Metsästäjäliiton jäsenpalvelut ottavat kesäkuussa merkittävän askeleen eteenpäin, kun uusi jäsenrekisteri otetaan käyttöön 1.6.2026. Uudistuksen tavoitteena on vastata jäsenyyden hallinnan vaatimuksiin aiempaa paremmin sekä sujuvoittaa seuratoiminnan arkea. Uusi järjestelmä on suunniteltu erityisesti tietoturva ja helppokäyttöisyys edellä, jotta sekä seurojen toimihenkilöt että yksittäiset jäsenet voivat keskittyä olennaiseen - eli metsästykseen ja seuraharrastukseen.

Palvelu on nimetty selkeyden vuoksi kahdella tavalla käyttötarkoituksen mukaan. Metsästysseurojen hallinnolliseen käyttöön tarkoitettu kokonaisuus on nimeltään Jahti-rekisteri, kun taas yksittäisen jäsenen oma sähköinen asiointipalvelu tunnetaan nimellä OmaJahti. Nämä nimet on valittu kuvaamaan palveluiden roolia osana Metsästäjäliiton tarjoamia nykyaikaisia jäsenetuja. 

Seuroille uudistus merkitsee huomattavaa helpotusta hallinnolliseen työhön. Uusi Jahti-rekisteri automatisoi monia aiemmin käsin tehtyjä vaiheita, kuten jäsenmaksujen seurantaa ja muistutusten lähettämistä. Erityisen odotettu uudistus on sähköinen arkistointi, joka mahdollistaa seuran tärkeiden asiakirjojen säilyttämisen turvallisesti pilvipalvelussa. Myös talouden ja jäsenmäärien seuraaminen on entistä helpompaa uusien, selkeiden raportointityökalujen ansiosta. Kaiken keskiössä on tiukka tietosuoja, joka varmistaa, että kaikkia tietoja käsitellään lainmukaisesti ja turvallisesti.

Yksittäiselle jäsenelle OmaJahti-palvelu tarjoaa helpon tavan hoitaa omia jäsenyyteen liittyviä asioita missä ja milloin vain. Palvelussa voi tarkistaa omat tietonsa ja päivittää muuttuneet yhteystiedot nopeasti, mikä varmistaa tiedonkulun ja jäsenlehden perilletulon. 

Jäsenmaksut ja sähköinen jäsenkortti kulkevat jatkossa kätevästi mukana puhelimessa. Tämä uudistus on osa laajempaa digiloikkaa, joka tekee maksamisesta nopeampaa. Se myös vähentää paperipostin tarvetta.

Vanha jäsenrekisteri, Metso-rekisteri sekä vastaava jäsenpalvelu, OmaMetso, menee kiinni 15.5.2026. Metsästäjäliitto on järjestänyt seurojen rekisterivastaaville huhtikuussa kolme koulutusta, jotta siirtymä sujuisi mahdollisimman pehmeästi. Jäseniä kannustetaan edelleen varmistamaan, että heidän yhteystietonsa ovat nykyisessä jäsenrekisterissä oikein, sillä vain ajantasaiset tiedot takaavat uuden OmaJahti-palvelun sujuvan käytön heti alusta alkaen.

Tutustu uuteen Jahti-jäsenrekisteriin ja OmaJahtiin:

UKK - usein kysytyt kysymykset rekisteriuudistukseen liittyen

Jäsenrekisteriuudistuksen tärkeät päivämäärät (kevät 2026)

Metsästäjäliitto on pyrkinyt edistämään valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksen kaltaista kannansääntelyä jo pitkään. Erityisesti valkoposkihanhen voimakas kannankasvu on lisännyt maatalousvahinkoja kevät‑ ja syysmuuton aikana, eikä nykyinen poikkeuslupajärjestelmä ole mahdollistanut riittävän nopeaa ja tehokasta reagointia. Merimetson aiheuttamat haitat merialueella ovat myös olleet vailla toimivia torjuntakeinoja.

Metsästäjäliiton mukaan suojametsästys on kustannustehokas keino vahinkojen ennaltaehkäisyyn, sillä se perustuu metsästäjien vapaaehtoiseen toimintaan ilman korvausta. Mahdollisuus ottaa saalis haltuun ja hyödyntää se ravintona motivoi metsästäjiä osallistumaan käytännön vahingontorjuntatyöhön, mikä vähentää tarvetta kalliille ja jatkuvasti toistuvalle ammattimaiselle karkotukselle.

Nykykäytäntö syö resursseja eikä estä vahinkoja

Nykykäytännössä ainoastaan sallittu karkotus ja paukkupatruunoihin rajoittunut pelottelu eivät ole estäneet vahinkojen toistumista laajoilla alueilla. Samalla torjunnan kustannukset ovat kuitenkin kohonneet suuriksi. Metsästäjäliiton mukaan vaikuttava ja pitkäjänteinen vahinkojen hallinta edellyttää toimivia keinoja, jotka ovat realistisia sekä mittakaavaltaan että kustannuksiltaan.

Liitto huomauttaa, että suojametsästys on tarkasti rajattua ja vahinkoperusteista, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta lintukantojen kokoon. Paikallisesti sen merkitys vahinkojen ehkäisyssä on kuitenkin ratkaiseva. Myös merimetson osalta tarvitaan vastaavasti joustavia ja ennakoivia ratkaisuja erityisesti kalataloudellisesti herkissä kohteissa. Merimetson leviäminen erityisesti sisävesille tulee estää, sillä merimetsot aiheuttavat tutkitusti vahinkoa muun muassa arvokkaille vaelluskalakannoille.

Metsästäjäliiton mukaan sääntelyn toimeenpanon tulee olla selkeää ja nopeaa, jotta käytännön keinot ovat aidosti käytettävissä siellä missä vahingot syntyvät. Suojametsästys tarvitaan käyttöön pikaisesti, mieluiten jo kuluvan satokauden vahinkojen torjuntaan.

Suomen Metsästäjäliitto on antanut lausunnon hallituksen esitykseen, jolla muutetaan lakia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta. Voit lukea koko lausunnon täältä.

Suomen Metsästäjäliitto on mukana Erämessuilla ja tuo Lopen Ampumaurheilukeskuksen Erämessut Goes Range -tapahtumaan myös metsästysammuntaa käytännössä. Metsästäjäliiton rata rakennetaan vain tätä tapahtumaa varten. Radalla on luvassa yllättäviä riistatilanteita aivan kuten metsästyksessäkin.

Metsästäjäliiton pisteellä voit:

• kokeilla metsästysammuntaa turvallisesti asiantuntijoidemme opastuksella
• ampua kiväärillä juoksevaa tai paikallaan olevaa villisikaa
• testata haulikkotaitojasi juoksevaan jänikseen
• ampua myös pienoiskiväärillä

Aikaisempaa ampumakokemusta ei tarvita – opastamme turvalliseen aseenkäsittelyyn ja oikeisiin ampumatekniikoihin. Samalla voit keskustella asiantuntijoidemme kanssa mm. metsästysammunnasta, edunvalvonnasta ja Metsästysammunnan ABC ‑koulutuksista.

Pisteellämme pääset tutustumaan ja kokeilemaan Sakon, Tikan ja Beretan aseita. Aseet ja patruunat pisteellemme tarjoaa pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Sako Oy.

Koko perhe on tervetullut Metsästäjäliiton pisteelle. Piste on avoinna Lopen ampumaurheilukeskuksessa (Nummenrannantie 765, 12920 Topeno) messujen aukioloaikojen mukaisesti. 

Ampumaurheilukeskuksessa on myös paljon muuta ohjelmaa. Lisäksi radan ja messualueen välillä on maksuton bussikuljetus. 

Katso lisää Erämessut Goes Range -tapahtumasta.

– Pienellä jännityksellä odotetaan, että milloin ne valmistelut oikeasti heräävät, kuten eduskunta on edellyttänyt kiintiömallisen karhunmetsästyksen valmistelun osalta, Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen toteaa.

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola korostaa, että säädösmuutoksilla on jo kiire.

– Karhujahdin muutossäädöksillä alkaa olla kiire, mikäli ne halutaan valmiiksi ennen elokuun jahtikautta.

Silpolan mukaan kiintiöalueiden perustaminen on välttämätöntä laajasti eri puolilla Suomea. 

– Savo-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjanmaa - valtaosaan Suomea pitäisi saada kiintiöalueet, samaan tapaan kuin susien osalta on menetelty, hän painottaa.

Perustelut: EU sallii kiintiömetsästyksen ja kanta on vahva

Metsästäjäliitto muistuttaa, että EU:n luontodirektiivi ja oikeuskäytäntö (esim. tapaus C-342/05) sallivat kiintiöjärjestelmän käytön poikkeusperusteisessa metsästyksessä, kunhan muut ehdot täyttyvät. Karhun kiintiömetsästystä on toteutettu onnistuneesti poronhoitoalueella jo vuosikymmeniä ilman EU-oikeudellisia ongelmia, mikä osoittaa mallin toimivuuden.

Liitto korostaa seuraavia perusteluja kiintiömetsästyksen laajentamiselle:

1. Vahva kanta: Karhukanta on kasvanut voimakkaasti. Vuosien 2024–2025 välillä kasvua oli 16 prosenttia, ja kanta on noin 2 500 yksilöä – kanta on selvästi suotuisan suojelun tason yläpuolella.

2. Ihmisarkuuden säilyttäminen: Metsästämättömyys johtaa karhujen ihmisarkuuden heikkenemiseen, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja huolta paikallisten asukkaiden keskuudessa.

3. Sosioekonomiset syyt: Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet sekä asukkaiden kokema haitta on voitava ottaa huomioon metsästyksen mitoituksessa.

4. Oikeusvarmuus: Säädöspohjan on oltava niin selkeä, että karhun kannanhoito voi toteutua ilman jatkuvaa juridista epävarmuutta.

Metsästäjäliitto toivoo, että tarvittavat asetukset valmistellaan viipymättä eduskunnan tahdon mukaisesti, jotta kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa suunnitellusti tulevana syksynä.

Oheisella videolla tohmajärveläinen maanviljelijä Mika Piiroinen Pohjois-Karjalasta avaa karhutilanteen karua todellisuutta ja pelloilla syntyviä massiivisia tuhoja.