Suden metsästyksen yhteydessä on havaittu, että susien yksilömäärä on metsästyksen johtajien havaintojen mukaan vähintään kaksinkertainen Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioon ja alueiden metsästyskiintiöihin nähden.

Susilaumoja oli monilla kiintiöalueilla ennen metsästystä jopa moninkertainen määrä Luken kanta-arvioon nähden. Kanta-arvion mukaan kiintiöalueilla oli yleensä yksi lauma, enintään kaksi laumaa. Metsästäjien mukaan jahdin ja tavoitellun laumapoiston jälkeenkin lähes kaikille alueille jäi lauma, mutta monille alueille jäi jopa useampia laumoja.

Luken arvion mukaan marraskuussa 2025 susia oli lähes 560. Metsästykseen osoitettiin sadan suden kiintiö. Metsästäjäliitto katsoo, että sadan yksilön poistaminen näin vankasta susikannasta on kestävää metsästystä. Susi on erittäin tehokas lisääntyjä.

Metsästyksen johtajista puolet arvioi, että alueelle asetetun metsästyskiintiön pyynnin tavoite esimerkiksi vahinkojen vähentämiseksi ei toteudu. Useimmiten perusteluna oli se, että kiintiöalueella oli susia enemmän kuin kanta-arvio osoitti. Kiintiö oli siten liian pieni alueen susimäärään nähden.

– Metsästyksen johtajien palaute osoittaa, että suurpetojen kanta-arvioihin on saatava parempi tarkkuus. Luonnonvarakeskuksen on parannettava suurpetojen kanta-arvioita ja niiden läpinäkyvyyttä. Kannustan kaikkia metsästäjiä havainnoimaan susia ja ilveksiä ja tekemään niistä Tassu-ilmoituksia. Toivon myös osallistumista susien jätösten DNA-keräykseen. Onnistuneista näytteistä Metsästäjäliitto maksaa palkkion, kannustaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Kattavaa yhteistyötä kiintiöalueiden metsästysseurojen kesken

Kiintiöalueilla seurojen välinen yhteistyö oli erittäin hyvää, raportoivat metsästyksen johtajat. Kiintiöalueilla on useimmiten jopa kymmeniä metsästysseuroja. Hyvää yhteistyötä selittää se, että lähes kaikilla alueilla alueen kaikki seurat tekivät suden metsästyksestä kirjallisen ja yksityiskohtaisen yhteistyösopimuksen toimivien pelisääntöjen varmistamiseksi. Metsästäjäliitto tuotti seurojen avuksi sopimusmallin.

Metsästys on onnistunut havaintojen mukaan vastuullisesti ja hallitusti. Niin Metsästäjäliiton kuin riistahallinnon tarjoamaa koulutusta ja neuvontaa johtajat pitivät riittävänä.

Metsästyksen raportointia, kuten jahtiin lähtemisen ilmoitusvelvollisuutta, johtajat toivovat jatkossa yksinkertaistettavan. Myös Luken DNA-näytteiden analysointia tulisi nopeuttaa, jotta metsästäjät saisivat mahdollisimman nopeasti tiedon siitä, onko kaadettu eläin susi vaiko koirasusi. Jahtia voidaan jatkaa saumattomasti, jos kyseessä todetaan olleen vieraslajin eli koirasuden poisto.

Suden metsästys on perustunut lähes yksinomaan ajavien metsästyskoirien kuten suomen- ja plottinajokoiran käyttöön. Siinä koiran ohjaaja jäljittää susilaumaa koira kytkettynä niin kauan kun sudet saadaan pakenemaan ihmistä ja koiraa. Tämän jälkeen koira tai koirapari lasketaan yksittäisen suden jäljille ajamaan sutta.

Kaksitoista johtajaa kuudestatoista vastasi

Metsästäjäliitto selvitti suden metsästyksestä vastanneiden johtajien havaintoja 13.–14. tammikuuta tekemällään kyselyllä. Kyselyyn vastasi 12 kiintiöalueen johtajat. Metsästystä on toteutettu kaikkiaan 16 kiintiöalueella.

Vastanneista kolmen johtajan alueella pyynti on kesken, muilla metsästys oli jo päättynyt metsästyskiintiön täyttymisen myötä. Alueiden kiintiöissä oli mahdollisuus metsästää yhteensä 76 sutta, joista raportointihetkellä oli kaadettu yhteensä 69 sutta.

Ilvespentueiden todentamisessa tuoreet jäljet ovat avainasemassa.

- Viime vuonna tehtiin ennätysmäärä ilveshavaintoja. Pidetään sama tahti yllä tänäkin vuonna. Ilvespentueiden tiheys on erityisen huomioinnin kohteena, mutta toki muutkin ilveshavainnot kiinnostavat. Kestävä kannanhallinta voi perustua vain ja ainoastaan luotettavaan tieteelliseen tietoon – ja tuo tieto syntyy metsästäjien saappaan alla, sanoo Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas.

Sen lisäksi, että havainnot tulee ilmoittaa petoyhdyshenkilöiden kautta Tassu-järjestelmään, Metsästäjäliitto kerää kootusti ja järjestelmällisesti tietoa ilvespentueista. Asiasta on järjestetty koulutuksia. Koulutusmateriaalit ja ohjeet havaintoilmoitusten tekoon liitolle löytyvät Metsästäjäliiton sivuilta. Metsästäjäliiton Lumijälkilaskenta 2026 -sivulta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot lumijälkilaskentaan. Liitto palvelee asiassa niin suomeksi kuin ruotsiksi. Saatavilla on diaesitys ja koulutusvideo lumijälkilaskennasta kummallakin kotimaisella kielellä.

- Sääolosuhteet muuttuvat nopeasti. Siksi Metsästäjäliitto haastaa metsästysseurat koordinoituun maastoharavointiin vaikkapa jo tulevana viikonloppuna, Kangas sanoo.

Metsästäjät ovat Suomen laajin ja osaavin luonnonhoidon vapaaehtoisverkosto. Kymmenet tuhannet tunnit maastossa vuosittain tuottavat sen välttämättömän datan, johon koko kansallinen riistahallinto ja tiedeyhteisö luottavat.  

Metsästäjä palvelee tiedettä 

Suomalainen suurpetotutkimus nojaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen vapaaehtoistyöhön: metsästäjien tekemään havainnointi- ja näytteenkeruutyöhön esimerkiksi ilveksen ja suden kanta-arvioiden laatimiseksi. 

Kanta-arviojärjestelmä on riippuvainen metsästäjien tekemästä havainnoinnista. 

- Kun metsästäjä kirjaa havainnon tai kerää DNA-näytteen, hän toimii tutkijan silminä ja korvina maastossa. Liitto perustaa omat linjauksensa tutkittuun tietoon. Mitä tarkempaa aineistoa tuotamme, sitä vahvempi on metsästäjien ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa, sanoo Kangas.

Suurpetojen seuranta on osa riistanhoitotyötä, jolla ylläpidetään luonnon tasapainoa. Oikealla tiedolla varmistetaan eri lajien onnistunut ja turvallinen rinnakkaiselo.

- Datatyössä havaintojen laatu ratkaisee. Havainnointiin kannattaakin valmistautua tuoreen Lumijälkilaskenta 2026 -koulutusmateriaalin avulla, sanoo Kangas.

Täsmätietoa susireviireistä jätöksiä keräämällä

Suden kanta-arvion muodostamisessa DNA-näytteet ovat kiistattomin todiste susien tosiasiallisesta kannasta. Näytteet paljastavat reviirien rajat, laumojen koon ja yksilöiden liikkeet tavalla, johon mikään muu menetelmä ei pysty. 

- DNA on ainoa keino todentaa uudet reviirit aukottomasti ja varmistaa, että suden kanta-arvio ei jää virheelliseksi, Kangas sanoo.

DNA-näytteen keräysohjeet löytyvät Suomen Luonnonvarakeskuksen sivulta. Löydettyäsi tuoreen jätöksen toimi heti. Metsästäjäliitto maksaa uusista, todennetuista susireviireistä kerätyistä näytteistä 50 euron korvauksen sekä 50 euron lisäbonuksen uusilta susireviireiltä löytyvistä susien jätöksistä. Mitä kattavammat kanta-arviot on käytössä, sitä paremmat mahdollisuudet on suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen.

Näin varmistat tiedon laadun

1. Ilmoita seurasi lumijälkitempaukseen mukaan tällä lomakkeella.
2. Taltiointi maastossa: Täytä PDF-laskentalomake maastossa huolellisesti.
3. Tassu-järjestelmä: Syötä kaikki keräämäsi aineisto Tassu-järjestelmään. Vain viralliseen järjestelmään viety tieto auttaa tiedettä ja päätöksentekoa.

Koulutus ja ohjeet

Tarkista osaamisesi taso ennen talkoita Metsästäjäliiton lumijälkikoulutusaineistosta:

• Diat: Lumijälkikoulutus (suom.) / Skolningsmaterial (ruots.)
• Video: Lumijälkilaskentakoulutus (suom.) / Skolning i snöspårsinventering (ruots.)

Talvella 2026 toteutettava lumijälkilaskenta tuottaa faktapohjaista tietoa suurpetopäätännän tueksi. Tavoitteenamme on kehittää kanta-arvioita entistä luotettavammaksi keräämällä tarkka aineisto ilvespentueista ja susien DNA:sta.

ILVES: Järjestä laskentatempaus jo tulevana viikonloppuna

Ilman laadukasta havaintoaineistoa virallinen kanta-arvio jää epätarkaksi. Juuri nyt monilla alueilla on erinomainen lumitilanne jälkien havaitsemiseen, mutta aikaa ei ole hukattavaksi.

• Tartu toimeen: Kutsu seurasi kasaan ja järjestä lumijälkien laskentatempaus jo tulevana viikonloppuna
• Opi ja tunnista: Katso opastusvideot ja lataa materiaalit ennen maastoon lähtöä: Lumijälkilaskenta 2026 -koulutusmateriaalit

SUSI: Suden kakka on korvaamatonta

Tiedätkö, missä susi liikkuu? Ilman riittäviä DNA-näytteitä suden kanta-arvio voi olla virheellinen. DNA-analyysi on ainoa tapa todentaa uudet reviirit aukottomasti.

• Kerää näytteet heti: Toimi välittömästi, kun löydät tuoreen jätöksen
• Ohjeet: Tarkista tarkka keräysohje aina ensin Luonnonvarakeskuksen sivuilta
• Hae korvaus: Metsästäjäliitto maksaa uusista, todennetuista susireviireistä kerätyistä näytteistä 50 euron korvauksen sekä 50 euron lisäbonuksen

Näin osallistut

1. Ilmoita seurasi mukaan laskentaan: Täytä lomake tästä
2. Lataa laskentalomake: PDF-lomake maastoon
3. Toimita tiedot: Kaikki aineisto syötetään Tassu-järjestelmään kanta-arvioiden pohjaksi.

Materiaalit ja koulutus

Alta löydät videokoulutukset suomeksi ja ruotsiksi:

• Diat: Lumijälkikoulutus (suom.)
• Bilder: Skolningsmaterial (ruots.)
• Video: Lumijälkilaskentakoulutus (suom.)
• Video: Skolning i snöspårsinventering (ruots,)

Selvä enemmistö suomalaisista hyväksyy suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen, kertoo Maaseudun tulevaisuuden teettämä tutkimus. Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia hyväksyi suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen ja 23 vastusti sitä. Loput olivat epävarmoja kannastaan.

Suurinta kannanhoidollisen metsästyksen kannatus on Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa sen hyväksyy 73 prosenttia vastanneista. Pääkaupunkiseudulla kannatus on matalinta. Sielläkin suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen hyväksyy selvä enemmistö: 60 prosenttia on puolesta ja 30 prosenttia vastaan. 

Tutkimuksen on tehnyt Kantar Agri. Maaseudun Tulevaisuuden uutinen (4.1.2026) löytyy täältä:
MT-kysely: Kaksi kolmesta suomalaisesta hyväksyy suurpetojahdin

Aiemmat tulokset samankaltaisia

Tulos on hyvin vastaava kuin Suomen Metsästäjäliiton kyselyssä, joka tehtiin reilu vuosi sitten, syksyllä 2024. Metsästäjäliiton kyselyssä suurpetojen kannanhoidollista metsästystä kannatti niin ikään kaksi kolmasosaa vastanneista. Liiton teettämään kyselyyn vastasi reilut tuhat suomalaista. Tutkimuksen teki Mediatum.

Uutinen tutkimuksesta sekä sen koko tutkimusraportti on luettavissa täältä:
Kansalaiset tyytymättömiä suurpetopolitiikkaan – enemmistö kannattaa kannanhoidollista metsästystä 

Eduskunnassa suden kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen salliva laki hyväksyttiin 15.12.2025 selvin numeroin,135–35.

Metsästäjäliiton uutinen äänestystuloksesta löytyy täältä:
Metsästäjäliitto: Eduskunta kuuli kansalaisten äänen

Kokoa metsästykseen sopiva ensiapulaukku. Teroita puukko. Käy menneen vuoden jahtitilanteet läpi oppimismielessä. Ota uusi metsästäjä mukaasi hienon harrastuksen pariin. 

Tässä muutamia esimerkkejä Metsästäjäliiton Erähaaste 2026 -listalta, jolla haastamme kaikki metsästys- ja eräaiheisiin tehtäviin. Listalla on 52 erilaista haastetta, joten tekemistä riittää vaikka koko vuodeksi! 

Yhteisöllisyyden teemavuoden kunniaksi: haasta kaverisi mukaan ja innosta muita somettamalla onnistunut tehtävä hastagilla #erahaaste2026. Kuka tekee ensimmäisenä kaikki? 

Lomake löytyy alta. Voit tulostaa sen tai tallentaa koneelle, jolloin sitä voi muokata pdf-muodossa.

Metsästäjäliitto katsoo, että metsästyksen suunnitelmallinen toteutus voi onnistua vain, kun jokaiselle kiintiöalueelle sovitaan yksi metsästyksen johtaja ja tämän varajohtaja. Lisäksi jokaisessa kiintiöalueen metsästysseurassa tulee olla kiintiöalueen johtajan alaisuudessa toimivat varajohtajat, joilla on paikallistuntemus ja jotka tuntevat seuransa suden metsästykseen osallistuvat metsästäjät.

Metsästysseuroja varten Metsästäjäliitto on luonut sopimuspohjan, jonka avulla kiintiöalueen metsästysseurat voivat sopia yhteistyöstä. Word-muodossa olevan sopimuspohjan löydät tästä:

Suden kiintiömetsästyksen yhteistyösopimuspohja

Susien metsästykseen osallistuvia metsästäjiä liitto pyytää tutustumaan Metsästäjäliiton koulutusmateriaaliin. Metsästäjäliiton järjestämään suden metsästyksen kahden tunnin koulutukseen osallistui 9. joulukuuta runsaat 220 metsästäjää. Materiaali tarjoaa tietoa niin seurojen yhteistyön suunnitteluun kuin metsästäjille itse metsästykseen. Koulutuksessa esitetty PDF-materiaali löytyy alla olevista linkeistä, videotallenne koulutuksesta artikkelin lopusta. 

Metsästäjäliiton kiintiömetsästyskoulutus, esitys
Marko Laineen esitys
Mika Piiroisen esitys

Suden metsästykseen osallistuvia metsästäjiä Metsästäjäliitto kehottaa sitoutumaan seurojen sopimiin yhteistyöperiaatteisiin sekä metsästyksen johtajan ja varajohtajien määräyksiin ja ohjeisiin. Metsästäjäliitto kannustaa kiintiöalueen johtajaa hakemaan varajohtajiltaan kirjallisen sitoumuksen jahdin johtoon ja yhteisiin sääntöihin. Vastaavasti metsästysseuroissa varajohtajien tulisi hakea seuransa metsästäjiltä sitoutuminen metsästyksen sääntöihin ja määräyksiin. Sitoumuspyyntö voi sisältää esimerkiksi seuraavat ehdot:

Haluan osallistua suden metsästykseen, olen tutustunut seurojen väliseen sopimukseen ja sitoudun seuraavaan:

1. Noudatan metsästysseurojen keskenään sopimia sopimusehtoja, joihin olen tutustunut
2. Noudatan metsästyksen johtajan ja varajohtajien antamia määräyksiä ja ohjeita
3. Toimin huolellisesti ja noudatan metsästyksen yleisiä turvallisuusmääräyksiä
4. Toimin metsästyksessä vastuullisesti; keskeytän metsästyksen, jos metsästystä häiritään enkä provosoidu
5. En someta enkä viesti eteenpäin metsästyksestä, vaan annan metsästyksen johtajan hoitaa metsästystä koskevan viestinnän.

Johtajat voivat hakea metsästäjiltä sitoumuksen edellä mainittuihin sitoumuksiin kirjallisella allekirjoituksella tai pyytää vastaamaan sähköisesti (WA-viesti, tekstiviesti, sähköposti) ”Kyllä” saamaansa viestiin, jossa kyseiset sitoumukset on lueteltu.

Ilmoittaudu johtajien viestirinkiin

Lopuksi Metsästäjäliitto pyytää kaikkien kiintiöalueiden vastuullisia metsästyksen johtajia (johtaja, joka vastaa koko kiintiöalueesta) linkittymään Metsästäjäliittoon ilmoittamalla nimensä ja puhelinnumeronsa Metsästäjäliiton Jaakko Silpolalle, sähköposti jaakko.silpolametsastajaliitto.fi puhelin 0504064836. Muutamien kiintiöalueiden osalta yhteystiedot on jo saatu, kiitos siitä.

Metsästäjäliitto kokoaa vastuulliset johtajat yhteiseen viestirinkiin niin, että johtajat voivat viestiä liiton kanssa ja keskenään, mikäli esiin nousee kysymyksiä. Muodostetun yhteyden myötä liitto seuraa metsästyksen edistymistä ja saatuja kokemuksia voidakseen tehdä edunvalvontatyötä suurpetojen metsästyksen kehittämiseksi tulevaisuudessa.

On paljon alueita, joilla suden kannanhoidollinen metsästys ei nyt tällä kierroksella onnistunut. Metsästäjäliitto tekee parhaansa, että lähitulevaisuudessa suden metsästys onnistuu sitten niillä susien tihentymäalueilla, joilla ei nyt pyyntiin päästä.

Toivotan kiintiömetsästysalueille vastuullista suden metsästystä!

Ennen vuoden vaihdetta vietämme kuitenkin joulua. Metsästäjäliitto toivottaa rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuoteen 2026.

Jaakko Silpola

Loppilainen Johanna Liukkonen joutui sananmukaisesti paljain käsin suojelemaan koiraansa suden hyökkäykseltä. Liukkonen sai sutta pakenevan koiransa nostettua ilmaan, jolloin susi hyökkäsi hänen päälleen. Loppujen lopuksi sekä koira että omistaja selvisivät uhkaavasta tilanteesta naarmuilla. 

Luonnonvarakeskuksen DNA-testissä paljastui, että alueelta kaadettu koiraeläin on aito susi. Alueella on liikkunut susipari ja lisäksi niitä on erillään seuraillut yksinäinen susi. Tapahtumahetkellä susipari oli nähty toisaalla. Alueelta kaadettu susi oli ollut yksinäinen, eikä kolmannesta sudesta ole ollut nyttemmin havaintoja esimerkiksi riistakameroissa. Liukkonen on myös nähnyt kaadetun suden. Ihmisen haju tai vieressä käynyt auton pakokaasun tuoksu ei estänyt sutta hyökkäämästä. Tämän vuoksi ihmisarkuuden lisääminen suurpetoihin on tärkeää. Voit lukea lisää metsästyksen vaikutuksesta suurpetojen käytökseen tältä sivulta. 

Oheisella videolla Liukkonen palaa pelottavaan tilanteeseen. 

Juttua tarkennettu 22.12.2025: Täsmennetty perusteita, millä epäillään, että kaadettu, sudeksi todettu koiraeläin on sama kuin Liukkosen päälle käynyt yksilö.

Meiltä on kysytty 23.12.2025, miksi uutisoimme että Lopella koiraa omistajansa sylistä pyytänyt koiraeläin olisi DNA-analyysin perusteella susi. Poliisi tiedotti 29.10.2025, että metsästyskoiraa omistajansa sylistä useita kertoja tavoitellut susi lopetettiin poliisin määräyksellä lauantaina 25.10.2025. "29-kiloisen urossuden lopetuksesta vastasivat Lopen riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu- eli SRVA-toimijat", poliisin tiedotteessa todetaan. Toinen viranomainen, Suomen Luonnonvarakeskus, on antanut tiedon Lopen DNA-kudosnäytteen varmistumisesta sudeksi karttapalvelussaan .

Presidenttiparia tervehdittäessä Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen nosti esiin liiton ensi vuoden yhteisöllisyys-teeman:

– Meillä kaikilla on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Meistä metsästäjistä useimmat kuuluvat metsästysseuraan, joita on Metsästäjäliiton jäsenenä runsaat 2500. Istuttaessa yhdessä nuotiotulilla kaikki ovat samanarvoisia, mielipiteitä esitetään ja kuullaan, asioista on voitava yhdessä keskustella ja päättää. Joulupaistiin liittyen metsästys tarjoaa kaveruuden ja yhteisöllisyyden lisäksi myös lähiruokaa suomalaisesta luonnosta.

Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin nuorisotoimikunnan puheenjohtajana toimiva Pinja Järvi kertoi presidenttiparille omasta metsästyksestään seuraavaa:

– Itselleni tärkeintä metsästyksessä ovat ystävät ja kaverit. Haluan kertoa omista kokemuksistani esimerkiksi Metsästäjäliiton TikTok- ja Instagram-kanavieni kautta. Metsä ja metsästys rauhoittaa opiskelukiireiden keskellä.

Pinja Järvi on mukana myös vapaapalokuntatoiminnassa.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivotti osaltaan presidenttiparille hyvää joulua ja kertoi, että joulumuistamisena tuotu hirvipaisti saatiin komeasta 238-kiloisesta uroshirvestä. Sen pyytämisestä vastasi Hämeenlinnan Lammilla Hannunsupan Jahti ry -metsästysseura, joka on myös Silpolan kotiseura.

Kuvassa vasemmalta Jaakko Silpola, Pinja Järvi, rouva Suzanne Innes-Stubb, tasavallan presidentti Alexander Stubb sekä Petteri Lampinen.

Olipa aiheena riistaruokien reseptit, seuratoiminnan käytännöt, ampumakokeet tai metsästyssäädöksiin liittyvät yksityiskohdat, Jahti-botti auttaa!

Jahti-botti vastaa kysymyksiin välittömästi ja on käytettävissä vuorokauden ympäri. Palvelu on suunniteltu tukemaan sekä uusia että kokeneita harrastajia tarjoamalla nopeasti löydettävää, ajantasaista ja helposti ymmärrettävää tietoa.

Palvelu on kuitenkin vielä aktiivisessa kehitysvaiheessa, ja juuri siksi jäsenten apu on arvokasta. Botti kehittyy täsmälleen sen perusteella, millaista palautetta saamme käyttäjiltä.

Testaa ja anna palautetta – se vie palvelua eteenpäin

Jahti-bottia pääset kokeilemaan tästä linkistä. Testaaminen onnistuu tietokoneella ja mobiililaitteella.

Sivun alalaidasta löytyy “Anna palautetta botista” -painike, jonka kautta voit kertoa kokemuksistasi helposti ja nopeasti.

Näin annat hyödyllistä palautetta:

• Jos vastaus oli hyvä: Riittää, että annat tavallisen myönteisen palautteen. Se kertoo meille, mikä toimii ja mikä kannattaa säilyttää.
• Jos vastaus meni pieleen: Kerro mahdollisimman tarkasti, mitä tapahtui. Oliko vastaus vanhentunut, puuttuiko jotakin olennaista vai oliko botti täysin aiheen ulkopuolella? Mitä tarkempi palaute, sitä paremmin pystymme parantamaan avustajan logiikkaa ja tietopohjaa.

Jahti-botti on uusi askel kohti entistä modernimpaa jäsenpalvelua. Testaa, vaikuta ja auta rakentamaan työkalua, joka palvelee kaikkia suomalaisia metsästäjiä entistä paremmin.

Valtiovarainvaliokunta on lisätalousarviokäsittelyssä lisännyt vuodelle 2026 ympäristöministeriön valtionavustuksiin järjestöille ja ympäristönhoitoon 150 000 euroa kohdennettavaksi Suomen Metsästäjäliitolle käytettäväksi luonnon- ja riistanhoitotyöhön. Lisäksi liitto saa erillisen 50 000 euron rahoituksen metsästäjille jaettavaksi metsästyskoirien susiturvaliivien hankintaan.

– Tämä raha on tarkoitettu Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitotyöhön kuten haitallisten vieraslajien torjuntaan ja vesilintujen hyväksi tehtävään kosteikkotyöhön. Metsästäjäliitto ja suomalaiset metsästäjät tekevät laajasti arvokasta ympäristötyötä. Lisäksi ohjaamme erillisen rahoituksen metsästäjille metsästyskoiria suojaavien susiliivien hankinnan tukemiseen, toteaa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

– Avustus on hieno osoitus siitä, että Metsästäjäliitto nähdään valtakunnallisesti merkittävänä luonnonhoitotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä, Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää metsästäjien sekä Metsästäjäliiton puolesta myönnetystä avustuksesta.

Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa

Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä luonnon ja riistanhoidon tukemisen ja edistämisen. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla. Metsästäjäliitossa on esimerkiksi jo vuosia edistetty sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla.

Kosteikkojen rakentaminen ja hoito edistää luonnon monimuotoisuutta, mistä hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autetaan samalla Itämerta: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit saavat mahdollisuuden elpyä, kun samanaikaisesti turvataan vesilintujen pesimämenestystä rakentamalla keinopesiä ja poistamalla haitallisia vieraspetoja. 

Tukea metsästyskoiraa suojaavan susiliivin hankintaan

Suomen Metsästäjäliitto sai samassa käsittelyssä eduskunnan valtiovarainvaliokunnalta 50 000 euron rahoituksen koirien susiturvaliivien hankinnan tukemiseen. Tarkoituksena on näin lisätä metsästyskoirien turvallisuutta metsästystilanteessa. Uusi rahoitus ohjataan Metsästäjäliitosta liiton jäsenille. Liivin hankinnan tuki on 100 euroa, joka maksetaan myöhemmin määriteltävien hakuehtojen mukaan.

Tukea voi hakea 1.1.2026 jälkeen ostettuihin liiveihin. Liivi kannattaa hankkia koiralle sovittaen ja on sen vuoksi syytä tehdä paikallista eräliikettä hyödyntäen.