Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäsenikseen valittiin: 
 

Hallituksen jäseninä jatkavat:

Henkilövalinnat tehtiin Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa 20. marraskuuta 2021. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Liittohallitukseen kuuluu 16 jäsenen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoronsa on vuorovuosina.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi ()

Yritystiedotteen mukaan kehitetty Susi-Safety järjestelmä on käyttäjien havaintoihin ja informaatioon perustuva järjestelmä. Jokainen Ultracom- tai Tracker- ohjelmiston käyttäjä näkee muiden käyttäjien järjestelmään syöttämät havainnot omassa matkapuhelimessaan.

Susihavainto voidaan myös vahvistaa toisen käyttäjän toimesta, jolloin tehdyn havainnon luotettavuus kasvaa. Susivaroitus näytetään eri värein sen mukaan, kuinka tuoreesta ja vahvasta havainnosta on kysymys.

Susihavaintoa ei voi tehdä etäältä, ainoastaan kahden kilometrin säteellä omasta sijainnista.

Ultracomissa ja Trackerissa myös henkilö- ja koiraturvallisuussovellukset

Henkilö-Safety näyttää anonyymisti karttasovelluksessa kahden kilometrin säteellä käyttäjästä olevat henkilöt, joilla on Ultracom tai Tracker -sovellus matkapuhelimessa. Ominaisuuden toiminta vaatii, että sekä näytettävällä kohteella että käyttäjällä on sovelluksessa Safety-ominaisuus päällä. Toiminnon avulla metsästäjät näkevät muut alueella mahdollisesti liikkuvat metsästäjät kahden kilometrin säteellä. Vastaavalla tavalla muut luonnossa liikkujat näkevät alueella mahdollisesti liikkuvat metsästäjät. Tämä lisää kaikkien luonnossa liikkujien turvallisuutta.

Koira-Safety näyttää kartalla anonyymisti käyttäjästä kahden kilometrin säteellä liikkuvat koirat, joilla on Ultracom-, Tracker- tai B-bark -koiratutka. Ominaisuus vaatii, että koiran ohjaaja on kytkenyt matkapuhelimen sovelluksessa koiralle Safety-ominaisuuden päälle. Koiralle voidaan liittää myös kartalla näkyvä ”huomiolappu”, johon voidaan kirjoittaa viesti, esimerkiksi ”Ottakaa koira kiinni!”.

----

Ultracom ja Tracker olivat Metsästäjäliiton yhteistyökumppani viime viikonloppuna järjestetyissä 100-vuotisjuhlavuoden Peijaisissa. Metsästäjäliitto on ollut kehittämässä jäsenmetsästysseurojen käyttöön Reviiri-metsästysvuokrasopimusten hallintajärjestelmää yhteistyössä Trackerin kanssa.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä kaikkia metsästys- ja koiraturvallisuuden kehittämistoimia.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.

Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportti on osa Luonnonvarakeskuksen viitearvotyötä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Väliraportissa todettiin, että suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ei ole yhtä oikeata tapaa. Raportissa Luke esitti pienimmän elinvoimaisen kannan, geneettisen elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen kantokyvyn kautta arvioitavat lähestymistavat. 

Väliraportissaan Luke tunnisti pienintä elinvoimaista kantaa hyödyntävässä lähestymistavassa mahdollisuuden hyödyntää Ruotsin toimintamallia. Tämän toimintamallin vaihtoehtona Luke kehittää omaa riskiin perustuvaa päätöksentekomallia, jota ministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Löytynyt virhe osoittaa, ettei valittu riskiin perustuva päätöksentekomalli ole vielä riittävän valmis. 

Luke kertoi ministeriölle ohjelmointivirheestä 2.11. eli päivä sen jälkeen, kun asetus lähti lausuntokierrokselle (1.11.). Tämän jälkeen Luken kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille väliraportissa kuvattu toinen vaihtoehto viitearvon laskennalle. Koska susikannan suotuisan suojelutason viitearvo on mahdollista määrittää vaihtoehtoisella väliraportissa kuvatulla tavalla, maa- ja metsätalousministeriö ei keskeytä asetusluonnoksen valmistelua, ja sitä koskevaa lausuntakierrosta.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt 5.11. hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Se perustuu pienimpään elinvoimaiseen populaatioon (PEP) ja kertoimeen. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn viitearvotyössä.  Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin olleen Suomessa 28 laumaa. 

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.

Nyt marraskuussa kesän lisääntymiskauden jälkeen susikanta on Luken ennustemallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa asetusluonnoksen perustelumuistiota. Lausuntoaikaa jatketaan niin, että se päättyy 8.12.2021. Ministeriö toimittaa päivitetyn asetusmuistion lausunnonantajille mahdollisimman pian. Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mielestä edelleen käynnistää kevättalvena 2022.

Metsästäjäliitto ja sen piirit, yksittäiset metsästysseurat tai useampi metsästysseura yhdessä järjestivät ympäri Suomen kaikille avoimia ja ilmaisia peijaistapahtumia. 

Tarjolla hirvi- tai peurakeittoa

Peijaiset ovat perinteikäs syysjuhla, joita metsästysseurat alkoivat 1950-luvulla järjestää jäsenilleen ja maanomistajille. Siitä kehittyi vähitellen tärkeä osa suomalaista juhlaperinnettä ja erävuotta.

Kuten kaikissa peijaisissa, myös juhlapeijaisissa tarjoiltiin hirvi- tai peurakeittoa. Samalla oli mahdollisuus tutustua metsästäjiin ja metsästykseen harrastuksena ja elämäntapana. Kestävästi pyydetty riista on hyvä vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Suomessa riistanpyyntiä harjoitetaan kestävän käytön periaatteella. Metsästystä säädellään metsästyslainsäädännöllä ja ottamalla huomioon riistaeläinkantojen suuruus ja kehitys.

Metsästysmuseo kerää perinnetietoa peijaisista

Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto keräävät  muistitietoa suomalaisen metsästysjuhlaperinteen vietosta. Museo ottaa mielellään vastaan muistitietoa, puheita, lauluja, ohjelmalehtisiä, valokuvia, videoita ja äänitteitä. Keruu kuuluu osana 100 vuotta täyttävän Suomen Metsästäjäliiton juhlavuoden tapahtumiin.

Lisätietoja:

Tapahtumatuottaja
Suvi Honkavaara, puh. 040 7300 866, suvi.honkavaarametsastajaliitto.fi

Perinnetiedon keruu:
Keruuohjeet: metsastysmuseo.fi/peijaiset
Amanuenssi Pekka Allonen

pekka.allonenmetsastysmuseo.fi 045 170 1585

 Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla pyritään vähentämään susikantaan liittyviä sosiaalisia konflikteja ja edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että suden suotuisa suojelutaso voidaan turvata. EU:n luontodirektiivin mukaan susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. 

Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin, jotta susikannan suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.

Luonnonvarakeskus määrittelee sudelle suotuisan suojelutason
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon, jota käytetään päätöksenteon tukena. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso. 

Määrittelytyö valmistuu vuonna 2022, mutta Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia. Demografinen viitearvo ottaa huomioon esimerkiksi susikannan koon, rakenteen, sukupuolijakauman ja reviirien maantieteellisen jakauman. 

Luken lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan. Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.

Ministeriö halusi käyttää hyvin alhaista riskiä, koska Luken viitearvotyö on vielä kesken, eikä demografinen viitearvo ota huomioon susikannan geneettistä vaihtelua. Vaikka Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla, monimuotoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi saada susikanta tasolle, jolla susikannan geneettinen monimuotoisuus turvataan.  Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että susia siedetään nykyistä paremmin, jonka vuoksi rajoitettu metsästys päätettiin sallia demografisen suotuisan suojelutason perusteella.

Suomen susikanta on tällä hetkellä suurin sataan vuoteen

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  

Luken kanta-arvio sisältää ennustemallin, joka kuvaa susikannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Marraskuussa 2021 Suomessa on 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Alueelliset riistaneuvostot ovat käsitelleet alueensa susitilannetta syksyn aikana mm. reviiriyhteistyöryhmiltä saadun tiedon pohjalta. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee Suomen susitilannetta tiistaina 2.11.2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11.2021. Ministeriön tavoitteena on vahvistaa asetus joulukuun alussa, jolloin metsästys voisi alkaa vuoden vaihteen jälkeen.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0294 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)gov.fi

Suomen Ampumaurheiluliiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin lauantaina Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Ilta huipentui Eetu Kallioisen odotettuun valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. 23-vuotiaan skeet-ampujan pitkän kauden aikana tapahtui paljon – huippuina Kroatian Osijekissa toukokuussa saavutettu EM-pronssi ja samalla Tokion olympiapaikka sekä kaksi kuukautta myöhemmin hieno neljäs sija olympialaisissa Asakan olympiaradalla. Kallioinen sijoittui lokakuussa järjestetyssä kansainvälisessä kutsukilpailussa President´s cupissa 10:nneksi.Illan aikana palkittiin paljon muitakin menestyneitä ampumaurheilijoita. Metsästäjäliiton Metsästysammunnan ABC-koulutuksia vetävä metsästysammunnan pääkouluttaja Johanna Huotari voitti haulikkolajeista Sportingin naisten ranking-sarjan.Suomen ampumaurheiluliiton jakamat vuoden 2021 palkinnot löytyvät osoitteesta https://www.ampumaurheiluliitto.fi/2021/10/30/eetu-kallioinen-valittiin-vuoden-ampumaurheilijaksi/
Palkittujen kuvia löytyy Ampumaurheiluliiton Facebookista. 

Ympäristöpalkinto lyijyluotien vaikutustutkimuksesta

Ampumaurheiluliitto myönsi vuoden 2021 ympäristöpalkinnon kolmikolle, johon kuului Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkä Jussi Partasen lisäksi Nammo Lapuan teknologiajohtaja Pekka Lintula  ja Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen (SAL). Valintaperustelujen mukaan he ovat tehneet merkittävää työtä sen eteen, että tieto lyijyn todellisista, tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvista ympäristövaikutuksista saavuttaa lyijyrajoituksista päättävät ja niitä valmistelevat tahot.

Kuva: Juha Saarinen

Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg kiitti presidenttiä tapaamismahdollisuudesta.

− Kiitän lämpimästi 100-vuotiaan Suomen Metsästäjäliiton puolesta tasavallan presidenttiä mahdollisuudesta vierailla Mäntyniemessä tuoden terveiset upeasta luonnostamme ja suomalaisilta metsästäjiltä.

Peräseinäjoen Metsästysseuran puheenjohtaja Juhana Virtanen kertoi tuntemuksistaan:

− Oli ilo ja kunnia meidän paikallisten metsästäjien ja koko metsästäjäkunnan puolesta luovuttaa jahdissamme kaadetun hirven paisti tasavallan presidentille.

Peräseinäjoen Metsästysseura on suuri 750 jäsenen seura, joka järjesti Metsästäjäliiton juhlavuoden hirvijahdin 9. lokakuuta 2021. Yhteen Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä Suomen Metsästäjäliittoon kuuluu yli 145 000 metsästäjää. Metsästäjäliitto perustettiin vuonna 1921 eli tasan sata vuotta sitten.

Kuvassa Presidentti Niinistö ja hänen vierellään Peräseinäjoen Metsästysseuran pj Juhana Virtanen sekä Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sekä varapuheenjohtaja Ilkka Mäkelä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Perusteluna oikeuden mukaan on se, että poikkeuslupapäätöstä ei ole kohdistettu valittajaan. Poikkeuslupapäätös ei suoraan oikeuta yksittäistä metsästäjää käyttämään siinä sallittuja pyyntivälineitä. Oikeuden mukaan kenelläkään ei myöskään ole päätöksen perusteella velvollisuutta käyttää siinä sallittuja pyyntivälineitä tai muuten osallistua metsästykseen, jossa käytetään poikkeuslupapäätöksessä mainittuja pyyntivälineitä.

Suomen Metsästäjäliitto on saanut Suomen riistakeskukselta kuluvalle valkohäntäpeuran pyyntikaudelle poikkeusluvan, jolla valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla Lounais-Suomen suunnalla on mahdollisuus käyttää keinovaloa tai aseeseen kiinnitettäviä yöammuntaa varten tarkoitettuja tähtäinlaitteita. Poikkeusluvan piirin voivat Metsästäjäliiton kautta hakeutua niin liiton jäsenseurat kuin liittoon kuulumattomat seurat ja seurueet. Tähän mennessä poikkeusluvan piiriin on hakeutunut 312 metsästysseuraa ja -seuruetta.

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/valkohantapeura

Metsästäjäliitto jakaa Wadén-palkinnon vuosittain suomalaiselle henkilölle tai toimijalle, joka on tehnyt merkittävää metsästyksen tai riistanhoidon edistämistyötä ja siten vaikuttanut metsästyksen tulevaisuuteen.

− Sari Penttinen on aktiivinen ja tuottelias erä- ja metsästysuutisten toimittaja ja hänellä on terävä kynä myös kolumnistina, Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg perustelee valintaa.

Penttinen iloisesti yllättynyt

Toimittaja Sari Penttinen yllättyi iloisesti kuullessaan palkinnosta.

– Metsästäjäliiton tunnustus on ennen muuta hieno huomionosoitus Maaseudun Tulevaisuudelle, sanoo Penttinen.

Hän kertoo, että lehdessä on vuosikymmenten ajan julkaistu paljon metsästysaiheisia juttuja. Viime vuosina eräuutisten palstatilaa printissä ja verkossa on kasvatettu.

– Olen kunnianhimoisesti, mutta nöyrin mielin halunnut kirjoittaa lukijoille eräjuttuja, joissa faktat ovat kohdillaan ja harrastuksen monet eri ulottuvuudet tulisivat huomioiduksi.

Sari Penttinen vastaanotti Wadén-palkinnon Hämeenlinnassa Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä 16. lokakuuta. Vuonna 2020 palkinnon sai Suomen Dreeverijärjestö.

Wadén-palkinto sisältää tuhannen euron rahapalkinnon, kunniakirjan sekä grafiikkatyö. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Professori Martti Häikiö julkaisi tänä vuonna elämäkerran Daniel Johannes Wadénista. Kaksikielinen elämäkerta kertoo vaiherikkaasti Wadénin monipuolisesta urasta sekä metsästyksen ja koiraharrastuksen ensiaskelista Suomessa. Kirjaa saa ostaa Eräkontista: www.erakontti.fi

Sari Penttisen valokuva: Lari Lievonen/Maaseudun Tulevaisuus

Salossa ja Janakkalassa on todettu linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa fasaaneissa. Alueen runsaan fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto on perustanut alueille tartuntavyöhykkeen taudin leviämisen estämiseksi. Vyöhykkeillä on kielletty mm. siipikarjan ja muiden lintujen siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Aluehallintovirastot ovat yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet.

Lintujen metsästys vyöhykkeellä on kielletty. Ensisijaisesti metsästyskiellon tarkoituksena on, ettei lintuja hätistellä tartunta-alueelta poispäin, ja samalla lisätä riskiä, että myös virusta leviäisi tiedetyltä tartunta-alueelta laajemmalle. Sairastuneet linnut oletettavasti pysyvät paremmin paikallaan, kun niiden annetaan olla rauhassa niillä sijoillaan.

Metsästäjien henkilösuojausta ajatellen myös riski joutua sairaan tai virusta kantavan linnun kanssa tekemiseen on suurempi, jos metsästetään alueilla, joilla lintuja on jo joukoittain kuollut lintuinfluenssaan.

Lue lisää Ruokaviraston tiedotteesta: 
Salo: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/siipikarja/lintuinfluenssa/lintuinfluenssa-suomessa/lintuinfluenssa-luonnonvaraisissa-linnuissa-2021/

Janakkala: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/luontoon-lasketuissa-fasaaneissa-todettu-lintuinfluenssaa-janakkalassa/

4.10.:https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/janakkalan-tartuntavyohyketta-laajennetaan-uusien-fasaanitapausten-vuoksi-myos-ketulla-todettu-lintuinfluenssaa/

15.10.: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/ajankohtaista-elaintaudeista/tartuntavyohyketta-laajennetaan-edelleen-janakkalassa-uusien-lintuinfluenssatapausten-vuoksi/