Metsästäjäliiton tekemän kyselyn mukaan metsästäjien luottamus suurpetoasioissa valtioon ja viranomaisiin on huomattavan heikolla tasolla. Kyselyyn vastasi pääsiäisen aikaan 4400 metsästäjää.

Maa- ja metsätalousministeriön toimintaan suurpetoasiassa ei luota 45 % metsästäjistä. Siihen luottaa 21 prosenttia vastanneista. 34 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Suomen riistakeskuksen toimintaan ei suurpetoasiassa luota 32 prosenttia. 38 prosenttia luottaa. Vajaa kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.

Erityisen heikkoa metsästäjien luottamus on Luonnonvarakeskukseen. Sen suurpetotutkimukseen ei luota vastanneista metsästäjästä 73 prosenttia, kun siihen luottavia oli vain kymmenesosa vastaajista. Lopuilla 17 prosentilla ei ollut mielipidettä asiaan.

Metsästäjät tuottavat SRVA-toiminnan, riistalaskennan ja suurpetohavainnoinnin yhteydessä hyödyllistä tietoa viranomaisten tietokantoihin.

Myös suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien toimivuutta epäillään. Karhun kannanhoitosuunnitelmien toimivuuteen sanoo luottavansa 32 prosenttia, ilveksen osalta 26 prosenttia ja suden osalta 16 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Sama järjestys nousee esiin myös luottamuksessa riistantutkimuksen tekemiin virallisiin arvioihin suurpetojen määristä. Karhun kanta-arvioon luottaa 29 prosenttia, ilveksen 20 prosenttia ja suden osalta 10 prosenttia vastaajista.

”Suurpetoasia on vaikea, koska politiikka, yleinen mielipide ja tutkimus menevät solmuun. Riistantutkijoille näyttää olevan vaikeaa selittää tiedon epävarmuutta, mikä kuitenkin on olennainen tekijä, kun tieto on päätöksen tukena”, kirjoittaa yksi vastaajista.

”Susimäärä pysynyt Luken arviossa samana vuosikaudet, vaikka havaintojen määrä monikertaistunut joka puolella Suomea poronhoitoalue mukaan lukien. Koko laskentajärjestelmä pitäisi saada avoimemmaksi ja myös metsästäjien havainnot pitäisi huomioida.”

Tärkeä SRVA-työ uhkaa vähentyä

Noin viidesosa vastaajista sanoo olevansa mukana vapaaehtoisessa suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA), jolla tuetaan viranomaisia esimerkiksi hirvieläinkolareissa ja suurriistan karkottamisessa asuinalueiden läheisyydestä.

SRVA-toiminnassa mukana olevista 23 prosenttia arvioi, ettei pysty jatkamaan toimintaa, jos suden kannanhoidollinen metsästys ei käynnisty. Yhtenä syynä on huoli metsästyskoirista, jotka esimerkiksi liikenneonnettomuudessa haavoittunutta eläintä jäljittäessään saattavat kohdata susia. Lähes 80 prosenttia SRVA-toiminnassa mukana olevista sanoo, ettei voi käyttää koiraa vapaassa haussa.

”Kuulun SRVA-ryhmään ja jäljestyskoiran käyttö on tullut hankalaksi, koska sudet ovat usein ennen minua ja koiraa löytäneet loukkaantuneen eläimen. Ongelma on se, että jos osutaan samaan aikaan susien kanssa, niin mitä tapahtuu. Ei uskalla jälkikoiraa pitää enää vapaana jäljestyksessä”, kommentoi metsästäjä kyselyssä.

SRVA-toiminnan lisäksi metsästäjät tekevät riistalaskentaa ja suurpetohavainnointia. Esimerkiksi suurpetohavaintojen ilmoittaminen paikallisille petoyhdyshenkilöille on vaarassa vähentyä. Vastaajista 38 prosenttia ilmoittaa kertoneensa suurpetohavainnoista ennen, mutta uskoo lopettavansa toiminnan, jos suurpetojen metsästys edelleen estyy.

Metsästäjäliiton jäsenkysely toteutettiin 18.-22.4.2025 sähköpostilinkin kautta jaettuna online-kyselynä, ja siihen saatiin 4 415 vastausta. Selvityksen ensimmäiset tulokset julkistettiin maanantaina 28.4.2025.

Metsästäjäliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan peräti 96 prosenttia metsästäjistä pitää tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin. ”Hyvin tärkeänä” asiaa pitää 88 prosenttia ja ”melko tärkeänä” 8 prosenttia vastaajista.

Myös muiden suurpetojen metsästys saa jäsenistöltä vahvan tuen. Karhujen kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämistä pitää tärkeänä 94 prosenttia ja ilveksen 91 prosenttia metsästäjistä.

29 prosenttia vastaajista harkitsee tauon pitämistä hirvenmetsästyksestä tai siitä luopumista, kunnes suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tilanne saadaan ratkaistua. Peräti 87 prosenttia arvioi nykyisen susitilanteen jatkumisen ”haittaavan paljon” tai ”jonkin verran” omaa metsästysharrastustaan tai lopettavan sen kokonaan. Yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että oman metsästysalueen sisälle syntyy alueita, joilla ei voi enää metsästää lainkaan.

Myös karhu- ja ilveskantojen kehittymiseen kohdistuu tyytymättömyyttä. Jos kantojen kokoon ei puututa, 70 prosenttia katsoo, että ilvesten määrästä tulee olemaan jonkinasteista haittaa omalle harrastukselle, ja noin puolet on samaa mieltä karhuista.

Useat vastaajat nostavat esiin huolen siitä, että suurpedot, erityisesti sudet ja karhut, verottavat vasoja ja heikentävät hirvikannan kestävyyttä. Tämä vähentää halua metsästää, kun saalista ei enää ole tai lupia jahtiin ei jaeta tarpeeksi.

Alueilla, joilla on suurpetojen tihentymiä, tilanne on vielä edellä todettua synkempi. Erityisen vaikeana suurpetotilanteen näkevät metsästyskoirien omistajat.

Metsästysmotivaatio laskee, jos koirien käyttö vaikeutuu

Vastaajien enemmistö, 60 prosenttia, sanoo omistavansa yhden tai useamman metsästyskoiran. Viime vuonna raportoitiin kymmeniä susien aiheuttamia koirakuolemia. Jos nykytilanne jatkuu, noin puolet metsästyskoiraharrastajista arvioi joutuvansa rajoittamaan koiran käyttöä jossain määrin ja lähes neljäsosa heistä uskoo luopuvansa kokonaan koiran pidosta. Tällä hetkellä 11 prosenttia vastaajista suojaa koiriaan piikkiliivillä ja 85 prosenttia selvittää metsästysalueen suden jälkiä ennakolta.

Vastauksista käy ilmi, että koiria ei nähdä ainoastaan harrastukseen liittyvinä työvälineinä vaan myös perheenjäseninä. Monet kertovat pelkäävänsä koiran joutumista suden uhriksi. Koirien käyttö on monella alueella käytännössä loppunut, mikä heikentää metsästäjien motivaatiota osallistua jahtiin. Ilman koiraa metsästäminen koetaan "turhaksi", "mielettömäksi" tai "ei enää harrastukseksi". Koirattomuus vähentää osallistujia ja vaikeuttaa metsästystä etenkin ikääntyvässä harrastajakunnassa.

”Hirvikoiran omistajana koiran käyttö alkaa olla hankalaa, jolloin tauon pitäminen/lopettaminen on käynyt mielessä”, kommentoi kyselyyn osallistunut metsästäjä.

Myös kokonaiset seurat, joissa metsästys perustuu koirien käyttöön, ovat vaarassa ajautua tauolle tai lopettaa, jos koirien käyttö ei ole turvallista.

Metsästäjäliiton jäsenkysely toteutettiin 18.-22.4.2025 sähköpostilinkin kautta jaettuna online-kyselynä, ja siihen saatiin 4 415 vastausta.

Päntäneen Metsästysseura, joka viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan, on kasvanut yhdeksi maamme aktiivisimmista ja kehittyneimmistä metsästysseuroista. Seurassa on nykyisin 354 jäsentä eri puolilta Suomea, ja sen hallinnoima 25 000 hehtaarin metsästysalue tarjoaa erinomaiset riistakannat vastuullisen riistanhoidon ansiosta.

- Metsästäjäliitto arvostaa erityisesti seuran järjestelmällistä toimintamallia, laajaa jaostojen ja toimikuntien verkostoa sekä aktiivista panostusta yhteisöllisyyteen, nuorisotyöhön ja koulutukseen, sanoo liiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Seuran omistama metsästysmaja Hiukkajärven rannalla toimii tapahtumien ja virkistystoiminnan keskuksena, ja se palvelee myös laajempaa kyläyhteisöä esimerkiksi avantouintimahdollisuuksin.

Päntäneen Metsästysseura tunnetaan paitsi aktiivisesta riistanhoidostaan ja metsästystapahtumistaan, myös merkittävästä roolistaan nuorten ja naisten innostamisessa mukaan metsästysharrastukseen. Viime vuonna seuran järjestämä Metsästäjäliiton kansainvälinen nuorten hirvijahti sekä naisille suunnattu villisikajahti ovat esimerkkejä seuran ennakkoluulottomasta ja osallistavasta otteesta.

Lisäksi seura on käynnistänyt kunnianhimoisia kehityshankkeita, kuten uuden 500 neliömetrin monitoimitilan rakentamisen. Valmistuessaan se tarjoaa ajanmukaiset tilat muun muassa saaliin käsittelyyn ja edistää alueellista yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa.

- Olemme ilahtuneita saamastamme tunnustuksesta. Haluamme olla esimerkkinä metsästysseurasta, joka säilyttää perinteensä ja samalla kehittyy tulevaisuuteen katsovaksi, avoimeksi ja yhteisölliseksi toimijaksi, toteaa Päntäneen Metsästysseuran puheenjohtaja Asko Pulli.
 

Lisätietoja:
puheenjohtaja Asko Pulli 040 5786 7733
Päntäneen Metsästysseura ry



Kuva: Tunnustuksen vastaanottivat Päntäneen Metsästysseuran sihteeri Harri Väistö, johtokunnan jäsen Pasi Viitamäki ja puheenjohtaja Asko Pulli. Seuraa onnittelemassa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola (toinen vasemmalta.) 

Suurpetolain esitys on nyt eduskunnassa. Katso alta video, jossa Metsästäjäliiton puheenjohtajan Petteri Lampisen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan huomiot suurpetoja koskevan metsästyslain esityksestä.

Poliitikkojen tulee päättää nyt, mikä on Suomessa suotuisan kannan taso jota ylimenevää osuutta voidaan poikkeusluvilla metsästää. Ruotsissa suden suotuisan kannanhoidollisen tason kooksi on arvioitu 170-270 eläintä. Suomessa itärajan geenivirran takia määrä on oltava Ruotsia alempi.

Euroopan unionissa on esitetty ehdotus suden suojelutason siirtämiseksi luontodirektiivin liitteestä IV (tiukka suojelu) liitteeseen V (lajit, joiden kannanhoito on mahdollista). Euroopan metsästäjien kattojärjestön FACE:n mukaan siirto voi toteutua huhti-toukokuun aikana. Mikäli ehdotus etenee, se tuo jäsenvaltioille lisää joustavuutta suden kannanhallintaan.

Suomessa on käynnissä metsästyslain uudistus, jonka tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa suurpetojen, eli karhun, suden ja ilveksen, kannanhoidollinen metsästys. Vaikka hallituksen esittämät säädösmuutokset vievät asiaa oikeaan suuntaan, ne eivät vielä Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan riitä esimerkiksi suden kannanhoidon mahdollistamiseen.

Suotuisa suojelutaso eri lajeille määriteltävä ensin 

Metsästäjäliitto muistuttaa, että pelkkä luontodirektiivin liitesiirto ei yksin riitä avaamaan suden kannanhoidollisen metsästyksen umpisolmua. EU:n luontodirektiivin ja muodostuneen oikeuskäytännön perusteella suden metsästyksen aloittaminen edellyttää, että lajin suotuisa suojelutaso on ensin saavutettu kansallisella tasolla. Suomen on laadittava suurpetojen kannanhallintaan riittävän kattava kansallinen lainsäädäntö, jossa määritellään selkeät suotuisan suojelutason vähimmäismäärät eli viitearvot. Vain näin voidaan varmistaa, että poikkeuslupien kumoaminen hallinto-oikeuskäsittelyissä aikaisemmilla perusteilla jää jatkossa historiaan.

Metsästäjäliitto teetti asiasta selvityksen, jonka laati pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen NHA:n pääsihteeri ja juristi Johan Svalby.

Metsästäjäliitto painottaa, että metsästyslain 41 §:n muutoksessa on otettava huomioon liiton lausunnossaan esittämät keskeiset seikat. Liitto vaatii, että metsästyslakiin lisätään erillinen pykälä suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä eli viitearvosta kullekin suurpedolle erikseen – siis sudelle, karhulle ja ilvekselle. Tämä viitearvo tulee jakaa kannanhoitoalueille selkeiden kriteerien mukaan. Viitearvo on määriteltävä eduskunnassa ja kirjattava asetukseen, minkä lisäksi suurpetojen kannanhoitoalueet on säädettävä asetuksella perustelut mukaan lukien.

Liitto korostaa, että metsästyslain muutosprosessin jälkeen tulee välittömästi aloittaa säätämään menettelyt ja sisällöt suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien laatimiseksi. Kannanhoitosuunnitelmien rooli lupaharkinnassa on myös selkeytettävä, jotta kaikkien suurpetolajien (karhu, susi, ilves) kannanhoidollinen metsästys voidaan varmistaa.

Metsästäjäliitto kysyi jäsenistönsä mielipiteitä lakimuutoksen vaikutuksista pikakyselyllä 31. maaliskuuta. Lähes 90 % vastanneista oli sitä mieltä, että suurpetolainsäädännön muutosten tulee mahdollistaa kaikkien suurpetojen kannanhoidollinen metsästys, vaikka säädösvalmistelu ja muiden vaadittujen asioiden käsittely viivästyttäisikin tulevan syksyn karhujahdin toteutumista.

Metsästäjäliiton liittohallitus päätti 31. maaliskuuta kokouksessaan tiedustella jäseniltään pikakyselyllä, mitä jäsenet ajattelevat suurpetoja koskevan lainsäädännön kehittämisen tärkeysjärjestyksestä. Onko perusteltua kiirehtiä lainsäädäntötyötä karhulupien vuoksi, vai onko parempi työstää säädökset mahdollisimman valmiiksi niin, että muidenkin suurpetojen kannanhoidollinen metsästys toteutuisi?

Kysely oli auki runsaan puolen vuorokauden ajan. Vastauksia saatiin 8 369 kappaletta. Vastaajista 87 prosenttia kannatti seuraavaa kyselyssä mainittua toimintatapaa:

”Haluan, että metsästyslaki valmistellaan huolellisesti ja säädöksiin tehdään kaikki tarvittavat muutokset, jotta kolmen suurpedon (karhu, susi, ilves) kannanhoidollinen metsästys toteutuu. Hyväksyn, että tämä saattaa aiheuttaa kuitenkin viivästystä aikatauluihin ja ainakin karhun kannanhoidollisen metsästyksen lupien saaminen voi siirtyä vuoteen 2026.”

Vastaajista 13 prosenttia valitsi vaihtoehdon:

”Haluan lainsäädäntöä kiirehdittävän, että syksyllä 2025 karhunmetsästys voisi olla mahdollista. Hyväksyn siinä tapauksessa, että suden ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys ei kuitenkaan ehkä toteudu, koska tarvittavia säädösmuutoksia ei luultavasti ehdittäisi tekemään.”

Myös liiton piirit haluavat kaikkien suurpetojen kannanhoidon mahdollistavan lainsäädännön

Metsästäjäliitto kysyi myös kuudentoista maakunnallisen piirinsä tahtotilaa lainsäädännön painopisteen tunnistamiseksi. Kuten jäsenistö, myös piirit katsoivat, että lain valmistelussa tulee huomioida kaikki kolme suurpetoa (karhu, susi, ilves) niin, että kiire karhun kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi ei saisi heikentää muiden suurpetojen kannanhoidon asemaa lainsäädäntötyössä.

Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii saamaan lain pikaisesti eduskuntaan, jotta syksyn 2025 karhunmetsästystä varten voitaisiin hakea lupia tulevana kesänä.

Metsästäjäliitto katsoi suurpetojen kannanhoidollista lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että lakiesitystä tulisi korjata varsin paljon, jotta laki varmasti mahdollistaisi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen (Metsästäjäliiton lausunto luettavissa täällä). MTK:n lausunto nosti esille samoja liiton huomioimia asioita. Myös korkein hallinto-oikeus lausui, että lakiesitystä olisi tarpeen tarkentaa.

Metsästäjäliiton mielestä tulevassa metsästyslain muutoksessa tulee lausunnolla olleeseen lakiesitykseen lisätä vähintäänkin kannanhoitosuunnitelmien juridisen aseman määrittely. Lisäksi sosioekonomiset seikat tulisi huomioida kannanhoidollisen metsästyksen päämäärän asettamisessa laissa Bernin sopimuksen mahdollistamalla tavalla. Edelleen suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelylle tulisi muotoilla oma pykälänsä, jonka mukaan MMM antaa viitearvoa koskevan asetuksen.

Tänä keväänä australialainen tiktokkaaja kajosi vompatinpoikaseen, mistä nousi maailmanlaajuinen kohu. Suomessa tiedostetaan pesimärauhan merkitys hyvin. Usein huomiotta kuitenkin jää, että koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuusta aina elokuun puoliväliin saakka pesimärauhan takia. 

Kevät on kaikkein herkin ajankohta villieläimille. Ensimmäisenä poikivat jänikset jo helmi-maaliskuussa. Useimpien lajien vilkkain lisääntymisvaihe on touko-kesäkuulla. Koska poikueet ovat hauraita vielä kesällä, ne tarvitsevat kasvurauhaa myöhäiskesään saakka.

Pesimärauhan turvaaminen tarkoittaa myös pesivien lintujen huomiointia metsänhoitotöissä.

Pesintä on suojattu lailla: huomioi pesimärauha

Suomen luonnossa pesintä on lailla suojattu, sillä pesien häiritseminen, siirtäminen tai tuhoaminen on kiellettyä. Erityisesti touko-kesäkuussa poikaset ovat haavoittuvia. On tärkeää antaa niiden kasvaa rauhassa.

Metsästäjät ovat usein nimenomaan se ryhmä, joka aktiivisesti huomioi lintujen pesinnän esimerkiksi metsänhoitotöissä. Hakkuuaukealla voi olla metson, teeren tai vesilintujen pesiä. Maassa pesivät linnut palaavat kuitenkin yleensä hautomaan, kun ihminen poistuu paikalta ja työ tehdään nopeasti loppuun pesän ympäriltä.

Pesät voidaan kartoittaa myös maanmuokkauksen yhteydessä. Pesät merkitään näkyvästi yhteistyössä maanomistajan kanssa, jotta koneenkuljettaja osaa kiertää ne. Muokkauksen jälkeen pesämerkinnät poistetaan.

Koirat kiinni pesimäaikana

Metsästäjäliitto muistuttaa myös koirakurista. Koirien metsästyslain mukainen kiinnipitoaika on 1.3.–19.8. Tuolloin koiraa saa pitää vapaana vain koirapuistossa tai pihamaalla, mikäli koira on koulutettu pysymään pihassa.

Työskentelyvarmaa koiraa voidaan kiinnipitoaikaan käyttää esimerkiksi supikoiran pyyntiin tai näädän metsästykseen maaliskuussa, kunhan se ei häiritse muuta luontoa.

Kevään poikaset tarvitsevat kasvurauhaa

Kevään lisääntymisaika on luonnolle ja riistakantojen uusiutumiselle elintärkeä hetki. Erilaiset eläinlajit poikivat ja pesivät seuraavasti pitkin kevättä ja kesää:

• Metsäjänis ja rusakko – ensimmäiset poikaset maalis-huhtikuussa.
• Kettu – pennut syntyvät maalis-huhtikuussa.
• Villisika – emakot poikivat helmi-kesäkuussa.
• Hirvieläimet (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) – vasominen touko-kesäkuussa.
• Metsäkanalinnut (metso, teeri, pyy, riekko) – pesintä alkaa keväällä, poikaset kuoriutuvat kesäkuussa.
• Vesilinnut (sorsalinnut, hanhet, joutsenet, sukeltajasorsat, merilinnut) – pesivät huhti-kesäkuussa, poikaset kuoriutuvat pääasiassa touko-kesäkuussa.

Jokainen voi omilla valinnoillaan varmistaa, että eläimet saavat kasvattaa poikasensa rauhassa. Riistalajien metsästysajat ja ajankohtaiset tiedot löytyvät täältä: https://metsastajaliitto.fi/metsastajalle/hanki-tietoa/metsastysajat.

Kuvassa oikealta ylhäältä: heinäsorsa eli sinisorsa (anas platyrhynchos), hirviemo vasoineen (alces alces), pieni rusakonpoikanen (lepus europaeus) sekä koiranulkoilutusta. 

Kuvaajat: heinä- eli sinisorsa: Aila Ruoho/Vastavalo, hirviemo vasoineen: Sonja Tyrrä/Vastavalo, rusakonpoikanen: Leena Partanen/Vastavalo, koiranulkoilutusta hihnassa: Sirpa Niiranen/Metsästäjäliitto

Metsästäjäliiton uutena digitaalisen viestinnän asiantuntijana aloittaa 15.4.2025 medianomi YAMK Tero Ylioja.

Ylioja on tehnyt yli 23-vuotisen uran Ylellä. Hän on työskennellyt Oulussa, Lohjalla ja Pasilassa eri tehtävissä uutis- ja ajankohtaistoimituksissa. Hän on toimittanut uutisia radioon, televisioon ja internetiin sekä toiminut muun muassa kuvaajana, leikkaajana, ohjaajana, uutispäällikkönä ja tuottajana. Lisäksi hän on koordinoinut uutisliikennettä Pasilan Suomi-deskissä, toiminut verkkospesialistina Yle Helsingissä ja some- ja verkkotoimittajana Radio Suomessa. Viimeisimmäksi hän on suunnitellut audiojulkaisuja arkistojulkaisutoimituksessa.

Yliojalla on medianomi AMK -tutkinto Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja ylempi korkeakoulututkinto Metropoliasta.

Lähes koko ikänsä metsällä kulkeneen Yliojan mieluisin jahtimuoto on kanalinnustus.

– Metsästys on harrastuksena ja elämäntapana kulkenut mukana lapsesta saakka. Ei ole jännempää hetkeä kuin se, kun utuiselta nevalta kuuluu siipien kahinaa ja teerten kyselevää kuhertelua. Uudelta tehtävältä odotan kovasti sitä, että pääsen omalla panoksellani edistämään tärkeää asiaa liiton viestintäkanavissa.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivottaa Yliojan tervetulleeksi joukkoon.

– Metsästäjäliitto on äärimmäisen tyytyväinen saadessaan Teron kaltaisen digitaalisen viestinnän ja uutistuotannon ammattilaisen palvelukseensa, toteaa Silpola.

Kulttuuripoliittinen selonteko on hallituksen eduskunnalle antama pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma tästä yhteiskuntapolitiikan osa-alueesta. Selonteko käsittelee kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Aikahorisontti ulottuu 2040-luvulle saakka.

Liitto korostaa lausunnossaan erityisesti metsästyskoirien, kuten suomenpystykorvan, merkitystä kansallisessa kulttuuriperinnössä ja esittelee hankkeen, jossa pyritään saamaan suomenpystykorva metsästysperinteineen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Lisäksi liitto tuo esiin suurpetojen, erityisesti susien, aiheuttaman uhan metsästyskoirille ja vaatii eduskunnalta lainsäädännöllisiä toimia suurpetokantojen hallitsemiseksi.

Lisäksi liitto painottaa metsästysseuratoiminnan tärkeyttä maaseudun kulttuurin ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä sekä muistuttaa eräkulttuurin merkityksestä ihmisten niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin edistämisessä, unohtamatta maanpuolustuksellista näkökulmaa.

Lue koko lausunto

Metsästäjäliiton esitys maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa (ppt)

Metsästäjäliitto vaatii, että metsästyslakiin lisätään erillinen pykälä suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä eli viitearvosta, joka määriteltäisiin sudelle, karhulle ja ilvekselle ja jaettaisiin kannanhoitoalueille selkeiden kriteerien mukaisesti. Lisäksi poikkeuslupamenettely tulisi uudistaa Ruotsin mallin mukaiseksi, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys voisi toteutua ilman hallinto-oikeuden tekemiä poikkeuslupien kumoamisia. Metsästäjäliitto esittää myös poikkeuslupien valitusoikeuden rajaamista sekä nopeutettua käsittelyä sekä lainsäädäntöä koirasusien poistamiseen.

Lue koko lausunto