Hankkeen taustalla on tarve tarjota nuorille, opettajille ja nuorisotyöntekijöille ajantasaista ja luotettavaa tietoa metsästyksestä vastuullisena, eettisenä ja tarkasti säädeltynä harrastuksena. Materiaali käsittelisi muun muassa metsästyskulttuuria, riistanhoitoa, luonnon monimuotoisuutta, turvallisuutta ja metsästyksen yhteiskunnallista merkitystä. 

– Metsästysaiheinen digitaalinen oppimateriaali tuo nuorille ja oppilaitoksille luotettavaa tietoa helposti saavutettavassa ja nykyaikaisessa muodossa, kertoo Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen.

Jenny ja Antti Wihurin rahasto on myöntänyt 20 000 euroa Metsästäjäliiton suunnittelemaa oppimateriaalia varten. Hanke toteutetaan vuosina 2027–2028, mikäli hankkeen muu rahoitus varmistuu. 

– Olemme kiitollisia Jenny ja Antti Wihurin rahaston myöntämästä 20 000 eurosta ja toivomme sen kannustavan myös muita rahoittajia tukemaan hanketta, Mäkinen kertoo.

Metsästäjäliitto hakee hankkeeseen tukea eri säätiöiltä ja rahoittajilta. 

Pääkuva Sven Zacek/ Metsästäjäliitto.

EU:n lyijyhaulirajoitusta koskeva käsittely on saatu päätökseen. Hyväksytty rajoitus koskee lyijyhaulien käyttöä, eikä se aiheuta muutoksia lyijyluotien tai lyijytäyteisten käyttöön. Alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna useita metsästyksen, ampumaurheilun sekä puolustus- ja turvallisuussektorin kannalta merkittäviä ongelmia on saatu poistettua tai lievennettyä.

Rajoituksen myötä lyijyhaulien käyttö metsästyksessä ja ampumaurheilussa päättyy seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Rajoitus koskee myös lyijyhaulien ampumista taustavalliin. Siirtymäaika alkaa, kun lopullinen säädös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Rajoitukseen sisältyy poikkeus 1,9–2,6 millimetrin lyijyhaulien käyttöön ampumaradoilla, jotka täyttävät asetuksessa säädetyt ympäristöriskien hallintaa koskevat vaatimukset. Poikkeuksen hyödyntäminen edellyttää mittavia ympäristöriskien hallintatoimenpiteitä, kuten haulien keräämistä kolmen vuoden välein sekä pinta- ja maaperän seurantaa. Poikkeusta tarkastellaan uudelleen kymmenen vuoden kuluttua.

Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton ja Suomen Ampumahiihtoliiton yhteisen arvion mukaan lopputulos on pitkän vaikuttamistyön tuloksena syntynyt kompromissi. Rajoitus kohdistuu ympäristön kannalta merkittävimpään lyijyn lähteeseen eli lyijyhauleihin.

Pitkä seitsemän vuoden siirtymäaika antaa metsästäjille, ampumaurheilijoille, ampumaradoille ja patruunanvalmistajille aikaa sopeutua muutokseen ja kehittää edelleen lyijyhauleja korvaavia ratkaisuja.

Kuvassa Lyijyttömiä haulipatruunoita. 

Kuva: Pekka Rousi

Euroopan metsästäjäjärjestö FACE, jonka jäsen myös Suomen Metsästäjäliitto on, on osallistunut aktiivisesti lyijyhaulikiellon päätöksentekoon koko prosessin ajan. Alkuperäinen lyijyn kieltämiseen tähdännyt ehdotus on muuttunut huomattavasti: Lyijyhaulien siirtymäaikaa on pidennetty kolmesta seitsemään vuoteen, ja luodit ja täyteiset on jätetty kokonaan rajoituksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Kun seitsemän vuoden siirtymäaika oli varmistettu ja luodit rajattu pois, FACE:n yhteisesti sovittu linja oli hyväksyä parannettu teksti. Asian palauttaminen Euroopan komissiolle olisi sisältänyt merkittävän riskin siitä, että komissio olisi antanut uuden ehdotuksen, jonka soveltamisala olisi ollut laajempi ja ehdot metsästäjille epäedullisemmat.

Metsästäjäliitto totesi jo aiemmin, että esitys ei ole täydellinen, mutta kuitenkin huomattavasti parempi kuin alkuvaiheen esitykset. 

– Keskeisiä tavoitteitamme ovat olleet lyijyluotien käytön turvaaminen ampumaradoilla, kokovaippaluotien ja pienten kaliiperien lyijyluotien käytön säilyminen metsästyksessä sekä riittävän pitkät siirtymäajat. Näissä tavoitteissa onnistuimme hyvin, ja lopullinen esitys on metsästäjien ja ampumaurheilun kannalta selvästi parempi kuin valmistelun alkuvaiheessa esitetty totaalikielto lyijyhauleille ja lyijyluodeille, totesi metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.

– Meidän on nyt hyödynnettävä seitsemän vuoden siirtymäaika tehokkaasti ja varmistettava, että metsästäjillä on käytettävissään laadukkaita lyijyttömiä hauleja, selkeää tietoa ja käytännön tukea, sanoi FACE:n puheenjohtaja Laurens Hoedemaker.

FACE:en kuuluu 37 metsästysjärjestöä eri puolilta Eurooppaa ja se edustaa noin seitsemää miljoonaa metsästäjää. 

Facen tiedotteen voit lukea täältä (englanniksi).

Hirvijahti käynnistyy toden teolla koko maassa lokakuun alkuviikkoina. Hirvijahdissa metsästäjällä on lain vaatimusten mukaisesti oltava oranssia väriä päähineessä ja takissa tai liivissä, jolloin tien lähellä seisovat metsästäjät ovat helposti nähtävissä. Metsästys voi kuitenkin olla käynnissä maastossa, jolloin auton eteen tuleva hirvi tai hirvikoira voi aiheuttaa vaaratilanteen, mikäli autoilija ei osaa varautua äkkitilanteisiin.

Meneillään olevasta metsästyksestä näkyvästi ilmoittaminen lisää kaikkien osapuolten turvallisuutta. Jos tien varressa on metsästäjiä tai autoilija näkee metsästyksestä kertovan kyltin, on hyvä alentaa nopeutta ja lisätä valppautta.

Jahdit käynnistyvät koko maassa lauantaina

Metsästystä suunniteltaessa hirviä ei lähtökohtaisesti lähdetä ajamaan vilkasliikenteisten teiden suuntaan, mutta esimerkiksi metsästyskoiran nähdessään hirvi voi lähteä arvaamattomaan suuntaan. Tällöin se voi ilmestyä metsästä nopeasti auton eteen.

Ensisijaisesti käynnissä olevasta metsästyksestä ilmoittamalla pyritään turvaamaan koirien ja metsästäjien turvallisuutta, mutta myös hirvikolarin riski on olemassa.

Metsästäjäliiton ja sen jäsenpiirien omistama Eräkontti myy magneettisia tauluja, joilla käynnissä olevasta metsästyksestä voi ilmoittaa autoilijoille. Taulu on suunniteltu siten, että se on erottuva, mutta ei aiheuta sekaantumisvaaraa olemassa olevien liikennemerkkien kanssa.

Hirvijahti on jatkunut Pohjois-Suomessa 3.10. Etelämpänä hirvijahti käynnistyy 10.10., jolloin myös ajo- ja koirajahdit ovat sallittuja koko maassa. Alkusyksystä hirviä on jo metsästetty Pohjois-Suomessa, etelässä on ollut sallittua peltohirvien metsästys vahtimalla.

Hirvikannan hallinta vähentää kolaririskiä

Metsästyksellä on olennainen merkitys hirvikolarien vähentämisessä. Hirvien kohdalla onnettomuuksien määrä on suorassa suhteessa hirvikannan tiheyteen.

Metsästäjät kaatoivat viime vuonna noin 41 000 hirveä. Kaikkiaan hirvijahtiin käytettiin 720 000 henkilötyöpäivää, ja se tuotti saaliiksi 5,4 miljoonaa kiloa luullista riistalihaa.

Kaakkois-Suomessa sikaruton ydinvyöhykkeellä kaikki metsästys on kielletty. Laajemmalla tartuntavyöhykkeellä hirven metsästys on toistaiseksi sallittu vain pelloilta vahtimalla. Tämä vaikeuttaa huomattavasti hirvikannan hallintaa alueella.

Oppaita ja materiaaleja hirvijahtiin

Metsästäjäliitolla on olemassa kattavasti digitaalista materiaalia, jota voi hyödyntää ja opiskella ennen ja jälkeen metsästyksen.

Hirvikello (YouTube) näyttää prosenttilukemana ja havainnollisesti osuma-alueen muutoksen hirven kääntyessä.

Hirvenkäsittelyn ABC -videot (YouTube) opastavat hirven suolistuksessa, nylkemisessä ja paloittelussa.

Riistalaukaussimulaattori näyttää havainnollisesti, mihin kohtaan hirveä kannattaa ampua. simulaattori toimii parhaiten tietokoneella, mutta sitä voi kokeilla myös matkapuhelimella. Simulaattorista löytyy kaikkiaan kahdeksan eri riistalajia sekä hirvi- ja karhutaulut.

Neljä aseturvallisuussääntöä (YouTube) ovat aina voimassa aseiden kanssa liikuttaessa. Tiedätkö ne kaikki? Katso video ennen metsästystä ja lähetä linkki tuoreille metsästäjille.

Four rules of firearm safety (YouTube) is English version of four rules of firearm safety. Rules are always valid, so watch the video before hunting. Tämän aseturvallisuusvideon englanninkielisen version voi lähettää myös ulkomaalaisille jahtivieraille.

Villisika liikkuu laajoilla alueilla, joten tehokas metsästys hyötyy naapuriseurojen hyvästä tiedonkulusta ja yhteistyöstä. Seuroja kannustetaan nimeämään yhteyshenkilöt, joiden kautta tietoa villisikahavainnoista ja käynnistyvistä jahdeista välitetään nopeasti alueen muiden seurojen tietoon.

Yhteistyön helpottamiseksi Metsästäjäliitto on laatinut valtakunnallisen villisian yhteisjahtialuesopimuksen mallipohjan metsästysseurojen ja -seurueiden käyttöön.

Alta klikkaamalla avautuu tietokoneella muokattava PDF. 

Word-version saat ladattua omalle koneelle tästä linkistä. 

Mallissa sovitaan muun muassa yhteisjahtialueesta, metsästysoikeuksista, vastuuhenkilöistä, turvallisuudesta, viestinnästä, koirien käytöstä, saaliista, näytteenotosta, eläintautien torjunnasta, mahdollisista palkkioista ja yhteisistä kustannuksista.

Mistä sopimuksella kannattaa sopia?

Mallissa seurat voivat sopia myös käytännön yhteistyötavoista. Suosituksena on, että villisiasta mahdollisesti maksettava näytepalkkio ohjataan sille seuralle, jonka metsästysalueelle eläin kaatuu, elleivät seurat sovi toisin. Seurojen yhteisjahteihin halukkaille metsästäjille voidaan muodostaa esimerkiksi yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa ilmoitetaan järjestettävistä jahdeista ja välitetään muuta metsästysyhteistyön kannalta tarpeellista tietoa.

Lähtökohtana voidaan lisäksi sopia, että yhteisjahdissa kunkin seuran alueella käytännön jahtia koordinoi kyseisen alueen nimeämä vastuuhenkilö. Sopimuksen mukainen vastuuhenkilö ei kuitenkaan asemansa perusteella ole lainsäädännössä tarkoitettu metsästyksenjohtaja.

Sopimuksen liitteillä sovitaan tarkemmin muun muassa yhteyshenkilöverkostosta, havaintojen välittämisestä, käynnistyvistä jahdeista ilmoittamisesta, viestintäkanavista, saaliista, näytteenotosta, palkkioista ja kustannusten jakamisesta.

Mallin tarkoituksena on antaa seuroille valmiit ja selkeät pelisäännöt paikalliseen yhteistyöhön. Yhteistyö ei muuta metsästysoikeuksia, vaan kukin seura vastaa edelleen metsästysoikeudestaan omalla alueellaan.

Muista myös nämä

Uusi villisikahavainnot.fi -verkkopalvelu välittää sikahavainnot metsästäjille entistä nopeammin. Kaikille avoimella karttapalvelulla on tarkoitus edistää villisikojen metsästystä ja tukea villisikakannan tehokasta hallintaa tilanteessa, jossa afrikkalainen sikarutto (ASF) on levinnyt Suomeen. Palvelun ovat avanneet yhteistyössä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Sikayrittäjät ry, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri.

Katso myös Ruotsin Metsästäjäliiton videot Ruotsalainen "villisikakoe" sekä Yötähtäin Ruotsin villisikajahdin tehostajana.

Lue myös Jahtimedian juttu Metsästys avainasemassa afrikkalaisen sikaruton torjunnassa.

Metsästäjäliitto ja Suomen Sikayrittäjät ry järjestivät kaikille metsästäjille avoimen webinaarin torstaina 13.8. afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjumisesta ja villisikakannan hallinnasta. Webinaarin tallenteen voit katsoa alta. 

Vastaa metsästäjän paikannuspalveluja koskevaan kyselyyn ja vaikuta koirien ja metsästäjien paikannuspalvelujen kehittämiseen. Toimi heti!

Vastattuasi voit osallistua arvontaan: Yhteystiedot ilmoittaneiden kesken arvotaan kolme 50 € lahjakorttia Eräkontin verkkokauppaan.

Kysely on auki vain kahden viikon ajan. Vastaa tämän linkin kautta:

https://forms.gle/UFxixxt6B3Hw7YKp7

Ideoimme entistä parempia ratkaisuja suomalaisille metsästäjille. Haluamme kuulla sinua, jotta ratkaisut vastaavat todellisia tarpeita. Kyselyyn vastaaminen kestää vain 4–7 minuuttia, ja se on täysin anonyymi.

Kysely liittyy 3.9.2026 julkistettuun uutiseen: Metsästäjäliiton verkkokauppa Eräkontti ja Loimu Labs pilotoivat uutta avoimeen rajapintaan perustuvaa paikannuspalvelua. Mukaan yhteistyöhön odotetaan useita eri paikanninvalmistajia. Onnistunut testijakso voi johtaa Eräkontin enemmistöosakkuuteen yhtiössä, mikä takaisi jäsenistölle kotimaisen paikannuspalvelun ja merkittävän hintaedun. 

Kiitos, että olet mukana kehittämässä metsästäjien paikannusratkaisuja.

Terveisin Suomen Metsästäjäliitto, Eräkontti ja Loimu Labs

Lyhyesti

• Jahti 1/2027 postitetaan kaikille Metsästäjäliiton jäsenille.

• Numerosta 2/2027 alkaen Jahti postitetaan vain sen erikseen tilanneille.

• Tilaa lehti itse OmaJahdissa tai ole yhteydessä metsästysseurasi sihteeriin.

• Neljän numeron tilaushinta on 20 euroa jäsenille, muille 45 euroa.

• Näköislehti on luettavissa OmaJahti-palvelussa.

• Jäsen voi tilata Jahti-lehden OmaJahdissa valitsemalla “Kyllä” kohdassa “Tilaan painetun Jahti-lehden kotiini”.

• Jahti-lehti uudistuu sisällöllisesti ja ulkonäöllisesti. Kuvassa luonnos lehden uudesta kannesta.

• Mikäli et halua paperilehteä kotiisi, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Metsästäjäliiton 5. elokuuta 2026 pidetty ylimääräinen liittokokous hyväksyi yksimielisesti liittohallituksen esityksen, jonka mukaan Metsästäjäliiton jäsenlehti Jahti muutetaan keväästä 2027 alkaen tilattavaksi jäsentuotteeksi.

Muutoksen syy on se, että Posti keväällä nosti merkittävästi lehtien jakelumaksuja maaseudulla. Mikäli Jahti-lehti jaettaisiin entiseen tapaan kaikille noin 140 000 liiton jäsenelle, olisi neljän vuosikertanumeron jakelu kallistunut liki 200 000 eurolla. 

Syksyn alussa Posti ilmoitti, että lokakuussa jakelu kallistuu toistamiseen tänä vuonna. Tällä kertaa hinnat nousevat 12 prosenttia.

Lehden helmikuussa 2027 julkaistava lehti numero 1 jaetaan vielä kaikille jäsenille. Sen jälkeen keväällä 2027 ilmestyvä numero 2 lähetetään vain lehden tilanneille. Jäsenen, joka ei halua painettua lehteä, ei siis tarvitse tehdä mitään.

Jäsenille lehden neljän numeron vuosihinta on 20 euroa. Siten yhden numeron hinta on viisi euroa. Ei-jäsenille Jahdin vuositilaus maksaa 45 euroa.

Lehden digitaalinen versio sisältyy Metsästäjäliiton jäsenen jäsenmaksuun. Jahti-lehteen kootut jutut ja uutiset voi lukea maksutta vuoden mittaan sähköisesti Metsästäjäliiton uudistuvalta kotisivulta tai näköislehtien arkistosta. Jutuista valtaosa ja näköislehti on digitaalisesti vain jäsenten nähtävillä.

Päätös lehden muuttamisesta tilattavaksi antaa liitolle mahdollisuuden jalostaa lehteä entistä paremmaksi. Liitto panostaa samalla voimakkaasti digitaalisen viestinnän kehittämiseen.

60 prosenttia jäsenistä valitsee digiviestinnän

Huhtikuussa 2026 tehdyn Metsästäjäliiton jäsenkyselyn 8 000 vastaajaa osoitti muutoshalukkuutta. Vastaajista peräti 60 prosenttia on valmis siirtymään kokonaan liiton digitaalisen viestinnän käyttäjiksi. He haluavat lukea Jahti-lehden jutut ja uutiset jatkossa Oma-Jahdissa.

Loput vastaajat haluavat edelleen paperilehden kotiin toimitettuna. He ovat selvityksen mukaan valmiita maksamaan saadakseen metsästyksen edunvalvonnan ja tietotaidon kärkijulkaisun, Jahti-lehden kotiinsa.

Jahti-lehden ulkoasu uudistuu ja sisällöntuotanto kehittyy niin, että helmikuun alussa ilmestyvä Jahti-lehti 1/2027 on tehty uuden formaatin mukaan. Koska tämä lehti jaetaan vielä kaikille jäsenille, itse kukin voi nähdä, miltä uusi lehti näyttää. Toivottavasti muutos houkuttaa tilaamaan lehden!

Muutoksen yhteydessä liitto panostaa entistä enemmän reaaliaikaiseen ja jatkuvaan digiviestintään. Kaikilla liiton jäsenillä on mahdollisuus lukea veloituksetta liiton uutisia ja Jahti-lehden juttuja liiton sähköisistä viestintäpalveluista. 

Myös Metsästäjäliiton videotuotanto kasvaa entisestään. Lisäksi liitto kehittää digityökaluja muun muassa jäsenten väliseen vuorovaikutukseen.

Lehden tilaus OmaJahdin tai Jahti-rekisterin kautta

Jahti-lehden tilauksen voi tehdä omasta matkapuhelimesta helposti jokaisen jäsenen ulottuvilla olevan OmaJahdin kautta.  

Toinen vaihtoehto on olla yhteydessä oman metsästysseuran sihteeriin ja pyytää häntä merkitsemään Jahti-rekisteriin omien jäsentietojen kohdalle tilauksen Jahti-lehdestä. 

Jahti-lehden tilaus vahvistuu vasta siinä vaiheessa, kun tilauksesta on merkintä OmaJahdissa tai Jahti-rekisterissä, Metsästäjäliitto on lähettänyt tilauslaskun jäsenelle ja se on maksettu. Tällöin tilaus aktivoituu, ja neljän numeron tilaus on vahvistunut. 

Tehty tilaus on toistaiseksi voimassa oleva. Tilauksen voi päättää milloin tahansa. Tällöin lehti lakkaa tulemasta, kun tilaajan maksamat numerot on lähetetty tilaajalle.

Millainen tilattava Jahti-lehti sitten on?

Uusi tilattava Jahti-lehti tuo kotiisi käsin kosketeltavan erätunnelman ja Suomen terävimmän edunvalvonnan. Uudistuva Jahti suunnitellaan nimenomaan irtiotoksi kännykästä ja tietokoneilta: painetussa lehdessä voit keskittyä juttuihin, irtileikattaviin hyötyliitteisiin sekä näyttäviin jahtikuviin.

Rakenteellisesti liiton kova ydin, eli edunvalvonta, nostetaan näyttävästi heti lehden alkuun. Uudenlaiset ”Tulilla”-haastattelut ja ”Uutissaalis”-osiot tarjoavat kurkistuksen kulisseihin kertoen, mistä kabineteissa todella päätetään ja mitä kiinnostavat persoonat ajattelevat metsästyksestä.

Kovan edunvalvonnan vastapainoksi lehti tarjoaa eräosaamista sekä rentoa leirinuotiotunnelmaa "Hyvä seura" -osiossaan. Mukana on muun muassa kolumneja, ristikko, huumoria, seuratoiminnan keksintöjen käytännönläheistä esittelyä, kaikenkarvaisia metsästyskoiria sekä lifestyleä ja lapsille ja nuorille suunnattua sisältöä.

Uusi Jahti yhdistääkin uuden dynaamisen ilmeen ja pitkät perinteet – se on metsästäjän vahvin edunvalvoja ja oma, rentouttavin eräkaveri, jonka parissa viihdyt Jahdista toiseen.

Metsästäjäliitto panostaa vahvaan digitaaliseen viestintään. Kuvassa luonnos uudesta digitaalisesta alustasta ja toiminnoista.

Jäsenen, joka ei halua painettua lehteä, ei tarvitse tehdä mitään.

Hyvä Metsästäjäliiton jäsen, mikäli haluat varmistaa Jahti-lehden tulon kotiisi sitten, kun lehden jakelu muuttuu tilauspohjaiseksi keväällä 2027, merkitse itsesi lehden tilaajaksi OmaJahdissa. Voit myös pyytää seurasi sihteeriä merkitsemään sinut tilaajaksi Jahti-rekisterin kautta.

Arvomme kolme 99 euron arvoista Roselli-puukkoa niiden kesken, jotka ovat tilanneet lehden joulukuun alkuun eli 1.12.2026 mennessä! Toimi heti!

Yksittäisen lehden hinta on viisi (5) euroa. Lehti laskutetaan neljän numeron erissä, 20 € kerrallaan. Tilaus on voimassa toistaiseksi.

OmaJahdissa tilaus hoidetaan painamalla TILAA JAHTI KOTIIN-nappia (kuvassa ympyröitynä). Välilehdellä ”Omat tiedot”, paina ”Muokkaa”, klikkaa ruutua kohdassa ”TILAAN PAINETUN JAHTI-LEHDEN KOTIINI” ja paina ”Tallenna”. Tilauksesi on näin tehty. Tilaus vahvistuu sitten, kun maksat saamasi lehtimaksun. 

Lehti lähetetään vain lehtimaksun maksaneille. Voit milloin tahansa perua tilauksen toistamalla OmaJahdissa edellä mainitut toimenpiteet.

Arvomme kolme 99 euron arvoista Roselli-puukkoa!

Uusi havaintopalvelu löytyy osoitteesta villisikahavainnot.fi. Sen avulla villisikojen näkö- ja jälkihavainnot saadaan nopeasti metsästäjien käyttöön, mikä helpottaa metsästyksen kohdentamista alueille, joilla villisikoja liikkuu. Villisikakannan hallinta on yksi keskeisimmistä keinoista poistaa afrikkalainen sikarutto Suomesta.

Palvelun käyttö on maksutonta niin havaintojen kirjaajille kuin tietoja hyödyntäville metsästäjille. Järjestelmä toimii koko Suomessa, ja kaikki sinne kirjatut havainnot ovat avoimesti kaikkien käyttäjien nähtävillä.

– Toivomme, että kaikki villisikahavainnot, myös metsästäjien havainnot, kirjataan palveluun mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Mitä enemmän ajantasaista tietoa on käytettävissä, sitä tehokkaammin metsästystä voidaan kohdentaa, sanoo Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg.

Palvelu on avoin kaikille villisikahavaintoja tekeville. Havainnon yhteydessä ilmoitetaan havaintopaikka sekä arvio eläinten määrästä. Näköhavaintojen lisäksi myös jälkihavainnot kannattaa kirjata järjestelmään.

Havainto metsästäjien käyttöön entistä nopeammin

Käyttäjät voivat liittyä sähköpostilistalle ja saada tiedon uusista havainnoista välittömästi.

– Villisian metsästäjien kannattaa ottaa palvelu käyttöön heti. Nopea tiedonkulku auttaa metsästäjiä reagoimaan tuoreisiin havaintoihin ja tehostaa metsästystä, kannustaa Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Metsästäjät ovat jo pitkään tehneet merkittävää työtä Suomen villisikakannan hallinnassa.

– Villisikakanta ei ole päässyt kasvamaan Suomessa hallitsemattomasti kuten esimerkiksi Ruotsissa. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen myötä villisikojen metsästystä on kuitenkin tehostettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, toteaa MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Palvelun toimittaja ja ylläpitäjä on Kaakon Nettipalvelu Oy.

Lisätietoja:

Ari Berg, toiminnanjohtaja, Suomen Sikayrittäjät ry, p. 040 566 7328
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK ry, p. 040 075 4235
Teemu Simenius, järjestöpäällikkö, Suomen Metsästäjäliitto ry, p. 050 331 5330