Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio osoittaa, että susien määrä on kasvanut selvästi. Susien kannanhoidollinen metsästys on aloitettava pikaisesti, vaatii Metsästäjäliitto. Kanta-arvio on käytännössä aina aliarvio, koska kaikkia laumoja ja pareja ei saada todennetuksi. Jatkossa Suomen on pystyttävä todentamaan Venäjän rajan yli tulevat sudet nykyistä paremmin.

30.09.2025 12:00

Susie jolkottaa kohti kameraa. Kuva: Timo Norkola

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 30.9.2025 julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa oli 430 sutta maaliskuussa 2025. Luke arvioi, että marraskuussa 2025 poronhoitoalueen eteläpuolella ilman rajalaumoja susia on 557 yksilöä.

– Kanta-arvio on nyt entistä realistisemmalla pohjalla, vaikka arvio ei pysty koskaan koko susikantaa osoittamaan. Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on nyt pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Metsästyslakia työstetään tänä syksynä, ja siihen on sisällytettävä susien kiintiömetsästyksen ohella kaikkien suurpetojen kiintiömetsästys, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskuksen ennustemallin mukaan Suomessa saattaa olla ensi kesänä pentujen syntymän jälkeen jopa 1000 sutta poronhoitoalueen eteläpuolella, ellei kannanhoidollista metsästystä aloiteta.

Kanta-arviosta puuttuu susia ja laumoja

Kanta-arvio on aina varovaisuusperiaatteella tehty. Esimerkiksi Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ilmoittaa, että Tassu- ja DNA-havaintojen puuttumisen vuoksi kanta-arviosta puuttuu arviolta viisi laumaa ja noin 30 sutta.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Marko Laine kertoo, että puuttuvia laumoja ovat Kustavin laumaan kanta-arviossa sisällytetty Taivassalon lauma, Kemiönsaaressa kaksi laumaa on merkitty yhdeksi, Somerniemen reviiriin kaksi laumaa on merkitty yhdeksi laumaksi, Mynämäellä on kaksi laumaa yhden sijaan ja Aurassa on paikallisten mukaan kaksi laumaa. Myös Alastaro-Virttaa-Oripää alueella on kanta-arviosta ulos jäänyt parireviiri.

– Vähäisen havaintoaktiivisuuden vuoksi kanta-arviosta puuttuu Varsinais-Suomen lailla varmasti myös muualta Suomesta laumoja ja susipareja. Toivonkin, että jatkossa yhä tarkemmin kaikki havainnot saataisiin kartalle, jotta susien määrä saataisiin tarkasti arvioiduksi ja kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, muistuttaa Silpola.

Laumaa ei myöskään merkitä kanta-arvioon laumaksi, kun lisääntyvistä aikuisista toinen on laumasta hävinnyt. Laumaa ei merkitä, vaikka tutkitusti kolme neljästä laumasta saa uuden alfayksilön kuolleen tai kadonneen tilalle. Jatkossa tähän on saatava muutos, edellyttää Metsästäjäliitto.

Kanta-arviossa huomioitava paremmin Venäjältä tulevat sudet

Metsästäjäliiton mielestä susikannan ennustemallissa ei huomioida riittävästi poronhoitoalueen susia, ei Suomen ja Venäjän rajan tuntuman susia eli rajalaumoja eikä Venäjältä Suomeen tulevia susia.

EU:n uusi tulkintaohje kehottaa huomioimaan todennetulla tavalla EU:n ulkopuolelta tulevien susien vaikutuksen maan susikannan geneettiseen monimuotoisuuteen ja niiden vaikutuksen susipopulaation kokoon.

Kiitos metsästäjille havaintojen ilmoittamisesta ja DNA-keruusta

Susien havainnointiaktiivisuus on kasvanut merkittävästi, todetaan kanta-arviossa.

– Metsästäjät ovat tehneet hyvää työtä ilmoittaessaan susihavainnoista, jotka suurpetoyhdyshenkilöt kirjaavat Tassu-havaintokantaan. Kiitettävästi on kerätty myös DNA-näytteitä, mihin Metsästäjäliitto osaltaan kannusti maksamalla kerätystä suden DNA-näytteestä 50 euroa, sanoo toiminnanjohtaja Silpola.

Aktiivisuutta täytyy pitää yllä, toteaa Marko Laine oheisella videolla.

Suomen tiheimmällä susialueella on kirjattu tänä vuonna jo 7 500 susihavaintoa.

Faktaa sudesta:

Syöminen

Susi syö n. 2-5 kg lihaa päivittäin (tarve vaihtelee)
Susi syö hirvieläimiä, sen lisäksi pienempiä nisäkkäitä ja lintuja (myyrät, linnut, jänikset jne)
Viiden suden lauman laskennallinen ravinnon tarve on siten 10 - 25 kg lihaa päivässä
Vuoden aikana viisipäisen susilauman ravinnontarve on 3 560 - 9 125 kg

Kulkeminen

Susi liikkuu keskimäärin 15-20 km päivässä, kesäisin voi liikkua enemmänkin
Nuorien susien vaellukset voivat olla satojen kilometrien mittaisia, jopa yli 1000 km

Reviirin koko

Luken vuoden 2024 kanta-arvion mukaan suden reviirin koko on keskimäärin 1000km²
2025 asuttujen reviirien keskimääräinen koko oli 840km²
Pienin reviiri 2025 kanta-arviossa oli alle 200km², suurin yli 2500km²

Pentueen koko

Luken vuoden 2024 kanta-arvion mukaan suden pentuekoko on tavallisesti 3-6 pentua, joskus jopa 10 pentua
Ensimmäisiä kertoja lisääntyvien parien pentueet ovat yleensä pienempiä

Kuolleisuus

Keskimäärin sudet elävät Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan 5–8 vuotta
Luonnossa talviset olosuhteet verottavat susikantaa
Kannanhoidollinen metsästys kannattaa kohdistaa nuoriin yksilöihin, joiden selviytyminen talvesta on jo kouliintuneita yksilöitä heikompaa