Helsingin yliopistossa opiskelevan Österbackan tutkimuksen on määrä vastata seuraaviin kysymyksiin:

I. Voidaanko riistakameroita käyttää ilvesten yksilötunnistukseen?

II. Voidaanko suhteellisen runsauden ja populaatiotiheyden laskentamenetelmiä soveltaa ilvekseen ja/tai sen saalislajeihin metsästäjien kansalaistieteen avulla kerätyn aineiston perusteella?

Österbacka toteuttaa tutkimuksen Pohjanmaan alueella, missä hän tutkii ilveksiä vapaaehtoisten metsästäjien ja maanomistajien riistakameradatan avulla.

– Olen erittäin kiitollinen saamastani tuesta ja luottamuksesta projektiani kohtaan. Ilveksen piilotteleva ja salaperäinen luonne tekee siitä erittäin mielenkiintoisen lajin tutkia, ja odotan innolla, että pääsen aloittamaan aineiston analysoinnin, kertoo Österbacka.

Auta Sandraa: lähetä ilveskuvasi tutkimukseen

Aktiivisen datakeruun avulla Österbacka tutkii ilvesten suhteellista runsautta ja mahdollisesti myös populaatiotiheyttä tutkimusalueeltaan. Tämän lisäksi hän kerää myös riistakamerakuvia ilveksistä, joiden ei tarvitse olla peräisin tutkimusalueelta. Näiden kuvien avulla hän katsoo, missä määrin yleisön riistakamerakuvia voidaan käyttää ilvesten yksilölliseen tunnistamiseen.

Onko sinun tai tuttavasi riistakameralla käynyt ilves? Lähetä kaikki kuvat, jotka kamera on ottanut vierailun aikana, ei vain selkein ja kaunein kuvia, vaan kaikki kuvat/videot, joissa ilves näkyy. Voit lähettää kuvat Sandralle alla olevan lomakkeen kautta. Jos kuvia on enemmän kuin 10, voitte ottaa yhteyttä s-postin kautta. Kun lähetät kuvan/kuvat, muista kirjoittaa, missä ja milloin kuva on otettu. Kirjaa myös, jos paikalla käytettiin syöttiä (mm. suolakivi, haaska tai muu syötti). Kuvien pitäisi olla alkuperäisiä, ts. ei kuvakaappauksia.

Ilveskuvat voit lähettää tutkimukseen tällä lomakkeella

Yhteystiedot: 
Osterbackasandragmail.com
+358401899356

Muista myös osallistua lumijälkien laskentatempaukseen

Österbacka toimii talvella suoritettavan lumijälkien laskentatempauksen projektityöntekijänä Metsästäjäliitossa. Tempauksen päätavoitteena on selvittää ilvespentueiden tiheyttä. Samassa yhteydessä kerätään susien DNA-näytteitä.

Lue lisää ja ilmoita seurasi mukaan tempaukseen:
https://metsastajaliitto.fi/lumijalkilaskenta2026

Fakta: Suomen Riistanhoitosäätiö

Suomen Riistanhoitosäätiö perustettiin vuonna 1942 Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Metsästäjäliiton toimesta. Tavoitteena oli kehittää ja tukea suomalaista riistanhoitoa ja -tutkimusta. Säätiö tukee keräämillään varoilla suomalaista elinympäristötyötä ja konkreettisia ennallistamistekoja. Tämän lisäksi säätiö myöntää vuosittain apurahoja riista-alan opiskelijoille riistabiologisia tai riistanhoidollisia tutkimuksia ja selvityksiä varten.

Kemin syyslevähdysalue on otettu mukaan valtakunnallista Metsästäjäliiton ja BirdLifen toteuttamaa SOTKA levähdysaluehanketta. Hankkeessa keskitytään vesilintukantojen tilan parantamiseen luomalla turvallisten syyslevähdysalueiden verkosto.

Kemissä sijaitseva uusi levähdysalue tarjoaa vesilinnuille rauhallisen ruokailuympäristön, jossa ne voivat kerätä vararavintoa syysmuuttomatkaa varten. Se hyödyttää paitsi suojelua myös metsästystä, sillä elinvoimaiset lintukannat ovat myös kestävän metsästyksen perusta.

Suomi on erittäin tärkeä pesimämaa suurelle joukolle Euroopassa tavattavia vesilintulajeja, mikä korostaa paitsi Suomen vastuuta niiden hyvinvoinnista myös Suomen mahdollisuuksia toimia laajasti muuta Eurooppaa hyödyttävästi.

Maailman kosteikkopäivänä 2.2. järjestöt haluavat kiinnittää huomiota vesilintukantojen hyvinvointiin ja niiden eteen tehtävään työhön. 

”Euroopassa monien vesilintujen kannat ovat uhanalaistuneet. Metsästäjät, lintujärjestöt, teollisuus ja luonnonsuojelu arvataan usein vastavoimiksi. Yhteistyö Metsä Groupin kanssa on osoittanut, että kaikkien päämääränä voi olla luonnon hyvinvoinnin parantaminen”, kertoo Suomen Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Hätähuuto vesilintujen puolesta

Vesilintutyön taustalla on huoli niiden tulevaisuudesta. Äärimmäisen uhanalaiseksi pudonneen punasotkan kannasta on kadonnut 80-luvun jälkeen jopa 97 prosenttia elinympäristöjen heikkenemisen ja muiden syiden vuoksi. Myös yleisimmän sorsalajimme, sinisorsan, kanta on kääntynyt laskuun viimeisimmän 10 vuoden aikana. 

Ojituksen kuormitus kuten ravinteet, liuennut humus sekä kiintoaineet vaikuttavat alapuolisiin vesistöihin. Vedenlaadun heikkeneminen vaikeuttaa lintujen ravinnonsaantia ja on johtanut lintuvesien umpeenkasvuun ja yksipuolistumiseen. Sisävedet ovat kuormituksen tuloksena särkikalaistuneet, mikä lisää ravintokilpailua sorsien kanssa. 

”SOTKA on laskeutunut Kemiin. Tämä on osa strategista työtämme, jossa kehitämme vastuullisen vesilinnustuksen toteutumista samalla kun huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävistä riistakannoista”, Pekkarinen kertoo.

”SOTKA-levähdysalueessa on kyse valtakunnallisesta toiminnasta, jossa luodaan vesilintujen pääreiteille syyslevähdysalueiden verkosto. Monipuolisilla lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisten toimijoiden yhteistyöllä on pystytty ottamaan hienoja askelia, jotka osaltaan auttavat luontokadon torjunnassa”, toteaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko.

Metsä Groupin lippulaivahanke kiinnostaa kansainvälisesti 

SOTKA-levähdysalue on osa laajempaa Metsä Groupin luonnon monimuotoisuutta edistävää kokonaisuutta. Satoja hehtaareja käsittävä tehdasalue ja sitä ympäröivät maa-alueet on pilottialue, jossa on tunnistettu rakennetun ja teollisen ympäristön mahdollisuudet vahvistaa luonnon tilaa.

Alueella on perustettu mittavat luonnonkukkaniityt yli 100 kasvilajin paikallisista kannoista. Tehtaan ulkopuolisella alueella Kemin kaupunki ylläpitää lapinlehmien kesälaitumia perinneympäristöihin liittyvien luonnonarvojen palauttamiseksi. Tehdasalueella pesivä äärimmäisen uhanalainen rantakurvi on erityistarkkailussa osana linnustoseurantoja ja lintuharrastajien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta kertoo Kemin hankkeen kiinnostavan kansainvälisesti. Toiminnan tavoitteena on vaikuttaa sekä luonnon hyvinvointiin että paikalliseen yhteisöön. 

”Biotaloustoimijana luonto on kaiken tekemisen ja kehittämisen perusta. Kemissä on toteutettu uudistavan maankäytön pilottihanketta, mikä haastaa luontotoimiin ja kulttuurimuutokseen rakennetussa ja teollisessa ympäristössä. Metsä Groupin kokemus metsästäjäorganisaatioiden, lintuharrastajien ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut hyvin rohkaiseva. Maalissa emme vielä ole, mutta yhteistyö on avain tuloksiin tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta”, sanoo Lehesvirta.

Uusia videoita alueelta

Alta löytyvillä videoilla kemiläiset paikallistoimijat, metsästysseura Hiilimön Erästäjien varapuheenjohtaja Mika Ravander sekä Meri-Lapin lintuharrastajien paikallisyhdistys Xenus ry:n suojeluvastaaava Tuomo Karplund kertovat vapaaehtoispohjalta tekemästään työstä Kemissä vesilintukantojen elpymisen hyväksi.

Kemi on Suomen mittakaavassa merkittävä eurooppalaisten vesilintujen levähdysalue. Metsä Groupin Timo Lehesvirta avaa videolla yksityissektorin toiminnan tavoitteita Kemissä, samoin SOTKA levähdysaluehankkeen lintuvesiasiantuntijat,  Veli-Matti Pekkarinen ja Jari Ullakko kertovat vesilintukantojemme ajankohtaisia kuulumisia. 

SOTKA levähdysaluehanke on Maa- ja metsätalousministeriön hanke. SOTKA – sorsalintujen tilan kohentaminen -hankkeessa tehdään kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa sekä pyydetään pienpetoja. Näkyviä tuloksia odotetaan muutamassa vuodessa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta. SOTKA-hanke käynnistyi keväällä 2020 ja jatkuu osana HELMI-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti.   

Pääkuva: Haapana (Mareca penelope, syn. Anas penelope) on yksi Kemin tehdasalueen lajeista. Myös sinisorsa ja tukkasotka viihtyvät Kemin Sahansaaren levähdysalueella. Janne Kekäläinen Vastavalo

Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtajan Petteri Lampisen mukaan Vallinheimo ansaitsee palkinnon metsästystä neutraalilla tavalla käsittelevistä uutisjutuistaan.

– Eija Vallinheimon metsästykseen ja riistakantoihin liittyvät uutiset on tehty aina neutraalisti ja faktojen perusteella. Palkinto on samalla tuen osoitus Maaseudun Tulevaisuuden linjalle nostaa maaseudun asukkaiden arkea ja elämää esille, myös metsästyksen näkökulmasta, sanoo Lampinen.

Vallinheimo otti palkinnon vastaan iloisena ja yllättyneenä. Hän sanoo pyrkivänsä tietoisesti välttämään kannanottoja omassa uutisoinnissaan.

– Yleisesti metsästyskeskustelu on hyvin kahtiajakautunutta ja sillä pyritään kovasti ottamaan kantaa joko puolesta tai vastaan. Sudenmetsästykseen liittyvät asiat eivät ole ainakaan helpottaneet tilannetta.

Ennen Maaseudun Tulevaisuuteen siirtymistään Vallinheimo on tehnyt pitkän uran viestinnässä, muun muassa Ilmatieteen laitoksella ja syöpäjärjestöissä. Hän on toiminut myös Metsästäjäliiton viestintäpäällikkönä 2019–2023. Toimitustyössä hän nojaa kuitenkin tasapuolisuuteen.

– Luetutan juttujani talon sisällä. Kyllä niistä heti tulee palautetta, jos niistä näkyy painotuksia.

Vallinheimo jakaa kiitosta myös työnantajalleen, joka on sallinut hänen keskittyä aihevalinnoissaan metsästys- ja kalastusjuttuihin. Metsästäjien hän toivoisi jatkossa näkyvän mediassa myös myönteisissä merkeissä.  

– Metsästäjät voisivat kertoa julkisuudessa myös positiivisia asioita ja olla ylpeitä harrastuksestaan.

Eija Vallinheimo vastaanotti 1000 euron Wadén-palkinnon Helsingissä Riistapäivien yhteydessä 28. tammikuuta 2026. Wadén-palkinto on nimetty Daniel Johannes Wadénin mukaan. Wadén oli erittäin innokas metsästäjä ja riistanhoidon puolestapuhuja ja myös Metsästäjäliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Testamenttinsa kautta hän on ollut pitkään myös Metsästäjäliiton toiminnan tärkeä rahoittaja.

Lisätiedot medialle: 
Eija Vallinheimo: 050 328 2508
Petteri Lampinen: 0400 555 790

Aiemmat Wadén-palkitut

2025: Varatuomari Jarmo Kiuru
2024: Toimittaja Pekka Ervasti
2023: Tietokirjailija Aleksi Lumme
2022: Ei jaettu
2021: Toimittaja Sari Penttinen
2020: Suomen Dreeverijärjestö
2019: Eränkävijät TV-ohjelma

Metsästäjäliitto maksaa talvella 2025–2026 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa per susi- tai koirasusinäyte. Mikäli näyte on otettu uudelta reviiriltä, joka ei ollut vuoden 2025 kanta-arviossa, liitto maksaa 50 euron lisäpalkkion. Palkkio maksetaan uudelta reviiriltä siis kaksinkertaisena. Palkkiot maksetaan Metsästäjäliiton jäsenseuroille. 

Näytteiden kerääminen on sallittua jokaisenoikeuden puitteissa. Metsästysseurojen jäsenet voivat siten kerätä näytteitä myös oman seuran alueen ulkopuolelta. 

Näytetietojen ilmoittaminen ja hakumenettely 

DNA-näytteisiin liittyvät näytetiedot ilmoitetaan suden kanta-arvion valmistuttua Metsästäjäliiton verkkosivuilla avattavalla nettilomakkeella. Lomake avataan erikseen tiedotettavana ajankohtana kanta-arvion julkaisemisen jälkeen. 

Näytepalkkiot maksetaan kanta-arvion julkaisun jälkeen erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Palkkioita ei makseta ennen suden kanta-arvion valmistumista. 

Näytetiedon lähettäjän tulee ilmoittaa lomakkeella seuraavat tiedot: 

• näytteen näytenumero 

• DNA-analyysin perusteella määritetty yksilötunniste 

• tieto siitä, mihin reviiriin yksilö kuuluu 

• tieto siitä, onko kyseessä uusi reviiri verrattuna edelliseen suden kanta-arvioon 

Palkkiot ja lisäpalkkio uudesta reviiristä 

• Peruspalkkio on 50 euroa per hyväksytty suden tai koirasuden DNA-näyte 

• Mikäli näyte osoittaa uuden reviirin, maksetaan tästä 50 euron lisäpalkkio 

Palkkiot maksetaan metsästysseuroille 

Metsästäjäliitto maksaa korvauksia yksittäisestä sudesta enintään kolme kertaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) DNA-analyysitulosten perusteella. Korvausten maksujärjestys määräytyy näytteenottopäivän ja palkkion hakemisen aikajärjestyksen mukaan. 

Keräyskausi ja analyysitulokset 

Palkkiota voi hakea suden tai koirasuden osoittavista DNA-näytteistä, jotka on kerätty keräyskaudella 15.11.2025–28.2.2026. 

Näytekeräyksen etenemistä ja valmistuneita DNA-analyysituloksia voi seurata Luonnonvarakeskuksen Luonnonvaratieto-sivustolla, jossa suden DNA-näytteet ja muut suurpetohavainnot esitetään karttapohjaisesti: https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=suurpedot  

Palkkiota ei makseta: 

• muiden eläinlajien näytteistä 

• näytteistä, joiden DNA-analysointi ei onnistu 

Tyypillisesti noin 70–80 prosenttia näytteistä pystytään analysoimaan näytteen laadusta riippuen. 

Näytevälineet ja ohjeistus 

DNA-näytepussit ja näytteiden toimituslogistiikka hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ja alueellisten keräysvastaavien ohjeiden mukaisesti. 

Lisätietoja Luken keräysohjeista sekä koulutustallenne näytteiden keräämisestä löytyvät Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta. https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/susi/suden-dnakerays-ohjeet-ja-vastauksia-kysymyksiin

Kuva: Pekka Kunnas

Suden metsästyksen yhteydessä on havaittu, että susien yksilömäärä on metsästyksen johtajien havaintojen mukaan vähintään kaksinkertainen Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioon ja alueiden metsästyskiintiöihin nähden.

Susilaumoja oli monilla kiintiöalueilla ennen metsästystä jopa moninkertainen määrä Luken kanta-arvioon nähden. Kanta-arvion mukaan kiintiöalueilla oli yleensä yksi lauma, enintään kaksi laumaa. Metsästäjien mukaan jahdin ja tavoitellun laumapoiston jälkeenkin lähes kaikille alueille jäi lauma, mutta monille alueille jäi jopa useampia laumoja.

Luken arvion mukaan marraskuussa 2025 susia oli lähes 560. Metsästykseen osoitettiin sadan suden kiintiö. Metsästäjäliitto katsoo, että sadan yksilön poistaminen näin vankasta susikannasta on kestävää metsästystä. Susi on erittäin tehokas lisääntyjä.

Metsästyksen johtajista puolet arvioi, että alueelle asetetun metsästyskiintiön pyynnin tavoite esimerkiksi vahinkojen vähentämiseksi ei toteudu. Useimmiten perusteluna oli se, että kiintiöalueella oli susia enemmän kuin kanta-arvio osoitti. Kiintiö oli siten liian pieni alueen susimäärään nähden.

– Metsästyksen johtajien palaute osoittaa, että suurpetojen kanta-arvioihin on saatava parempi tarkkuus. Luonnonvarakeskuksen on parannettava suurpetojen kanta-arvioita ja niiden läpinäkyvyyttä. Kannustan kaikkia metsästäjiä havainnoimaan susia ja ilveksiä ja tekemään niistä Tassu-ilmoituksia. Toivon myös osallistumista susien jätösten DNA-keräykseen. Onnistuneista näytteistä Metsästäjäliitto maksaa palkkion, kannustaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Kattavaa yhteistyötä kiintiöalueiden metsästysseurojen kesken

Kiintiöalueilla seurojen välinen yhteistyö oli erittäin hyvää, raportoivat metsästyksen johtajat. Kiintiöalueilla on useimmiten jopa kymmeniä metsästysseuroja. Hyvää yhteistyötä selittää se, että lähes kaikilla alueilla alueen kaikki seurat tekivät suden metsästyksestä kirjallisen ja yksityiskohtaisen yhteistyösopimuksen toimivien pelisääntöjen varmistamiseksi. Metsästäjäliitto tuotti seurojen avuksi sopimusmallin.

Metsästys on onnistunut havaintojen mukaan vastuullisesti ja hallitusti. Niin Metsästäjäliiton kuin riistahallinnon tarjoamaa koulutusta ja neuvontaa johtajat pitivät riittävänä.

Metsästyksen raportointia, kuten jahtiin lähtemisen ilmoitusvelvollisuutta, johtajat toivovat jatkossa yksinkertaistettavan. Myös Luken DNA-näytteiden analysointia tulisi nopeuttaa, jotta metsästäjät saisivat mahdollisimman nopeasti tiedon siitä, onko kaadettu eläin susi vaiko koirasusi. Jahtia voidaan jatkaa saumattomasti, jos kyseessä todetaan olleen vieraslajin eli koirasuden poisto.

Suden metsästys on perustunut lähes yksinomaan ajavien metsästyskoirien kuten suomen- ja plottinajokoiran käyttöön. Siinä koiran ohjaaja jäljittää susilaumaa koira kytkettynä niin kauan kun sudet saadaan pakenemaan ihmistä ja koiraa. Tämän jälkeen koira tai koirapari lasketaan yksittäisen suden jäljille ajamaan sutta.

Kaksitoista johtajaa kuudestatoista vastasi

Metsästäjäliitto selvitti suden metsästyksestä vastanneiden johtajien havaintoja 13.–14. tammikuuta tekemällään kyselyllä. Kyselyyn vastasi 12 kiintiöalueen johtajat. Metsästystä on toteutettu kaikkiaan 16 kiintiöalueella.

Vastanneista kolmen johtajan alueella pyynti on kesken, muilla metsästys oli jo päättynyt metsästyskiintiön täyttymisen myötä. Alueiden kiintiöissä oli mahdollisuus metsästää yhteensä 76 sutta, joista raportointihetkellä oli kaadettu yhteensä 69 sutta.

Ilvespentueiden todentamisessa tuoreet jäljet ovat avainasemassa.

- Viime vuonna tehtiin ennätysmäärä ilveshavaintoja. Pidetään sama tahti yllä tänäkin vuonna. Ilvespentueiden tiheys on erityisen huomioinnin kohteena, mutta toki muutkin ilveshavainnot kiinnostavat. Kestävä kannanhallinta voi perustua vain ja ainoastaan luotettavaan tieteelliseen tietoon – ja tuo tieto syntyy metsästäjien saappaan alla, sanoo Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas.

Sen lisäksi, että havainnot tulee ilmoittaa petoyhdyshenkilöiden kautta Tassu-järjestelmään, Metsästäjäliitto kerää kootusti ja järjestelmällisesti tietoa ilvespentueista. Asiasta on järjestetty koulutuksia. Koulutusmateriaalit ja ohjeet havaintoilmoitusten tekoon liitolle löytyvät Metsästäjäliiton sivuilta. Metsästäjäliiton Lumijälkilaskenta 2026 -sivulta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot lumijälkilaskentaan. Liitto palvelee asiassa niin suomeksi kuin ruotsiksi. Saatavilla on diaesitys ja koulutusvideo lumijälkilaskennasta kummallakin kotimaisella kielellä.

- Sääolosuhteet muuttuvat nopeasti. Siksi Metsästäjäliitto haastaa metsästysseurat koordinoituun maastoharavointiin vaikkapa jo tulevana viikonloppuna, Kangas sanoo.

Metsästäjät ovat Suomen laajin ja osaavin luonnonhoidon vapaaehtoisverkosto. Kymmenet tuhannet tunnit maastossa vuosittain tuottavat sen välttämättömän datan, johon koko kansallinen riistahallinto ja tiedeyhteisö luottavat.  

Metsästäjä palvelee tiedettä 

Suomalainen suurpetotutkimus nojaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen vapaaehtoistyöhön: metsästäjien tekemään havainnointi- ja näytteenkeruutyöhön esimerkiksi ilveksen ja suden kanta-arvioiden laatimiseksi. 

Kanta-arviojärjestelmä on riippuvainen metsästäjien tekemästä havainnoinnista. 

- Kun metsästäjä kirjaa havainnon tai kerää DNA-näytteen, hän toimii tutkijan silminä ja korvina maastossa. Liitto perustaa omat linjauksensa tutkittuun tietoon. Mitä tarkempaa aineistoa tuotamme, sitä vahvempi on metsästäjien ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, sanoo Kangas.

Suurpetojen seuranta on osa riistanhoitotyötä, jolla ylläpidetään luonnon tasapainoa. Oikealla tiedolla varmistetaan eri lajien onnistunut ja turvallinen rinnakkaiselo.

- Datatyössä havaintojen laatu ratkaisee. Havainnointiin kannattaakin valmistautua tuoreen Lumijälkilaskenta 2026 -koulutusmateriaalin avulla, sanoo Kangas.

Täsmätietoa susireviireistä jätöksiä keräämällä

Suden kanta-arvion muodostamisessa DNA-näytteet ovat kiistattomin todiste susien tosiasiallisesta kannasta. Näytteet paljastavat reviirien rajat, laumojen koon ja yksilöiden liikkeet tavalla, johon mikään muu menetelmä ei pysty. 

- DNA on ainoa keino todentaa uudet reviirit aukottomasti ja varmistaa, että suden kanta-arvio ei jää virheelliseksi, Kangas sanoo.

DNA-näytteen keräysohjeet löytyvät Suomen Luonnonvarakeskuksen sivulta. Löydettyäsi tuoreen jätöksen toimi heti. Metsästäjäliitto maksaa uusista, todennetuista susireviireistä kerätyistä näytteistä 50 euron korvauksen sekä 50 euron lisäbonuksen uusilta susireviireiltä löytyvistä susien jätöksistä. Mitä kattavammat kanta-arviot on käytössä, sitä paremmat mahdollisuudet on suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen.

Näin varmistat tiedon laadun

1. Ilmoita seurasi lumijälkitempaukseen mukaan tällä lomakkeella.
2. Taltiointi maastossa: Täytä PDF-laskentalomake tai verkkolomake maastossa huolellisesti. Tallenna reitti; ohjeet alla.
3. Tassu-järjestelmä: Syötä kaikki keräämäsi aineisto Tassu-järjestelmään. Vain viralliseen järjestelmään viety tieto auttaa tiedettä ja päätöksentekoa.

Ohjeet reitin tallentamiseen ja tietojen lähettämiseen

Tämän lumijälkihankkeen laskentatapa vaatii laskentojen reittitietojen tallentamista. Laskentareitin voi tallentaa mm. Trackerin ilmaisversiolla. Tässä pdf-tiedostossa käydään läpi, kuinka reitti tallennetaan ja kuinka tiedot saa puhelimesta lähetettyä eteenpäin. Ohjeet eroavat hieman riippuen siitä, onko kyseessä ilmaisversio vai lisenssiversio. Alta löytyvät ohjeet molemmille.

Näin tallennat ja lähetät reitin Trackerilla

Koulutus ja ohjeet

Tarkista osaamisesi taso ennen talkoita Metsästäjäliiton lumijälkikoulutusaineistosta:

• Diat: Lumijälkikoulutus (suom.) / Skolningsmaterial (ruots.)
• Video: Lumijälkilaskentakoulutus (suom.) / Skolning i snöspårsinventering (ruots.)

Talvella 2026 toteutettava lumijälkilaskenta tuottaa faktapohjaista tietoa suurpetopäätännän tueksi. Tavoitteenamme on kehittää kanta-arvioita entistä luotettavammaksi keräämällä tarkka aineisto ilvespentueista ja susien DNA:sta.

ILVES: Järjestä laskentatempaus jo tulevana viikonloppuna

Ilman laadukasta havaintoaineistoa virallinen kanta-arvio jää epätarkaksi. Juuri nyt monilla alueilla on erinomainen lumitilanne jälkien havaitsemiseen, mutta aikaa ei ole hukattavaksi.

• Tartu toimeen: Kutsu seurasi kasaan ja järjestä lumijälkien laskentatempaus jo tulevana viikonloppuna
• Opi ja tunnista: Katso opastusvideot ja lataa materiaalit ennen maastoon lähtöä: Lumijälkilaskenta 2026 -koulutusmateriaalit

SUSI: Suden kakka on korvaamatonta

Tiedätkö, missä susi liikkuu? Ilman riittäviä DNA-näytteitä suden kanta-arvio voi olla virheellinen. DNA-analyysi on ainoa tapa todentaa uudet reviirit aukottomasti.

• Kerää näytteet heti: Toimi välittömästi, kun löydät tuoreen jätöksen
• Ohjeet: Tarkista tarkka keräysohje aina ensin Luonnonvarakeskuksen sivuilta
• Hae korvaus: Metsästäjäliitto maksaa uusista, todennetuista susireviireistä kerätyistä näytteistä 50 euron korvauksen sekä 50 euron lisäbonuksen

Näin osallistut

1. Ilmoita seurasi mukaan laskentaan: Täytä lomake tästä
2. Lataa laskentalomake: PDF-lomake maastoon, verkkolomake. Tallenna myös reitti; ohjeet alla
3. Toimita tiedot: Kaikki aineisto syötetään Tassu-järjestelmään kanta-arvioiden pohjaksi.

Ohjeet reitin tallentamiseen ja tietojen lähettämiseen

Tämän lumijälkihankkeen laskentatapa vaatii laskentojen reittitietojen tallentamista. Laskentareitin voi tallentaa mm. Trackerin ilmaisversiolla. Tässä pdf-tiedostossa käydään läpi, kuinka reitti tallennetaan ja kuinka tiedot saa puhelimesta lähetettyä eteenpäin. Ohjeet eroavat hieman riippuen siitä, onko kyseessä ilmaisversio vai lisenssiversio. Alta löytyvät ohjeet molemmille.

Näin tallennat ja lähetät reitin Trackerilla

Materiaalit ja koulutus

Alta löydät videokoulutukset suomeksi ja ruotsiksi:

• Diat: Lumijälkikoulutus (suom.)
• Bilder: Skolningsmaterial (ruots.)
• Video: Lumijälkilaskentakoulutus (suom.)
• Video: Skolning i snöspårsinventering (ruots,)

Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen, kertoo Maaseudun tulevaisuuden teettämä tutkimus. Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia hyväksyi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen ja 23 vastusti sitä. Loput olivat epävarmoja kannastaan.

Suurinta kannanhoidollisen metsästyksen kannatus on Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa sen hyväksyy 73 prosenttia vastanneista. Pääkaupunkiseudulla kannatus on matalinta. Sielläkin suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen hyväksyy selvä enemmistö: 60 prosenttia on puolesta ja 30 prosenttia vastaan. 

Tutkimuksen on tehnyt Kantar Agri. Maaseudun Tulevaisuuden uutinen (4.1.2026) löytyy täältä:
MT-kysely: Kaksi kolmesta suomalaisesta hyväksyy suurpetojahdin

Aiemmat tulokset samankaltaisia

Tulos on hyvin vastaava kuin Suomen Metsästäjäliiton kyselyssä, joka tehtiin reilu vuosi sitten, syksyllä 2024. Metsästäjäliiton kyselyssä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä kannatti niin ikään kaksi kolmasosaa vastanneista. Liiton teettämään kyselyyn vastasi reilut tuhat suomalaista. Tutkimuksen teki Mediatum.

Uutinen tutkimuksesta sekä sen koko tutkimusraportti on luettavissa täältä:
Kansalaiset tyytymättömiä suurpetopolitiikkaan – enemmistö kannattaa kannanhoidollista metsästystä 

Eduskunnassa suden kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen salliva laki hyväksyttiin 15.12.2025 selvin numeroin,135–35.

Metsästäjäliiton uutinen äänestystuloksesta löytyy täältä:
Metsästäjäliitto: Eduskunta kuuli kansalaisten äänen

Kokoa metsästykseen sopiva ensiapulaukku. Teroita puukko. Käy menneen vuoden jahtitilanteet läpi oppimismielessä. Ota uusi metsästäjä mukaasi hienon harrastuksen pariin. 

Tässä muutamia esimerkkejä Metsästäjäliiton Erähaaste 2026 -listalta, jolla haastamme kaikki metsästys- ja eräaiheisiin tehtäviin. Listalla on 52 erilaista haastetta, joten tekemistä riittää vaikka koko vuodeksi! 

Yhteisöllisyyden teemavuoden kunniaksi: haasta kaverisi mukaan ja innosta muita somettamalla onnistunut tehtävä hastagilla #erahaaste2026. Kuka tekee ensimmäisenä kaikki? 

Lomake löytyy alta. Voit tulostaa sen tai tallentaa koneelle, jolloin sitä voi muokata pdf-muodossa.