Leena on aktiivinen metsästäjä ja metsästyskoiraharrastaja, jolla on pitkä ja monipuolinen kokemus käytännön metsästyksestä, riistanhoidosta sekä metsästykseen liittyvistä järjestö- ja vapaaehtoistehtävistä. Leena on muun muassa toiminut Metsästäjäliiton Keskipohjan piirissä toiminnanjohtajana ja Nivalan RHY:ssä toiminnanohjaajana. Hän työskenteli lisäksi vuonna 2020 Metsästäjäliiton, Luken, Riistakeskuksen ja MMM:n susien lumijälkilaskennan yhteishankkeessa koordinaattorina.

Riista-asiantuntijan tehtävässä Leena tulee muun muassa osallistumaan Metsästäjäliiton asiantuntijalausuntojen valmisteluun, luonnon- ja riistanhoidon koulutukseen, neuvontaan ja mediasisällön tuotantoon sekä metsästysseuratoiminnan neuvonnassa avustamiseen. Riista-asiantuntija aloittaa tehtävässään elokuun alussa ja hän tulee osaksi liittotoimiston Metsästys-tiimiä, jonka vetäjänä toimii liiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö.

Toivotamme Leenan lämpimästi tervetulleeksi osaksi Metsästäjäliiton kasvavaa asiantuntijaorganisaatiota!

Suomen Metsästäjäliitto on liittokokouksen valtuuttamana esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle pidennystä urosmetson ja urosteeren talvimetsästykseen eli ns. latvalinnustukseen. Liitto esittää pyyntiajan jatkamista vajaalla kahdella viikolla 15.2. saakka silloin, kun kanalintukannat ovat riistakolmiolaskentojen perusteella riittävän vahvoja. Ruotsissa vastaava muutos tehtiin vuonna 2021.

Metsästysajan jatkamiselle talvella on kysyntää, kuten Metsähallituksen Lapin alueen latvalinnustuslupien nopea loppuunmyynti tammikuun osalta osoittaa. Latvalinnustuksella on harjoittajalleen monia hyvinvointivaikutuksia. Pyyntimuoto ei kuitenkaan vaaranna riistakantoja, sillä saalismäärät jäävät tyypillisesti varsin pieniksi suhteessa hiihdettyihin kilometreihin. 

Lue koko esitys

Heinolalainen Ville Häyrinen on nimitetty Suomen Metsästäjäliiton kansallisten lajien koordinaattoriksi sen jälkeen, kun tehtävää aiemmin hoitanut Timo Minkkinen jätti tehtävän keväällä. Häyrinen tuo mukanaan yli 30 vuoden kokemuksen ampumaurheilusta, jossa hän on toiminut monissa eri rooleissa, kuten kilpailijana, tuomarina ja kisajärjestäjänä. Metsästäjäliiton tehtävä on sivutoiminen.

Ville Häyrinen on kasvatustieteen kandidaatti ja yhteisöpedagogi (YAMK). Vuodesta 2022 alkaen hän on toiminut päätoimisesti Suomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana, ja sitä ennen hän oli liikkuvan maalin lajien päävalmentajana vuosina 2009–2022.

Häyrisen oma ampumaharrastus alkoi Metsästäjäliiton lajeista 90-luvun puolivälissä, ja hänellä on SM-mitaleja ilma-aselajeissa sekä hirvenjuoksussa. Hänen harrastuksiinsa kuuluu myös monipuolinen metsästystä tukeva ampumaharjoittelu haulikkolajeista kivääriammuntaan. Metsästys on ollut keskeinen osa Häyrisen elämää jo pikkupojasta lähtien, ja hän viettää paljon aikaa kettumetsällä oman amerikankettukoiransa kanssa.

Uusia ajatuksia metsästysammuntaan

Tilastot osoittavat, että metsästysammunnan kilpailutoiminta on vaarassa hiipua, ellei tilanteeseen puututa ajoissa. Metsästäjäliitossa on tällä hetkellä noin 4 000–5 000 aktiivista kilpailijaa, ja kilpailutoiminnan säilyttäminen vaatii vahvaa harrastajapohjaa. Harrastajien riittävä harjoittelu on keskeistä, jotta voidaan varmistaa eettiset riistalaukaukset, jotka ovat olennainen osa vastuullista metsästystä.

Kilpailutoiminnan ja harrastajapohjan keskinäinen riippuvuus on ilmeinen: vahva harrastajakunta tukee kilpailutoimintaa, samalla kun kilpailutoiminta innostaa harrastajia kehittämään taitojaan. Metsästäjäliiton tavoitteena on avata keskustelua konkreettisista toimista, joilla voidaan sekä turvata perinteinen metsästysammunta että varmistaa, että harjoittelu pysyy innostavana sekä vastuullisuuden ja eettisten periaatteiden mukaisena.

Häyrinen toimii muun muassa Hirviurheilu.com-tulospalveluohjelmiston pääkäyttäjänä, mutta keskeistä on lähteä viemään yhdessä liiton muiden asiantuntijoiden kanssa metsästysammuntaa uudelle tasolle, joka innostaisi kaikki metsästäjät harjoittelemaan ampumaradoille.

Ville Häyrinen aloittaa uudessa tehtävässään innolla ja tuo mukanaan laajan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa, jotka ovat arvokkaita Metsästäjäliiton toiminnalle. Hänen tavoitteensa on kehittää metsästysammuntaa vastaamaan nykyisiä tarpeita ja varmistaa, että kaikki metsästäjät harjoittelevat riittävästi eettisten riistalaukauksien turvaamiseksi.

EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet suden suojelun lieventämisen torstaina 5. kesäkuuta 2025. Jo aiemmin keväällä EU-parlamentti hyväksyi luontodirektiivin liitesiirron, jolla suden suojelua lievennettiin.

Susi siirretään näillä päätöksillä EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Tämä antaa jäsenmaille aiempaa paremmat mahdollisuudet hallita kansallisesti susikantaa. 

"Metsästäjäliitto on vaatinut suden suojelun lieventämistä eli liitesiirtoa ja kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamista jo vuodesta 2018. Hallitsematon susikanta on tuonut mukanaan ongelmia ihmisille, kotieläimille ja metsästyskoirille. Olemme tyytyväisiä, että vastuuministerit Sari Essyah ja Kai Mykkänen toimivat määrätietoisesti liitesiirron puolesta", toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kansalliset kriteerit puuttuvat – Ruotsi ja Viro näyttävät suuntaa

Vaikka EU-tason päätös antaa Suomelle mahdollisuuden joustavampaan susikannan hoitoon, suden kannanhoidollinen metsästys edellyttää luontodirektiivin mukaan, että susikanta on suotuisan suojelun tasolla. Metsästäjäliitto on esittänyt, että suden suotuisan suojelun tasoa tulisi määrittää laissa. 

Ruotsissa ja Virossa suojeltavan kannan viitearvot on asetettu. Ruotsissa tavoitellaan asteittain 170 suden viitearvoa ja Virossa susikannan suotuisan suojelun taso on 145 sudessa.

Suomessa on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 300 sutta. Susikanta on heidän mukaansa jo usean vuoden ajan pysynyt lähes muuttumattomana. Tähän Luonnonvarakeskuksen arvioon susien määrästä luottaa vain 10 prosenttia Metsästäjäliiton kyselyyn vastanneista metsästäjistä. 

"Olemassa olevan susikannan koon läpinäkyvä todentaminen on onnistuneen kannanhoidon edellytys. Ilman sitä päätöksenteko jää epämääräiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Selkeä suotuisan suojelutason viitearvo parantaa taas päätösten johdonmukaisuutta ja oikeudellista pitävyyttä, jos ja kun pyyntiluvista valitetaan”, toteaa Metsästäjäliiton Jaakko Silpola.

Tapion monipuolinen kokemus ja asiantuntemus ovat arvokkaita hankkeellemme. Hän on tehnyt 30-vuotisen uran puolustushallinnossa ja lisäksi vajaa 10 vuotta erilaisissa nuorten ja aikuisten päätoimisissa koulutustehtävissä. Hän on työskennellyt Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla lukuisissa eri tehtävissä sekä muutamia vuosia myös ulkomailla. Hän on toiminut pitkään erilaisissa esimiestehtävissä, kouluttajana sekä hanke- että projektitehtävissä. Myös nykymuotoisista Metsästysammunnan ABC-koulutuksista löytyy kouluttajakokemusta. Viime vuodet hän on toiminut ammatillisen oppilaitoksen koulutuspäällikkönä ja esihenkilökouluttajana.

Tapion pitkä kokemus metsästysammunnassa tuo arvokasta tietoa hankkeeseen. Ampumalajeista mieluisinta hänelle on haulikossa sporting-lajit sekä kiväärissä metsästyshirvi ja metsästysluodikko. Hän metsästää hyvin monipuolisesti kaikkea riistaa, mutta lähellä sydäntä on kanakoirametsästys ja sorkkaeläinten metsästys ajavilla koirilla.

Metsästysammunnan ABC -hankkeessa luodaan uusi koulutusmalli

Metsästysammunnan ABC -hanke (2024–2026) kehittää metsästäjien vapaaehtoista ampumakoulutusta Suomessa. Koulutusten käytännön osuus tiivistetään yhden illan mittaiseksi neljän tunnin koulutukseksi ja sitä tuetaan verkkokoulutuksella, jotta turvallisen aseenkäsittelyn oppiminen varmistuu.

Tavoitteena on parantaa aseenkäsittely- ja ampumataitoja sekä vastata uuden ammusteknologian ja lyijyrajoitusten tuomiin haasteisiin. Hankkeessa järjestetään 30 kouluttajakoulutusta, laajennetaan koulutusten saatavuutta ja kehitetään kaupunkikoulutuksia. Yhteistyö Metsästäjäliiton piirien, metsästys- ja ampumaseurojen, ampumaratojen, riistanhoitoyhdistysten ja riistahallinnon kanssa on keskeistä. Lisäksi koulutus integroidaan paremmin metsästäjätutkintoon ja riistanhoitoyhdistysten toimintaan.

Tapio tulee vastaamaan hankkeen koordinoinnista ja sen eri vaiheiden toteutuksesta. Hankkeen tavoitteena on parantaa uusien metsästäjien ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelyä.

Metsästäjäliitto kiittää hallitusta ja eduskuntaa siitä, että hallitusohjelman mukaisesti on hyväksytty laki, joka parantaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä. Uudistettu laki antaa toivottavasti mahdollisuuden aloittaa suurpetojen hallittu metsästys Suomessa.

Suden suojelun lievennys edellyttää lisää lainmuutoksia

Euroopan unioni on lieventämässä suden suojelua. EU-parlamentti hyväksyi muutoksen, mutta se vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut, että suden suojelustatuksen muutoksen jälkeen se on valmis päivittämään metsästyslakia, jotta suden kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista. Ministeriö on todennut, että Suomen on seurattava susikannan kehitystä ja varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelun tasoa.

Metsästäjäliiton esitykset tulisi huomioida

Hyväksytyssä laissa on edelleen puutteita, joista Metsästäjäliitto antoi lausunnon jo aiemmin keväällä. Nyt hyväksytystä laista puuttuu selkeät perusteet sille, miten suurpetojen eri lajien suotuisan suojelutason viitearvo määritellään ja miten se jaetaan eri kannanhoitoalueille. Metsästäjäliiton mielestä eduskunnan pitäisi päättää näistä periaatteista laissa. 

Laissa pitäisi myös täsmentää, millä periaatteilla kannanhoidollista metsästystä toteutetaan sekä mikä on kannanhoitosuunnitelmien rooli ja oikeudellinen asema. Myös asetuksenantovaltuus kannanhoitoalueiden määrittelystä kaipaa tarkempaa arviointia.  

Metsästäjäliiton lisäksi myös korkein hallinto-oikeus on kiinnittänyt huomiota näihin puutteisiin omassa lausunnossaan käsitellessään lain luonnosta aiemmin tänä keväänä.

Metsästäjäliitto on myös esittänyt, että lain sanamuotoja tulisi muuttaa vastaamaan paremmin EU:n luontodirektiiviä. Lisäksi kannanhoitosuunnitelmien laatimisen menettely ja sisältö tulisi määritellä laissa.

Poikkeuslupien hakuprosessi uudistettava

Metsästäjäliitto on ehdottanut, että kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupien hakeminen ja käsittely tulisi uudistaa. Tällä hetkellä metsästäjät joutuvat itse hakemaan ja perustelemaan suurpetojen metsästyksen poikkeuslupia ilman mahdollisuuksia kuulla alueen asukkaita tai käyttää paikallista tietoa suurpetojen määrästä. Hallinto-oikeus on päätöksissään korostanut paikallisten näkökulmien käsittelyä poikkeuslupahakemuksissa, mihin metsästäjillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia. 

Ruotsissa viranomaiset kokoavat tarvittavat tiedot, osoittavat poikkeuslupien kohteet ja määrittävät metsästettävät suurpetomäärät, minkä jälkeen metsästäjät hakevat lupia.

Suomen Metsästäjäliitto on antanut lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta karhukannan hoitosuunnitelmaksi. Liiton mukaan hallitusohjelmaan kirjattu tavoite suurpetojen, kuten karhun, kannanhoidollisen metsästyksen kattavasta toteuttamisesta on hyvin tärkeä, mutta hoitosuunnitelmaluonnos ei tarjoa siihen nyt riittävästi perusteita.

Metsästäjäliitto nostaa esiin, että hoitosuunnitelman puitteissa karhun kannanhoidollinen metsästys olisi parhaimmillaankin toteutumassa vain tiheimmän karhukannan alueilla idässä. Liiton mukaan tämä on selvä puute, sillä karhukanta kasvaa ja levittäytyy yhä laajemmalle alueelle. Lisäksi liitto kritisoi suunnitelman valmisteluprosessia: sidosryhmiä ei ole osallistettu riittävästi, mikä on heikentänyt valmistelun laaja-alaisuutta ja hyväksyttävyyttä.

Karhun metsästystä myös muualle kuin itärajalle

Metsästäjäliiton mukaan karhukannan hoitoalueiden rajauksen tulisi perustua riistakeskusalueisiin tai maakuntarajoihin hallinnollisen johdonmukaisuuden takaamiseksi. Kannanhoidollisen karhunmetsästyksen tulisi ulottua heti alkuvaiheessa myös keskiselle kannanhoitoalueelle, joka sisältää Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat sekä osia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista. Riittävän laajasti toteutettu ja tarkasti säädelty kannanhoidollinen metsästys edistää karhun ja ihmisen rinnakkaiseloa ja tukee tutkitusti karhun ihmisarkuuden säilymistä.

Suojelutaso 800 karhuun

Vaikka hoitosuunnitelman tavoitteet ovat sinänsä suurelta osin kannatettavia, Metsästäjäliiton mielestä tietyt käytännön toimet kaipaavat parannuksia. Erityisesti karhujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy sekä monilajinen kannanhoito eli suurpetojen sekä niiden saalislajien vuorovaikutus, vaikutukset ekosysteemiin ja ihmistoimintoihin edellyttävät selkeämpiä linjauksia. Lisäksi hoitosuunnitelmaluonnoksessa esitetään karhun suotuisan suojelun tason viitearvoksi peräti 1400 yksilöä. Suomi on jo aikanaan raportoinut EU:lle suotuisan suojelun tason toteutuneeksi karhukannan ollessa 800 yksilöä, jota Metsästäjäliitto pitää nykyisinkin perusteltuna viitearvon tasona.

Liitto muistuttaa myös, että karhukannan luotettava arviointi on erittäin haastavaa ilman karhunmetsästyksen yhteydessä kerättävää havaintoaineistoa. Kanta-arvioiden tarkkuutta tulee parantaa ja aineiston sekä käytettyjen menetelmien tulee olla avoimesti saatavilla ja kansalaisten ymmärrettävissä.

Liitto toteutti pääsiäisen 2025 aikana suuren suurpetoaiheisen jäsenkyselyn, johon vastasi 4415 jäsentä. Vastaajista 93,5 % piti joko erittäin tai melko tärkeänä, että karhun kannanhoidollinen metsästys saadaan jälleen käyntiin Suomessa.

Metsästäjäliiton hallitus on päättänyt ohjata 33 000 euroa suoraan piirien ja jäsenseurojen nuorisotoiminnan tueksi. Tavoitteena on vahvistaa metsästysharrastuksen jatkuvuutta ja tukea alle 20-vuotiaiden nuorten osallistumismahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

Kuka voi hakea avustusta?

Piirit ja jäsenseurat voivat hakea avustusta toimintaan, joka kohdistuu alle 20-vuotiaisiin nuoriin – myös muiden kuin oman seuran nuoriin. Tuki myönnetään matalalla kynnyksellä.

Paljonko tukea voi saada?

Tukea voi hakea enintään 500 euroa per jäsenyhdistys. Sitä voidaan käyttää tapahtumien järjestämiseen, varustehankintoihin tai pitkäkestoisten nuorisohankkeiden tukemiseen.

Näin haet avustusta:

1. Täytä hakulomake (linkki alempana)
2. Liitä mukaan:
   - Osallistujamäärä ja osallistujien ikärakenne (alle 20 v)
   - Kuittikopiot
   - Lyhyt kuvaus toiminnasta ja siitä, mihin tukea on käytetty

Hakemukset käsittelee Metsästäjäliitto.

Hakuaika päättyy 31.12.2025.

Kiitos kaikille Eräkontissa asioineille!

Hae Eräkontin nuorisoavustusta lomakkeella >>

Kansainvälisen vesilintujen suojelun ja kestävän metsästyksen asiantuntijaverkoston, Waterfowlers’ Networkin, vuosikokous järjestetään Lahdessa 13.–15.5.

Lahteen odotetaan metsästäjäjärjestöjen edustajia seitsemästä Euroopan maasta. Waterfowlers' Networkin tavoitteena on kehittää käytännön vesilinnustuksen kestävyyttä, tutkimusta sekä yhteistoimintaa muuttoreitillä. 

Suomi on valittu kokouspaikaksi, koska se on keskeinen vesilintujen pesimäalue paitsi Euroopassa, myös koko maailman mittakaavassa. Suomen alueella pesivistä lintulajeista yli sata käyttää jossain vaiheessa ranta- ja vesialueitamme elinympäristönä. ​

Kokouksessa keskitytään erityisesti kosteikkojen kunnostamiseen ja niiden merkitykseen vesilintujen elinympäristöinä. Suomesta on kadonnut valtava määrä kosteikkoja laajamittaisen kuivatustoiminnan vuoksi. Osa kadonneista kosteikoista on mahdollista ennallistaa. Uusia kosteikkoja voi perustaa esimerkiksi tukien turvin korvaamaan hävinneitä elinympäristöjä. 

Kokouksen kenttäretkillä tutustutaan SOTKA-ohjelman kosteikkokohteisiin. Lisäksi esitellään HELMI-ohjelman petojenhallintahanketta Loviisan alueella ja tutustutaan lämpökameroiden käyttöön supikoirakannan hallinnassa. Ohjelmassa on myös esillä pesälaitteiden, kuten pesäputkien, käyttö vesilintujen pesimämenestyksen parantamiseksi.​

Waterfowlers’ Networkin vuosikokous tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden Euroopan laajuiseen tilannekatsaukseen sekä uusien ideoiden kehittämiseen vesilintujen kannanhoidon ja kestävän metsästyksen saralla. Paikalle saapuu muun muassa Waterfowler’s Networkin puheenjohtaja Claus Lind Christensen, joka on lisäksi Nordic Hunters' Alliancen ja Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja sekä FACEn hallituksen jäsen.