Suomen Metsästäjäliitto

Korona-ohjeita

27.05.2020 10:30
Suomen Metsästäjäliitto on laatinut suosituksia/ohjeistuksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Aineistoa päivitetään ja tarkennetaan muuttuvien ohjeistusten mukaisesti. (päivitetty 1.6.)

Yleisohjeistus COVID-19-tartuntojen ehkäisemiseksi

  • Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Kädet kannattaa pestä erityisesti, kun tulet ulkoa sisään, aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut.
  • Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta.
  • Älä kättele.
  • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Koska radalla ei poikkeustilanteesta johtuen ole roskakorit käytössä, niin huolehdithan, että kuljetat käytetyt nenäliinat ja muut roskat pois radalta ja hävität ne asianmukaisesti.
  • Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
  • Voit epäillä koronavirustartuntaa, jos sinulla on kuumetta, yskää, kurkkukipua, päänsärkyä tai hengenahdistusta. Jos taudin oireet ovat lieviä etkä kuulu riskiryhmiin, lääkärin tekemää taudinmääritystä ei pääsääntöisesti tarvita, vaan taudin voi sairastaa kotona.
  • Terveydenhuollon yksiköihin ja Päivystysapuun tulee olla yhteydessä ainoastaan, jos vointi on sellainen, että kotihoito-ohjeilla ei pärjää. Päivystysapu-palvelun ja terveyskeskusten turhaa kuormittamista tulee välttää, jotta kiireellistä hoitoa tarvitsevat henkilöt saavat apua nopeammin.
  • Jos sinulla on lieviäkin hengitystieinfektion oireita, kannattaa pysytellä kotona.​​​​​
  • Aluehallintovirasto on saanut valmiiksi odotetun ohjeistuksensa erilaisten tapahtumien järjestämisestä. AVI julkaisi tiedotteen koronaepidemian aiheuttamista poikkeusjärjestelyistä 19.5.2020. Aluehallintovirastojen 19.5.2020 antamat määräykset ovat voimassa 1.6.2020 - 30.6.2020 välisen ajan ja ne on annettu tiedoksi yleistiedoksiantona. Löydät tiedotteen täältä.
  • Aluehallintovirastot määräävät, että 50-500 hengen tilaisuuksissa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.

Metsästäjäliiton ohjeita eri tilanteisiin

Nuorisoleirien järjestäjille (pdf)

Metsästysseuroille (pdf)

Ampumakoulutusten järjestäjille päivitetty (1.6.) (pdf)

Ampumaradan käyttäjille  (pdf)

Metsästysampumakilpailuiden järjestäjille  (27.5.)(pdf)

Ohjeistus_Lajikohtaiset tarkennukset.pdf (pdf)

Lue myös:
Riistakeskuksen ohjeet ampumakokeisiin ja metsästäjätutkintoihin osallistuville poikkeusaikana

 

Metsästysammunnan SM-kilpailut Ylitornion Pessalompolossa on peruttu

09.04.2020 09:56
Suomen Metsästäjäliiton metsästysammunnan SM-kilpailut Ylitornion Pessalompolossa 23.–26.7.2020 perutaan koronaviruksen aiheuttavan COVID-19 -tartuntatautiepidemian takia.

Metsästäjäliitto on päättänyt perua Pessalompolon Metsästysammunnan SM-kilpailut koronaviruksen aiheuttaman COVID-19 -tartuntatautiepidemian vuoksi, koska Lapin tautihuippua on ennustettu juuri juhannuksen tienoille. Juhannuksesta on enää kuukausi aikaa kilpailuihin ja kilpailujen järjestelyissä on mukana kymmeniä ihmisiä.

”Päätimme peruuttaa kilpailut, jotta emme ainakaan omilla toimillamme edistä taudin leviämistä. Toivomme, että kaikki kilpailuihin nyt aikoneet voivat osallistua niihin ilman vastaavia uhkia ensi vuonna”, toteavat Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ja kilpailun johtaja Veikko Piuva.

Metsästysammunnan SM-kilpailuihin osallistuu vuosittain lähes 1000 urheilijaa ja tukihenkilöä. SM-kilpailuissa ammuttavat lajit ovat metsästyshaulikko, -trap, -luodikko, ja -hirvi. Lisäksi Pessalompolossa olisi ammuttu esittelylajeina pienoishirvi ja -luodikko sekä haulikon Compak sporting.

Metsästäjäliiton muiden kesälle 2020 sovittujen kilpailujen tilanne selviää koronavirustilanteen kehittymisen mukaan.

 

Lisätietoja: 
Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja
Tuomas Hallenberg, puh. 040 528 6069, tuomas.hallenbergatmetsastajaliitto.fi

Kilpailun johtaja 
Veikko Piuva, puh. 0400 297 504, veikko.piuvaatmetsastajaliitto.fi

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja
Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolaatmetsastajaliitto.fi

https://smlkilpailut.fi/fi/info/sm-kilpailut_2020-2022

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Tuomas Hallenberg
Tuomas Hallenberg
puheenjohtaja
+358 40 528 6069
Veikko Piuva
Veikko Piuva
Lapin piirin edustaja
+358 400 297 504
varajäsen Kalevi Korhonen
Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 504 064 836

MetsoRekisteri avattu 1. huhtikuuta

01.04.2020 15:54
MetsoRekisterissä avautuva näkymä
Metsästäjäliiton uuden MetsoRekisterin ja siihen 1. toukokuuta liittyvän uuden OmaMetso-jäsenpalvelun käyttöönoton myötä Metsästäjäliiton jäsenilleen tarjoamat palvelut monipuolistuvat. 

Metsästäjäliiton jäsenseuroilleen tarjoama MetsoRekisteri on otettu käyttöön 1. huhtikuuta. Kehätiedon tarjoaman uuden rekisterin käyttöönoton myötä jäsenrekisteri nykyaikaistuu ja sen palvelut monipuolistuvat. MetsoRekisteri palvelee sekä metsästysseuroja että Metsästäjäliittoa ja sen piirejä.

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:

Uuden seuran lisääminen MetsoRekisteriin

Metsästäjäliittoon liittyneen uuden seuran MetsoRekisteri-tunnukset tulee pyytää omasta piiristä. Tunnuksia pyydettäessä tulee ilmoittaa seuran koko nimi ja piiri, jonka alueella se toimii sekä ylläpitäjän nimi ja asema seurassa. Liitä mukaan myös yhteystiedot.

Mikäli seuralla on tarvetta useammille ylläpitotunnuksille, seuran ylläpitäjän tulee luoda ne MetsoRekisterin kautta. Tunnuksia luodessa tulee olla tarkkana, että käyttäjäoikeudet menevät oikein. Apua tunnusten luomiseen saa MetsoRekisterin asiakaspalvelusta.

Sähköpostiosoitteen lisääminen MetsoRekisteriin

Kirjautumistunnukset 1.5. julkaistavaan OmaMetsoon saa klikkaamalla "Tilaa uusi salasana" OmaMetson kirjautumissivulla. Salasanan asettamiseksi vaaditaan, että henkilöllä on MetsoRekisterissä sähköpostiosoite omissa tiedoissaan.

Jos sähköpostiosoite puuttuu tiedoistasi, ole yhteydessä oman seurasi jäsenrekisterin ylläpitäjään, joka useimmiten on seuran sihteeri. Seuran ylläpitäjä lisää jäsenrekisteriin sähköpostiosoitteen, jonka jälkeen salasanan tilaamista voi yrittää uudelleen.

Poikkeustapauksissa voi ottaa yhteyttä myös MetsoRekisterin asiakaspalveluun smlatkehatieto.fi tai arkisin klo 8-16 puhelimitse 010 325 5959 ja pyytää sähköpostin asettamista. Asiakaspalvelu kysyy jäsennumeroa, joka löytyy Metsästäjäliiton jäsenkortista tai Jahti-lehden takakannesta (Jäsennumero on maksimissaan 7-numeroinen. Kirjautumistunnukset ovat henkilökohtaiset, joten niitä ei saa luovuttaa muiden käyttöön.

Lue lisää: https://metsastajaliitto.fi/metsorekisteri

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

MetsoRekisteri
MetsoRekisterin asiakaspalvelu
010 325 5959
Petteri Pentti
Petteri Pentti
ICT-suunnittelija
+358 50 477 9470

Metsästäjäliitosta voi hakea toimintaan rahoitusta

20.03.2020 08:48
Tyttö kiipeää puuhun
Metsästäjäliiton piirit tai jäsenseurat voivat hakea liitolta rahaa riistanhoitoon, riistan suojeluun ja siirtoistutuksiin, nuorisotyöhön tai metsästysammuntaan liittyviin hankkeisiin. Rahat on kerätty lahjoituksina.

Metsästäjäliiton piirit tai jäsenseurat voivat hakea liitolta rahaa riistanhoitoon, riistan suojeluun ja siirtoistutuksiin, nuorisotyöhön tai metsästysammuntaan liittyviin hankkeisiin.

Metsästäjäliitto saa Poliisihallituksen luvalla kerätä rahaa, jota voidaan hyödyntää suoraan jäsenistömme omiin hankkeisiin esimerkiksi kosteikon rakentamiseen tai nuorten leirin järjestämiseen. Tukemalla liiton toimintaa voit mahdollistaa riistaeläimille parempia elinympäristöjä tai nuorelle uuden kokemuksen. Voit lahjoittaa rahaa täällä.

Hankkeille voi hakea rahaa ympäri vuoden ja ne käsitellään liittohallituksessa kaksi kertaa vuodessa teemojen asiantuntijaryhmien esitysten perusteella. Hakuajat ovat aina 1.4.–30.9. ja 1.10.–31.3. Huomioithan hakulomaketta jättäessäsi hakuajan ja päätösmenettelyn.

Haettavat kohteet:

Riistanhoito
Riistanhoidon varoista voi hakea avustusta riistakantojen kestävän verotuksen ja riistanhoidon edistämiseen. Lisäksi niitä voidaan myöntää asennekasvatukseen metsästystä ja riistanhoitoa kohtaan tapahtuvassa viestinnässä. 
Kysy lisää Teemu Simeniukselta teemu.simeniusatmetsastajaliitto.fi

Siirtoistutukset ja riistan suojelu
Siirtoistutuksen ja riistan suojelun varoja voidaan myöntää vaikkapa metsäpeurakampanjan järjestämiseen tai merihanhien siirtoistutusten tukemiseen. Kysy lisää Teemu Simeniukselta teemu.simeniusatmetsastajaliitto.fi

Nuorisotyö
Nuorisotyövaroilla tuetaan nimensä mukaisesti nuoria metsästäjän alkuja, joko olevia tai tulevia. Niitä voidaan myöntää nuorten leiritoimintaan ja koulutukseen liittyvän materiaalin ja videotuotannon kustannuksiin sekä ei-metsästystä harrastavien nuorten valistustyöhön. Varoilla tuetaan nuorten pääsemistä metsälle ja kasvua vastuulliseen metsästykseen. Kysy lisää Elina Mäkelälältä elina.makelaatmetsastajaliitto.fi 

Metsästysammunta ja ampumaradat
Tähän kohteeseen lahjoitettuja varoja voidaan käyttää metsästysampumaharrastustoiminnan tukemiseen ja ampumaratahankkeiden tukemiseen (ampumaratojen kunnostus) ja siten ampurataverkoston ylläpitämiseen. Kysy lisää Jussi Partaselta jussi.partanenatmetsastajaliitto.fi
 

Hakuohje

Tuen hakemiseen ovat oikeutettuja kaikki liiton jäsenseurat, piirit sekä liiton asianomaiset työryhmät.  Hakemukset käsitellään liitossa asiantuntijaryhmän esityksen toimesta, joka esittää kootusti hakemusten hyväksymisestä/hylkäämisestä liittohallitukselle. Hakulomakkeen löydät täältä.

Liittohallitus päättää lopullisesti hakemuksesta ja mahdollisesti myönnetystä tukimäärästä. Päätökset tehdään viimeistään kolmen kuukauden aikana haun päättymisestä, ja niistä ilmoitetaan hakemuksessa mainitulle yhteyshenkilölle. Tuesta voidaan myöntää myös osasumma. 
Hankkeen vetäjä sitoutuu raportoimaan hankkeen liitolle. Maksatus tapahtuu vain toteutuneita kustannuksia kohtaan. Loppuselvityksessä selvennetään hankkeen toteutuminen ja todelliset kustannukset (kuittitositteet). 

Lue lisää: metsastajaliitto.fi/hankehaku
 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Elina Mäkelä
Elina Mäkelä
nuorisovastaava
0504688917
Jussi Partanen
Jussi Partanen
metsästysampumapäällikkö
+358 408 451 572
Teemu Simenius
Teemu Simenius
järjestöpäällikkö
+358 503 315 330

Metsästäjäliitto peruu kaikki kevään tapahtumat toistaiseksi

17.03.2020 15:51
Poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Metsästäjäliitto on päättänyt, että kaikki liiton omat tapahtumat, joissa edellytetään läsnäoloa, peruutetaan toistaiseksi.

Suomen hallitus linjasi 16. maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Valtioneuvoston linjauksen mukaan julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Linjaukset ovat voimassa toistaiseksi 13. huhtikuuta 2020 asti. 

Poikkeuksellisen tilanteen takia Suomen Metsästäjäliitto on päättänyt, että kaikki liiton omat tapahtumat, joissa edellytetään läsnäoloa, peruutetaan toistaiseksi.  Pienimuotoisia alle 10 hengen ulkona sijaitsevia tapatumia voidaan harkintaa käyttäen pitää edelleen. Metsästäjäliitto pyytää myös harkitsemaan pienempien tapahtumien kohdalla niiden tarpeellisuutta. Näihinkin tapahtumiin osallistuminen sairaana on ehdottomasti kielletty. Erityistä harkintaa on syytä käyttää, mikäli osallistujissa on riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Peruutettavia tilaisuuksia ovat mm.

  • Metsästäjäliiton piirien vuosikokoukset
  • Metsästäjäliiton ja liiton piirien koulutukset kuten ammunta-, terveys- ja hygieniakoulutukset
  • Kaikki liiton, piirien ja yhteistyössä metsästysseurojen seurojen kanssa järjestettävät nuorisotapatumat kuten leirit, kerhot ja nuorisokoulutukset
  • Erilaiset kilpailut, kuten jo aiemmin peruutetut SM-hirvenhiihto ja ilma-aseiden SM-kisat.

Metsästäjäliitto suosittelee myös, että liittoon kuuluvat metsästysseurat ottavat omassa toiminnassaan tilanteen huomioon ja peruttaisivat tai siirtäisivät toistaiseksi kaikki

  • Metsästysseurojen kokoukset, koulutukset, yhteiset ampumaharjoitukset ja kilpailut
  • Keväällä järjestettävät peijaiset, juhlat ja muut tilaisuudet

FAQ: Voiko vuosikokouksia siirtää?

Liitteessä (pdf) on lisätietoa vuosikokousten siirtämisestä ja mitä yhdistyslaissa asiasta mainitaan. 

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Teemu Simenius
Teemu Simenius
järjestöpäällikkö
+358 503 315 330
Elina Mäkelä
Elina Mäkelä
nuorisovastaava
0504688917
Jussi Partanen
Jussi Partanen
metsästysampumapäällikkö
+358 408 451 572

Pohjoismaiset metsästysjärjestöt puolustavat ja edistävät pohjoismaista metsästysperinnettä yhtenä rintamana

13.03.2020 09:13
Pohjoismaiden metsästäjäjärjestö (Nordic Hunters` Alliance, NHA) edustaa noin 600 000 metsästäjää ja ampujaa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Islannissa.

Pohjoismaiden metsästäjät kohtaavat samankaltaisia haasteita. Eurooppalaiset ja kansainväliset elimet sääntelevät kaikkea ampuma-aseista ja ampumatarvikkeista suurpetojen ja lintukantojen hoitoon. Pohjoismaiset metsästysjärjestöt tekevät tämän takia tiivistä yhteistyötä voidakseen varmistaa, että niiden yksittäiset jäsenet eli metsästäjät voivat jatkaa metsästys- ja riistanhoitoharrastustaan nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa usein sitä, että EU:n ja kansainvälisten elinten päätöksentekovalta pyritään palauttamaan takaisin kansalliselle ja alueelliselle tasolle.

NHA:n hallitus päätti Reykjavíkissa, että tulevina vuosina on jatkettava keskittymistä erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:  

Ampuma-aseet ja ampumatarvikkeet: Metsästäjien saatavilla on oltava ilman tarpeettomia rajoituksia kohtuuhintaisia ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita, jotka ovat turvallisia, tehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä. Aseiden ja ampumatarvikkeiden rajat ylittäviin kuljetuksiin olisi sovellettava yksinkertaisia sääntöjä.

Suurpetojen hoito: Hoitopäätöksissä on otettava paremmin huomioon paikallisten metsästäjien tarpeet ja metsästysperinteet, jotta suurpetoalueilla voidaan harjoittaa mielekästä metsästystä ja riistanhoitoa ja myös vaalia ainutlaatuista pohjoismaista metsästyskoirakulttuuria.

Lintukantojen hoito: Metsästämällä tapahtuvan lintukantojen kestävän käytön on oltava olennainen osa lintukantojen hoitoa Pohjoismaissa. Rajojen yli muuttavat linnut edellyttävät luonnollisesti rajat ylittävää, lintujen lentoreittien mukaista yhteistyötä.

Eläinten terveys ja taudit: Metsästysjärjestöjen, viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välistä tehokasta kansainvälistä koordinointia on vahvistettava, jotta voidaan ehkäistä tautien leviämistä maailmanlaajuisesti ja Pohjoismaissa. Näin voidaan helpottaa yhteistyötä tautien hillitsemisessä, hävittämisessä ja valvonnassa. Huolestuttavia tauteja ovat esimerkiksi afrikkalainen sikarutto, lintuinfluenssa ja näivetystauti (chronic wasting disease, CWD).

Hyljetuotteiden kauppa: Hylkeiden metsästyksellä on pitkät perinteet Pohjoismaissa. EU on kuitenkin kieltänyt hyljetuotteiden kaupan. NHA:n on jatkettava työtään hyljetuotteiden kaupan uudelleen avaamiseksi.

Metsästyksen hyväksyminen ja tulevaisuus: Pohjoismaiset metsästysjärjestöt haluavat varmistaa, että ne hyödyntävät täysimääräisesti toistensa asiantuntemusta ja kokemuksia siitä, miten metsästyksen pariin houkutellaan lisää ihmisiä ja miten metsästykselle varmistetaan laaja yhteiskunnan hyväksyntä.

Jotta nämä ja monet muut tavoitteet saavutetaan, NHA on palkannut Brysseliin kokopäiväiseksi työntekijäksi Johan Svalbyn, joka edustaa pohjoismaisten metsästäjien etuja EU:ssa ja kansainvälisissä elimissä. Kaikki NJS:n jäsenet hyödyntävät jatkossakin jäsenyyttään Euroopan metsästäjäjärjestössä (FACE) varmistaakseen, että pohjoismainen metsästyksen perinne ja etiikka toimivat kestävänä mallina metsästykselle sekä luonnonvaraisten eläinten hoidolle Euroopassa. Ruotsin metsästys- ja riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Torbjörn Larsson toimii myös FACEn puheenjohtajana.

Lue lisää: https://www.fi.nordichunters.eu/

 

LUKE vastaa susien pannoitukseen liittyviin kysymyksiin

18.02.2020 12:50
Luonnonvarakeskus (LUKE) on ilmoittanut lopettavansa susien GPS-pannoitukset vuodeksi kehittääkseen pantatiedon uudentyyppistä hyödyntämistä. Metsästäjäliitto on huolissaan päätöksen vaikutuksista tulevaan metsästyskauteen. Metsästäjäliitto pyysi LUKElta tietoa päätöksen taustoista ja on nyt saanut vastauksia kysymyksiin.

Miksi Luke päätyi pitämään susien pannoituksissa välivuoden?

Pantapalvelu on ollut kovan kritiikin kohteena, koska palvelussa on ollut häiriöitä ja teknisiä ongelmia. Pantapalvelua halutaan kehittää niin, että se palvelee tulevaisuudessa tietoliikenneyhteyksistä riippumattomalla tavalla mahdollisimman tehokkaasti.

Luke saa koe-eläinluvan mukaan pannoittaa eläimiä vain tutkimustarkoituksiin. Pantapalvelu on siis alun perin perustettu vain tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttöön rakennettua palvelua tai siinä käytettäviä pantoja ei ole tarkoitettu susien liikkeiden jatkuvaan seurantaan.

Pantasusista kerätty tutkimustieto on kuitenkin avattu kaikille avoimeksi, koska metsästäjät ovat kokeneet sen hyödylliseksi. On positiivista, että metsästäjät ovat ottaneet pantapalvelun osaksi metsästyksen suunnittelua, mutta nykymuodossaan palvelu on saanut osakseen paljon kritiikkiä, joskin palvelu on koettu metsästäjäkunnassa tarpeelliseksi.

Päätökseen välivuodesta vaikutti myös se, että välivuoden aikana voimme käydä tarkasti läpi pannoituksiin liittyvät prosessit ja kehittää niitä. Tähän liittyy myös Luken henkilökunnan työolosuhteiden parantaminen, mukaan lukien turvallisuus ja työhyvinvointi. Esimerkiksi suden pannoitustilanteissa tulee taata työrauha ja kenttätyössä työntekijöiden asiallinen kohtelu.

Saavatko metsästäjät ensi syksynä millään tavalla tietoa susien liikkeistä, jotta metsästyskoirien käytössä voidaan huomioida susien sijainti?

Ensi syksynä tuoretta tietoa susien liikkeistä saa riistahavainnot.fi-sivuilta vain Tassu-tietojärjestelmään tallennetuista susihavainnoista.  Myöskään Lukella ei ole muita tietolähteitä käytössään. Tiedon ajantasaisuutta ja käytettävyyttä voidaan parantaa sillä, että susihavainnot kirjataan mahdollisimman nopeasti niiden tekemisen jälkeen Tassu-järjestelmään. Havaintojen kirjaamisesta vastaavat paikalliset suurpetoyhdyshenkilöt.

Kerran vuorokaudessa päivittyvän havaintokartan lisäksi riistahavainnot.fi-sivuilla on nähtävissä lämpökarttoina viimeisimmät pantasusien reviirit. Lämpökartoista näkee yleisellä tasolla, mitä alueita sudet käyttävät aktiivisemmin ja mitä alueita vähemmän.


Miksi pantapalvelu suljetaan kokonaan, vaikka joukossa voi olla vielä toimivia pantoja?

Pantasusien liikkeitä voi tarkastella vuosittain riistahavainnot.fi-karttapalvelussa elokuusta helmikuun loppuun. Palvelu on suljettu suden lisääntymisaikana lainsäädännöllisistä ja eläinsuojelullisista syistä.

Jos elokuun 2020 jälkeen on vielä toimivia pantoja, niin tiedot on edelleen mahdollista näyttää karttapalvelussa. On kuitenkin epätodennäköistä, että toimivia pantoja enää silloin on. Yleensä pantojen paristot kestävät noin 1–1,5 vuotta. Pannoituksia on tehty viimeksi kevättalvella 2019.

 

Mikä on kehittämistyön ja vuoden pannoitustauon jälkeen paremmin kuin nyt?

Kehittämistyön aikana on tarkoitus yhdessä keskeisten sidosryhmien ja metsästäjien kanssa pohtia, kuinka palvelu toimisi nykyistä paremmin koiravahinkojen ehkäisemisen näkökulmasta.

Tällä hetkellä lähtökohtana on löytää sellaisia susien sijaintitietojen esittämistapoja, että palvelukatkokset tai muut pantoihin liittyvät tekniset rajoitteet eivät vaikeuta tiedon käyttöä. 

Kehittämistä tehdään nykyisin käytettävän pantateknologian antamissa reunaehdoissa. Meillä ei ole tiedossa sellaista uutta tuotantoon tulevaa panta- tai akkuteknologiaa, joka mahdollistaisi esimerkiksi tiheämmän paikantamisen tai paikannustiedon lähettämisen.

Tauon aikana Luke myös arvioi pannoituksiin liittyviä toimintaedellytyksiä ja reunaehtoja sekä kehittämistarpeita ja tutkimuksen tietotarpeita kokonaisuutena. Kokonaistarkastelun pohjalta suunnitellaan tulevaisuuden pannoitustoimintaa ja maantieteellisiä toiminta-alueita.

Pääsevätkö metsästäjät vaikuttamaan siihen, millainen uudesta palvelusta tulee?

Kyllä. Kehittämistyötä tehdään yhdessä keskeisten sidosryhmien, kuten metsästäjien kanssa. Tähän liittyvä vuoropuhelu käynnistyy sidosryhmien kanssa maaliskuussa työpajoissa. Lisäksi Luke tekee ensi syksynä käyttäjäkyselyn, jossa selvitetään kokemuksia nykyisestä palvelusta ja näkemyksiä tulevaisuuden tarpeesta.

Kun pannoitettujen susien GPS-tietoja ei ole käytettävissä, tuottaako Luke epävarmempaa tietoa päätöksenteon pohjaksi?

GPS-paikannuksista on saatu 1990-luvulta alkaen huima määrä tietoa susien reviireistä ja siitä, miten sudet tyypillisesti liikkuvat. Aiempaa tutkimustietoa hyödynnetään edelleen, vaikka uutta pantatietoa ei yhtenä vuonna saadakaan.

Kanta-arvioihin käytetään aina edellisenä vuonna pannoitettujen susien tuottamaa reviiritietoa.  Siispä vuonna 2020 julkaistavassa kanta-arviossa käytetään tietoa keväällä 2019 pannoitetuista susista. Pannoitustauon vuoksi pantojen tuottamaa reviiritietoa ei ole käytettävissä 2021 kanta-arviossa. Reviiritieto korvataan lisäämällä maastotyötä sekä DNA-näytteiden keruuta ja analysointia.

Usean vuoden kokemus Lounais-Suomesta on osoittanut, että kattava DNA-näytekeräys yhdistettynä toimivaan ja aktiiviseen suurpetohavainnoitsijaverkostoon tuottaa laadukkaan ja tarkan kuvan alueen susireviireistä.

Mikä on TASSU-tietojärjestelmään kirjattavien havaintojen merkitys tauon aikana?

Tassu-havainnot ja DNA-näytteet muodostavat kanta-arvion kattavimman aineistopohjan.  Tassu-havainnoista saadaan myös tieto uusista reviireistä, sillä pannoitukset kohdistuvat harvoin nuoriin yksilöihin.

Pannoitukset ovat kattaneet vain noin 25 % Suomen susireviireistä. Vaikka pannoitukset on perinteisesti tehty Itä-Suomessa tai Kainuussa, sielläkään kaikki reviirit eivät ole kuuluneet pantapalvelun piiriin. Kuitenkin niillä reviireillä, joilla pantatieto on ollut saatavilla, on tiedonsaanti koettu tärkeäksi.

Tassu-havainnot ovat tärkeitä luotettavan kanta-arvion muodostamiseksi. Luotettava kanta-arvio puolestaan on hyvän kannanhoidon ja viranomaisten toiminnan perusta. Havaintoja hyödyntävät tutkimuksen lisäksi Riistakeskus ja poliisi poikkeuslupien ja määräysten tietopohjana. Esimerkiksi poliisin päätökset pihakäyntejä tekevien susien suhteen perustuvat havaintojen osalta yksinomaan Tassu-järjestelmään tallennettuihin tietoihin.

Mikä on metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys Lukelle tauon aikana?

Erityisesti niillä alueilla, joilla GPS-pantojen avulla on aikaisemmin saatu selvitettyä reviirien rajoja, paikallisten metsästäjien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan. Sekä havaintotiedon kertyminen TASSU-järjestelmään että DNA-näytekeräyksen onnistuminen nojaavat vahvasti yhteiseen tahtotilaan susikannan tilan ja koon seuraamisesta. Vaikka Luke panostaakin pannoitustauon aikana erityisesti kenttätyöhön, vapaaehtoisten petoyhdyshenkilöiden toiminnan tärkeys korostuu siis entisestään, eikä tätä arvokasta työtä voida korvata Luken henkilökunnan toimesta. Luke tuottaa saadun tiedon pohjalta materiaalia maa- ja metsätalousministeriölle päätöksenteon pohjaksi.

Luke ja Suomen riistakeskus panostavat vahvasti suurpetohavainnoitsijoiden toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen sekä DNA-näytekeräykseen koko Suomen alueella myös kuusivuotisen SusiLIFE-hankkeen kautta.

Mitä tapahtuu jo olemassa oleville pannoille? Jäävätkö ne susien kaulaan?

Panta, jonka akut ovat loppuneet, avautuu itsestään (vaihtelevan ajan päästä) ja tippuu maastoon. Jos lauennut panta on lähettänyt vielä paikannuksia, se noudetaan. Sattumalta maastosta löydetyt pannat toivotaan palautettavaksi Lukelle, sillä pannoissa on tallentuneena lisätietoa kunkin pantasuden liikkumisesta.

Joissakin tapauksissa pantoja saatetaan päätyä vaihtamaan toimiviin kevättalvella 2021. Pannan pudottua susi jatkaa elämäänsä normaalisti.

Lisätietoja:

Metsästäjäliiton tiedote aiheesta: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-huolissaan-susien-seurantaan-tulevasta-katkoksesta

Luken tiedote pannoitusten välivuodesta: https://www.luke.fi/uutinen/susien-pannoituksissa-valivuosi/

Jaakko Silpola Metsästäjäliiton toiminnanjohtajaksi

16.01.2020 11:19
Jaakko Silpola
Suomen Metsästäjäliiton hallitus on valinnut liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi agronomi (MMM) ja MBA Jaakko Silpolan. Hän aloittaa tehtävässään 1. maaliskuuta.

Jaakko Silpola, 55, on ollut edunvalvonnan erityisasiantuntija Vapo Oy:ssä. Tätä ennen hän toimi Turveteollisuusliiton toimitusjohtajana ja kansainvälisen tieteellis-teknisen International Peatland Society -yhteistyöjärjestön pääsihteerinä. Työnsä ohella hän on toiminut useissa luottamustehtävissä eri etujärjestöissä.

− Metsästäjäliiton tehtävä on vaalia suomalaista eräkulttuuria ja kehittää metsästystä sekä riistanhoitoa maassamme. Nyt toiminnanjohtajan paikan jättävän Heli Siitarin kaudella liki satavuotias liittomme uudisti toimintatapojaan ja kirkasti mm. arvojaan, mistä hän ansaitsee isot kiitokset. Näistä hyvistä lähtökohdista Jaakko Silpolan on hyvä jatkaa suomalaisen metsästyksen edistämistä. Uskon, että Jaakko Silpolan osaaminen auttaa meitä vastaamaan metsästyksen tulevaisuuden haasteisiin ja tuo toimintaamme uusia näkemyksiä ja verkostoja, sanoo Metsästäjäliiton hallituksen puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

− Tunnen suurta kunnioitusta jäsentemme edessä astuessani Metsästäjäliiton palvelukseen. Tulen rakentamaan Metsästäjäliiton toimintaa yhteistyössä liiton piirien, luottamushenkilöiden, henkilökunnan sekä eritoten koko jäsenkunnan kanssa. Haluan kiittää nykyistä toiminnanjohtaja Heli Siitaria hänen työpanoksestaan, Jaakko Silpola sanoo.

− Metsästäjäliitolla on hieno vastuullisuuteen perustuva tavoiteohjelma, jonka myötä liitto haluaa olla koti kaikille metsästäjille. Palvelemme metsästäjiä ja yhteiskuntaa kouluttamalla jäseniä, tekemällä nuorisotyötä sekä olemalla aktiivinen ja luotettava metsästäjien edunvalvoja niin Suomessa kuin EU-tasolla, Jaakko Silpola toteaa.

Suomen Metsästäjäliitto on metsästäjien etujärjestö, jonka tehtävänä on edistää metsästystä, luontoelämyksiä sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä. Metsästäjäliitto vaalii metsästyskulttuuria, kehittää maamme metsästys- ja riistanhoito-oloja ja tuo yhteen metsästystä ja riistanhoitoa harrastavat yhteisöt ja ihmiset. Metsästäjäliitto on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä, johon kuuluu noin 2700 metsästysseuraa ja näiden 160 000 jäsentä.

Lisätietoja:

Tuomas Hallenberg
Hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 528 6069

Jaakko Silpola
Toiminnanjohtaja 1.3. alkaen
puh. 050 406 4836


På svenska

Jaakko Silpola blir Jägarförbundets verksamhetsledare

Finlands Jägarförbunds styrelse har valt Jaakko Silpola, agronom (AFM) och MBA, till förbundets nya verksamhetsledare. Han tillträder sin post den 1 mars.

Jaakko Silpola, 55, arbetade tidigare med intressebevakningsfrågor som specialsakkunnig vid Vapo Oy. Dessförinnan arbetade han som verkställande direktör vid förbundet Turveteollisuusliitto och som generalsekreterare vid den internationella teknisk-vetenskapliga samarbetsorganisationen International Peatland Society. Vid sidan om arbetet har han också skött flera förtroendeuppdrag inom olika intresseorganisationer.

− Jägarförbundet har i uppgift att värna om den finländska jakt- och fiskekulturen samt att utveckla jakten och viltvården i vårt land. Heli Siitari, som nu lämnar posten som verksamhetsledare, förtjänar ett stort tack för att hon under sin tid på posten såg till att vårt nästan hundraåriga förbund utvecklade sin verksamhet och förtydligade sina värden. Det ger Jaakko Silpola ett utmärkt utgångsläge för att fortsätta arbetet med att främja den finländska jakten. Jag tror att Jaakko Silpolas kunnande kan hjälpa oss att svara på framtida utmaningar samt utveckla verksamheten med nya visioner och nätverk, säger styrelseordförande Tuomas Hallenberg vid Jägarförbundet.

− Jag känner stor vördnad inför våra medlemmar när jag nu tillträder min post vid Jägarförbundet. Mitt mål är att bygga upp Jägarförbundets verksamhet i samarbete med förbundets distrikt, förtroendevalda och personal, samt framför allt med hela medlemskåren. Jag vill tacka vår nuvarande verksamhetsledare Heli Siitari för hennes arbetsinsats, säger Jaakko Silpola.

– Jägarförbundet har ett fint målprogram som grundar sig på ansvarstagande, där målet är att vara ett hem för alla jägare. Vi tjänar jägarna och samhället genom att utbilda våra medlemmar, satsa på ungdomsarbete samt vara en aktiv och pålitlig intressebevakare för jägare både i Finland och inom EU, konstaterar Jaakko Silpola.

Finlands Jägarförbund är en intresseorganisation för jägare, vars uppgift är att främja jakt, naturupplevelser och en hållbar användning av naturresurserna. Jägarförbundet värnar om jaktkulturen, utvecklar jakt- och viltvårdsförhållandena i vårt land och för samman organisationer och människor som har jakt och viltvård som hobby. Jägarförbundet är en av Finlands största medborgarorganisationer med cirka 2 700 jaktföreningar och cirka 160 000 jägare som medlemmar.

Ytterligare information:

Tuomas Hallenberg
Styrelseordförande
tfn 040 528 6069

Jaakko Silpola
Verksamhetsledare fr.o.m. 1.3.2020
tfn 050 406 4836


 

Metsästäjäliiton va. toiminnanjohtaja

07.01.2020 10:17

Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toimii Heli Siitarin sijaisena tarpeen mukaan ja jatkaa va. toiminnanjohtajana aina siihen asti kunnes uusi toiminnanjohtaja aloittaa toimessaan. Uuden toiminnanjohtajan hakuaika päättyi 15.12. ja uusi toiminnanjohtaja pyritään valitsemaan mahdollisimman nopeasti.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Ilkka Mäkelä
Ilkka Mäkelä
varapuheenjohtaja
+358 500 831 116