkeasti ilmaistuna Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella. Kyse on poikkeuksellisesta menetelmästä poikkeuksellisessa tilanteessa, eivätkä vastaavat menetelmät kuulu liiton näkemyksen mukaan normaaliin metsästykseen. Tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. 

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut pitkään. Vuoden takaisen kantaennusteen vastaisesti kanta on edelleen kasvanut ennätyksellisistä kaatomääristä huolimatta. Metsästäjäliitto on kannustanut pyyntilupamäärän nostoon peurakannan tihentymäalueilla. Vaikka valkohäntäpeura on arvokas ja hieno riistaeläin, tihentymäalueilla peurakantaa on leikattava maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vuoksi. Peurakannan paikalliset tiheystavoitteet on määritelty alueellisissa riistaneuvostoissa. Tulevalle metsästyskaudelle on myönnetty lähes 78 000 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Suomen Sikayrittäjät ry kannustaa metsästäjiä jatkamaan villisikakannan verottamista afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Yhdistys jakoi maanantaina Lappeenrannassa tuntuvat rahapalkinnot parhaiten torjuntatyössä menestyneille metsästysseuroille. Sikayrittäjät pitää torjuntatyötä ensiarvoisen tärkeänä elinkeinon kannalta. Palkinnolla halutaan kannustaa seuroja kehittämään edelleen torjuntatyötä.

Palkintoja jaettiin seuraavasti:

1. Virolahden Metsästysseura ry (toiminta-avustus 5000 euroa)

2. Muurikkalan Metsästysyhdistys ry (toiminta-avustus 2500 euroa)

3. Rajaseudun Erämiehet ry (toiminta-avustus 2000 euroa)

Lisäksi annettiin tunnustusta (toiminta-avustus 1000 euroa) seuraaville:

Rapattilan Riistamiehet ry
Salonkävijät ry
Suomen Metsästäjäliitto Kymen piiri ry
Tervajoen Metsästäjät ry
Tjusterby Jaktförening rf
Vainikkalan Riistamiehet ry
Villalan ja
ähikylien Hirvimiehet ry

Pyyntimäärä kasvanut

Riistakeskuksen pitämän tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomessa pyydettiin 764 villisikaa, missä oli lisäystä yli 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2020.

ASF-näytteitä metsästäjät toimittivat ruokavirastolle heinäkuun loppuun mennessä 539 kappaletta. Koko viime vuonna näytteitä toimitettiin 937 kappaletta.

Suomen Sikayrittäjät maksaa edelleen toiminta-avustusta metsästysseuroille. Avustuksen suuruus on tällä hetkellä 137 euroa per metsästetty ja Ruokavirastossa ASF-tutkittu villisika.

Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen korostaa metsästyksen merkitystä villisikakannan kurissapitämisessä.

−Metsästäjäliiton tuoreen kannan mukaan villisikakanta tulee pitää pienenä aktiivisella metsästyksellä, vaikka moni toivoisi sen pitämistä elinvoimaisena, Karppinen sanoi. Metsästäjäliitolla on parhaillaan käynnissä villisian metsästykseen liittyvä tiedonvälitys- ja koulutushanke.

Suomi on toistaiseksi välttynyt afrikkalaiselta sikarutolta, jota esiintyy Baltiassa ja Keski-Euroopassa. Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen tammikuun alussa keskimäärin 3426 villisikaa. Kanta-arvion 90 prosentin todennäköisyysväli oli 2209–5727 yksilöä.

Kuvassa: Sikayrittäjien kunniakirjoja Lappeenrannan Ylämaalla pitävät Erkki Pentinniemi, Jari Husu, Jarmo Koskela, Jaana Husu-Kallio ja Ari Sjöholm. Kuva: Sikayrittäjät ry

Miljoonas Tikka luovutettiin juhlallisin menoin uudelle omistajalleen Joonas Oksaselle 1.9.2021 Riihimäellä Sakon tiloissa. Kuvassa asetta luovuttamassa Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

Luovutustilaisuudessa Metsästäjäliitto vastaanotti samalla miljoonannen Tikan huutokaupasta saadut 9 000 euroa. Huutokaupan tuotto käytetään lyhentämättömänä nuorten ampumaharrastuksen edistämiseen.

Metsästäjäliitto kiittää sekä Sakoa että kaikkia huutokauppaan osallistuneita tuesta suomalaisen nuorten ampumakoulutuksen kehittämiseen.

Sarjanumerolla 1 000 000 varustetussa uniikissa kiväärissä on monia hienoja yksityiskohtia.

Kiväärin kaiverrukset korostavat suomalaisuutta ja luontoa. Helena Suhosen suunnittelema ja toteuttama mäntyaiheinen teema kiertää jatkuvana kuviona aseen kehystä.

Lue lisää Jahtimedian artikkelista >> jahtimedia.fi/metsastys/sako-miljoonas-tikka

Suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa 18.11.2020 ministeri Leppä totesi eduskunnassa: ”Avainasemassa tässä on suotuisan suojelutason määrittely, ja se on käytännössä raja-arvo siitä, milloin kanta on sillä tasolla, että sitä voidaan säädellä metsästyksellä. Siksi olen antanut Luonnonvarakeskukselle tehtäväksi määritellä tuon raja-arvon niin, että tieto olisi meillä käytettävissä jo mahdollisimman pikaisesti ja viimeistään kesän jälkeen tältä osin.”

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg toteaa: ”Luken väliraportti on nyt saatu. Aiemmin kesällä valmistui ministeriön työryhmän työ kannanhoidollisen metsästyksen toteutustavoista. Nyt odotamme aiemmin ilmoitetun mukaisesti mielenkiinnolla esitystä kannanhoidollisesta metsästyksestä.”

Vain Suomessa susia ei vielä metsästetä

Kaikkialla Suomen ympärillä metsästetään susia, mutta Suomessa ei ole vielä päätöksiä suden metsästyksestä.

Norjassa on runsaan sadan suden kanta, ja siitä on metsästetty joitakin kymmeniä susia. EU-maa Ruotsissa suden suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä eli 30 laumaa ja suden kannanhoidollinen metsästys on maassa aloitettu. Euroopan Unioniin kuuluvissa Baltian maissa susia metsästetään vuosittain satoja yksilöitä. Venäjän Karjalassa sudesta maksetaan tapporahaa. Suomen susikanta saattaa tänä kesänä olla jopa 500 sutta uusien jälkeläisten synnyttyä. Päätöksiä odotetaan.

Liitto perehtyi väliraporttiin ja toteaa, että esitetyt lukuarvot vaikuttavat alustavassa tarkastelussa hämmästyttävän korkeilta verrattuna Ruotsin ja Norjan vastaaviin.

Viime syksynä eduskunnalle annettiin ennätysajassa toteutunut kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Aloitteen lähetekeskustelussa metsästyksen aloittamista kiirehdittiin. Useat kunnat ja kaupungit ovat viime aikoina vedonneet maa- ja metsätalousministeriöön suden metsästyksen aloittamiseksi. Nämä yhteiskunnan tarpeet on nyt tarpeen huomioida.

Metsästäjäliitto on kannustanut metsästäjiä susihavaintojen tekoon. Metsästäjät ylsivät myös DNA-näytteiden ennätykselliseen keruuseen, minkä perusteella kanta-arvio kasvoi kolmanneksella. Tavoitteena on ollut toimiva ja läpinäkyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä: ”Meidän on syytä päästä kansakuntana eteenpäin asiassa. Metsästäjille on tärkeätä, että jokainen taho vastaa tontistaan”, toteaa Metsästäjäliiton Hallenberg.

Lisätietoja:
Metsästäjäliitto
puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puhelin 040 528 6069

Aiemmin tänä vuonna (15.2.2021) EU:n alueella astui voimaan lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla. Tästä alkoi siirtymäajan laskeminen, joka Suomen kohdalla oli joko kaksi tai kolme vuotta. Siirtymäajan pituus riippui siitä, valitsiko Suomi niin sanotun Ramsar-rajoituksen vai lyijyhaulien totaalikiellon. Lyijyhaulirajoitus on osa REACH-asetusta ja eurooppalaista kemikaalilainsääntöä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Suomessa REACH-asetuksen toimeenpanosta. STM nimitti ministeriötyöryhmän pohtimaan asiaa. Ministeriötyöryhmä kutsui kevään mittaan kuultavaksi kaikki olennaiset tahot ja myös Metsästäjäliitto osallistui keskusteluun ja jätti lausunnon asiassa. Julkaistu rajoitus kokonaisuudessaan suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R0057&from=sv

Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ollut vaihtoehto. Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Tuleva lyijyhaulirajoitus sisältää kuitenkin lukuisia ongelmia, kuten kansalaisen syyllisyysolettaman. Hallinnon sisällä aletaan nyt suunnitella muun muassa valvonnan järjestämistä.

Lisätietoja:

metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh.040 845 1572 jussi.partanenmetsastajaliitto.fi ()

Arvosteluun tuodut trofeet ovat nyt esillä virtuaalisessa näyttelyssä osoitteessa https://www.flickr.com/photos/metsastajaliitto/albums. Lisätietoja trofeesta (pisteet, mitalisija ja omistaja) löytyy klikkaamalla kuva auki.

Arvostelutapahtumassa rikottiin myös ennätyksiä, sillä uudeksi Suomen ennätykseksi mitattiin Lohjalla 10.12.2019 kaadetun metsäkauriin sarvet. Pisteitä trofee saavutti 199,75 ja edellinen ennätys rikkoutui 14,8 pisteellä. Sarvet olivat väriltään harvinaisen tummat, lähes pikimustat.

Toinen arvostelun poikkeuksellinen trofee liittyi valkohäntäpeuran jättösarviin. Jättösarvia arvostellaan vain Suomessa. Toistaiseksi sekä tyypilliset että epätyypilliset sarvet mitataan samoin säännöin ja pisterajoin. Arvostelun suurin valkohäntäpeuran jättösarvi saavutti pisteet 234,80 ja sijoittuu näin Suomen ennätystilastossa sijalle 2, jääden ainoastaan 0,20 pistettä ykkösestä.

Muita Suomen ennätyksiä olivat mm. Tarttilassa 28.1.2021 kaadetun ketun kallo, joka mitattiin uudeksi Suomen ennätykseksi. Karhun kalloja mitattiin tapahtumassa neljä. Pronssimitalille ylsi naaraskarhun kallo pistein 54,68. Mainittu kallo on toiseksi suurin naaraskarhun kallo siltä ajalta, kun sukupuolitieto on ollut tiedossa.

Lue lisää trofeista Jahtimediasta:
https://jahtimedia.fi/luonnossa/trofee-ei-ole-vain-metsastysmuisto

Näyttelyn tulokset: https://asiakas.kotisivukone.com/files/trofeeinfo.kotisivukone.com/Nayttelytulokset/Nayttelytulokset_2021/Riihimaki/Tulosluettelo_Riihimaki_2021.pdf

Metsästysseurat ja -seurueet voivat nyt hakeutua valkohäntäpeuran metsästyksen valonlähteitä ja yötähtäimiä koskevan poikkeusluvan piiriin. Toimijoiden tulee muistaa, että poikkeuslupa on voimassa vasta, kun metsästysseura tai -seurue on saanut luvan käyttöoikeudesta kirjallisen sähköpostivahvistuksen Metsästäjäliitolta. Ilman lupaa valon tai yötähtäimen käyttö on metsästyslain mukaisesti kiellettyä. Poikkeuslupa ei myöskään anna lupaa metsästää uusilla keinoilla muita eläimiä kuin valkohäntäpeuroja.

Metsästäjäliitto on nyt julkaissut ohjeistuksen, jossa kerrotaan, miten metsästysseura, -seurue tai muu taho voi hakeutua valkohäntäpeuran metsästyksessä peuran tihentymäalueilla keinovalon tai yötähtäinlaitteiden käyttöä koskevan poikkeusluvan piiriin. Ohjeistus löytyy täältä: https://metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

Koko maa ei kuulu poikkeuslupa-alueeseen

Poikkeusluvassa ja Metsästäjäliiton ohjeistuksessa on listattu poikkeusluvassa mainitut riistanhoitoyhdistykset, joiden alueella poikkeusluvan käyttö on mahdollista. Lupa on voimassa alueella, joka pääsääntöisesti käsittää valkohäntäpeuran tihentymäalueet Helsinki-Tampere-Pori -alueen lounaispuolella. Mikäli valkohäntäpeuran pyyntiluvan saajan metsästysalue ulottuu poikkeusluvassa mainittujen riistanhoitoyhdistysten ulkopuolelle, luvan saajan pyyntialue kuuluu kuitenkin kokonaisuudessaan poikkeusluvan piiriin. Poikkeuslupa on voimassa valkohäntäpeuran metsästyskaudella 1.9.2021 - 15.2.2022.

Poikkeusluvan käyttäjiksi voivat hakeutua Metsästyslain 26 § mukaiset valkohäntäpeuran pyyntiluvan saajat, kuten metsästysseurat, -seurueet tai muut vastaavat tahot.  Hakeutumisen hoitaa metsästyksestä vastaava metsästyksenjohtaja ja se voi tapahtua missä tahansa vaiheessa kautta.

Seura sitoutuu raportoimaan poikkeusluvassa edellytetyt asiat

Jokainen seura tai seurue tekee oman päätöksensä poikkeuslupaan hakeutumisesta. Seuralle/seurueelle ei koidu hakeutumisesta kuluja. Rekisteröidyssä yhdistyksessä hallituksen päätös tai delegoituna alemman päätöselimen päätös riittää. Aina myös ylempi päätöselin, kuten yleinen kokous, voi tehdä päätöksen. Seurue, joka ei kuulu yhdistykseen, tekee oman päätöksensä seurueessa sovitulla tavalla. Poikkeusluvan käyttöön tarvitaan myös mahdollisen yhteisluvan haltijan suostumus.

Poikkeuslupaan käyttäjäksi hakeutuessaan toimija sitoutuu raportoimaan Metsästäjäliitolle poikkeusluvan edellyttämät asiat. Raportoinnin ohjeistus valmistuu syyskuun alkupuolella ja siitä järjestetään erillisiä koulutuksia. Metsästäjäliitolla on oikeus välittömästi sulkea raportointivelvollisuuttaan laiminlyövä poikkeusluvan käyttäjä poikkeusluvan ulkopuolelle. Raportointi Metsästäjäliittoon ei poista lakisääteistä pyyntiluvan edellyttämää saalisilmoitusta Oma riista -palveluun.

Tutustu poikkeuslupaa varten tehtyyn turvallisuusohjeeseen

Metsästyksen johtajan tulee kuitata tutustuneensa poikkeusluvan käyttöä koskeviin Metsästäjäliiton turvallisuusohjeisiin, kun hän hakeutuu seuransa tai seurueensa puolesta poikkeusluvan piiriin. Turvallisuusohje löytyy täältä.

On huomioitavaa, että poikkeusluvan piiriin hakeutuva taho voi asettaa tarkempia omia ehtoja ja rajoituksia poikkeusluvan käytön suhteen, mikäli turvallisuus, ympäristön huomioiminen, valkohäntäpeurakannan hoito tai muu syy siihen on olemassa.

Lisätietoja:

Perustietoa sekä usein kysytyt kysymykset: https://metsastajaliitto.fi/valkohantapeura

Hakuohjeet: https://metsastajaliitto.fi/ohjeistuspoikkeuslupaan

kenttämestari Chris Karppinen, puh. 050 444 1026, chris.karppinenmetsastajaliitto.fi ()

Tilaisuuden sijasta voit katsoa kirjan julkistamisvideon osoitteessa www.jahtimedia.fi/waden. 

Uunituore kirja esittelee Daniel Johannes Wadénin seitsemän elämää ja kertoo tarkasti miehen eri elämän osa-alueista. Wadénin elämäkerrassa nousee vahvasti esiin henkilö, jonka työn tuloksista lähes jokainen suomalainen on saanut nauttia. Kirjan on tilannut Suomen Metsästäjäliitto ja Svenska kulturfondet ja sen kustantaja on Minerva Kustannus Oy. 

Kirjan voi tilata osoitteesta:
https://www.erakontti.fi/product/2956/wadn--martti-haikio-ennakkotilaus

NHA toteuttaa pohjolan noin 600 000:n metsästäjän edunvalvontaa EU-tasolla Euroopan metsästäjäliitossa FACEssa ja omassa toiminnassaan. Tavoitteena on, että pohjoismaisen metsästyksen erityispiirteet tulevat huomioiduksi EU-lainsäädännössä. Pohjolassa metsästyksessä esimerkiksi käytetään itsenäisesti hakevia koiria mm. hirven ja metsäkanalintujen metsästyksessä ja metsästys organisoituu usein metsästysseurojen kautta. Metsästys on harrastuksena pohjoismaissa kaikkien kansalaisten ulottuvissa, toisin kuin monissa muissa EU-maissa.

Metsästyksen ajankohtainen edunvalvonnan kansainvälinen kysymys on esimerkiksi vesilintukantojen elinvoimaisuuden turvaaminen yhteisesti kaikissa lintujen muuttoreittien varrella sijaitsevissa valtioissa. Muita pohjoismaisia haasteita ovat EU:n biodiversiteettistrategiaan sisältynyt ajatus merkittävästä suojelualueiden määrän kasvattamisesta ilman metsästysmahdollisuutta. Metsästyksen kohtuuttomista rajoituksista käy esimerkiksi hyljetuotteiden myyntikielto tilanteessa, jossa Itämeren hyljekantojen kovan kasvun hallinta on tarpeen. Myös lyijyn totaalikielto luodeissa on pohjoismaisesta näkökulmasta lähes mahdoton ehdotus.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergmetsastajaliitto.fi

https://www.en.nordichunters.eu/

Lähes kaikkien riistavesilintulajiemme kannat ovat taantuneet 1990-luvulta lähtien. Ainut vakaana säilynyt laji on sinisorsa, joka menestyy monenlaisissa vesistöissä ja on pitkällä aikavälillä jopa hieman runsastunut. Suuri osa riistasorsalajeista on nykyisin uhanalaisia. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.

– Useimpien riistavesilintujen väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti jo usean vuosikymmenen ajan ja niiden poikastuotto on pysynyt huonona. Vähenevä ja huonosti tuottava kanta ei kestä lisäkuolleisuutta. Siksi taantuvien lajien metsästystä on vältettävä, kertoo BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

Sinisorsalla erinomainen poikastuotto

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen perusteella runsaimpiin riistasorsiimme kuuluvien tavin ja telkän pesimäkannat olivat edelleen pitkän ajan keskiarvoa alhaisemmat. Neljänneksi tärkeimmän riistasorsan haapanan kanta on vähentynyt voimakkaasti aina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Yleistenkin lajien metsästykseen tarvitaan siis malttia. Sen sijaan tärkeimmän saalislajimme sinisorsan poikastuotto oli tänä vuonna erittäin hyvä

Tähtäimessä vieraspedot

– Metsästäjien kannattaa tänäkin vuonna keskittyä metsästystä hyvin kestäviin lajeihin, jollainen tällä hetkellä on erityisesti sinisorsa, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors. Kohtuus saalismäärissä on silti syytä pitää mielessä erityisesti viljaruokinnoilta metsästettäessä.

– Vieraspetopyyntiin panostamista ei voi liikaa korostaa vesilintujen pesimätuloksen kohentamisessa: jokainen saaliiksi saatu supikoira ja minkki on poissa syömästä maassa pesivien lintujen munia ja poikasia.  Erityisesti sinisorsan pesimämenestystä voidaan parantaa myös putkipesiä asentamalla, muistuttaa Grenfors.

Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista
-palveluun kaikkien lajien osalta.

…

Vesilintujen metsästys alkaa perjantaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta. 

Lisätietoja:

Metsästäjäliitto
Luonnon ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916, ere.grenfors(at)metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi

BirdLife Suomi ry
Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle, puh. 010 406 6209, heikki.helle(at)birdlife.fi
www.birdlife.fi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) yhteistiedote riistavesilintujen pesimäkannoista: https://www.luke.fi/uutinen/pesivien-vesilintuparien-maara-on-viime-vuoden-tasolla-sinisorsalla-erinomainen-poikastuotto/

BirdLife Suomi on valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, jolla on yli 22 000 jäsentä ja tukijaa.

Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.

Valtakunnallisia vesilintulaskentoja koordinoivat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.