Suomen Metsästäjäliitto

Ampumaharjoittelu vaatii riittävästi ampumaratoja

19.05.2022 10:00
Vastuullinen metsästäjä harjoittelee radalla ennen uuden kauden alkamista. Tämän vaatii kuitenkin sitä, että ampumaratoja ei enää vähennetä Suomessa ja verkostoa tulee voida lisätä alueilla, joilla etäisyydet radalle ovat kasvaneet jo liian suuriksi.

Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa eli joka 8. suomalainen harrastaa ammuntaa. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien lisäksi ampumaurheilijat, metsästäjät, virkistysampujat, muut ampumista harrastavat, varusmiehet, reserviläiset, maanpuolustuskoulutus sekä muut ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tullin, puolustusvoimien, rajavartioston, lentopaikkojen ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta.

”Harjoittelu on kaikenlaisen ammunnan kulmakivi. Harjoittelua on vaikea tehdä ilman riittävää ja laadukasta rataverkostoa. Tällaisena aikoina on erityisen tärkeää huomata ratojen merkitys myös Suomen turvallisuudelle. Tarvitaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä eri puolilla, niin lainsäädännön kuin käytännönkin tasolla”, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen sanoo.

Ammunta on monelle tärkeä harrastus ja elämäntapa. Metsästäjien lisäksi samoja ampumaratoja käyttävät myös monet viranomaiset, reserviläiset ja ampumaurheilijat. Ratoja tarvitaan, jotta ampumaharjoittelua voidaan tehdä hyvissä olosuhteissa ja turvallisesti.  Ampumaratojen toimintalupien saamisessa on suuria eroja ja on alueita, joissa lupien saanti on todella vaikeaa ja hidasta. Ampumaratojen väheneminen on aiheuttanut Metsästäjäliitossakin suurta huolta.

”Ampumaratojen määrä on vähentynyt dramaattisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja niitä on enää toiminnassa vain noin 650. Taloudellisten resurssien niukkuuden lisäksi haasteita on siinä, että eri kunnissa ampumaratalupia käsitellään erilaisilla säännöillä ja ympäristöministeriön ohjeita sekä lainsäädäntöä sovelletaan hyvinkin kirjavasti”, Jussi Partanen kuvailee nykytilannetta.

Ympäristölupahanke kohentaa tilannetta

Suomen Metsästäjäliitto on mukana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ampumaratojen ympäristölupahankkeessa. Hankkeen tavoitteena on saada ympäristölupa vähintään 150 ampumaradalle, joilla toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ei vielä ole. Vain tällä tavoin voidaan estää nykyisen rataverkoston ympäristölupasyistä johtuva harveneminen ja turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolosuhteet joka puolella Suomea niin metsästäjille kuin muillekin ampumataitoa tarvitseville.

Hanke yrittää varmistaa sitä, että nykyisestä kriisitilanteesta päästään suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen etenemiseen, turvataan rataverkoston kriittinen kattavuus valtakunnallisesti. Näin pystytään varmistamaan valtakunnallisesti kohtuullinen tilanne siten, että joka puolella Suomea harrastajalla olisi järkevä etäisyys lähimmälle ampumaradalle.

Ympäristölupahanke tosin ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös lainsäädännön päivittämistä ja selkeyttämistä objektiivisuuden lisäämiseksi sekä ympäristöviranomaisten kouluttamista osaamistason parantamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Some-kampanja käynnissä

Metsästäjäliitto ja Suomen Ampumaurheiluliitto kannustavat ihmisiä tuomaan somessa esille harrastuksensa. Joka kahdeksas suomalainen harrastaa metsästystä ja siksi ampumarataverkoston säilyminen on meille monelle tärkeää. Nostetaan asiaa yhdessä esille!

 

Nuoria houkutellaan nyt riistapeltojen viljelyyn

19.05.2022 07:44
13-20 vuotiaita nuoria etsitään mukaan Metsästäjäliiton ja Malmgård Riistasiemenen yhteiseen hankkeeseen, jossa lisätään nuorten metsästäjien tietoa ja käytännön kokemusta riistapeltojen viljelystä, sekä luonnon monimuotoisuudesta.

Hankkeeseen mukaan valituille nuorille jaetaan heidän toiveiden mukaisesti riista-, pölyttäjä- tai maisemapellon siemeniä, sekä tietenkin tiedon jyväsiä ammattilaisten toimesta. Hankkeeseen hyväksytyille järjestetään myös tapahtumia pitkin kasvukautta, sekä yhteinen sorsajahti syksyllä. Hanke toteutetaan kesällä 2022.

Hakemuksen voi jättää 24.5. mennessä joko videolla tai kirjallisella hakemuksella, jossa tulee kertoa, miksi haluaa mukaan hankkeeseen.

Videohakemukset (max 1 min) WhatsAppilla numeroon 050 468 8917 ja kirjallinen hakemus elina.makelaatmetsastajaliitto.fi

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Elina Mäkelä
Elina Mäkelä
Nuorisotyön asiantuntija
+358 50 468 8917
nuorisotyö, verkkokoulutukset

Tavataan Riihimäen erämessuilla!

19.05.2022 07:38
Erämessujen kuva
Tule tapaamaan meitä messuille ja kuulemaan eräalan viimeisimmät kuulumiset. Osastomme numero on U 480.

Pitkän odotuksen jälkeen erämessut järjestetään taas Riihimäellä 9.-12.6.2022. Mukava päästä näkemään taas jäseniä ja muita eräelämästä kiinnostuneita kasvotusten pitkän tauon jälkeen! Tule tapaamaan meitä ja juomaan kanssamme nokipannukahvit!

Metsästäjäliiton osastolla voi tutustua mm. maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on aktivoida kesämökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua oman alueen metsästäjiltä. 

Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta. Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa etenkin muutoinkin taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista etenkin supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia ja hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavatkin tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä.

Osastolla on mm. tietokilpailu, nokipannukahvit sekä Eräkontti Oy:n myyntipiste.  Metsästäjäliiton osastolla voi tutustua Metsästäjäliiton toimintaan ja liiton jäsenille jaettavaan Jahti-lehteen.

Riihimäen Erämessut

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Suvi Honkavaara
Suvi Honkavaara
järjestökoordinaattori
+358 407 300 866
tapahtumat ja messut

Hae nuorten ampumakouluttajaksi

05.05.2022 15:37
Liitto tarjoaa jäsenseuroilleen mahdollisuuden toiminnalliseen nuorisotyöhön. Koulutuksen voi järjestää yhteistyössä muiden paikallisten seurojen kanssa.

Nuoria halutaan lisää harrastamaan ampumaradoille ja metsästyksen pariin. Ajatuksen taustalla ensisijaisesti vastuullinen ja eettinen riistalaukaus, mutta myös harrastajamäärien kasvattaminen ja kilpailutoiminnan aktivointi.

Nuorten oman ampumakoulutuksen tavoitteena on lisätä metsästysammuntaharrastuksen kiinnostavuutta nuorten keskuudessa tarjoamalla nuorille räätälöityä koulutusta. Ryhmätoiminnan tavoitteena on myös pienentää harrastuksen aloittamisen kynnystä. Pääkohderyhmä 13-24-vuotiaat nuoret.

Istutko kuvaukseen tai tiedätkö jonkun sopivan?

  • olet 18-vuotias tai yli
  • Olet ABC-kouluttaja tai haluat kouluttautua sellaiseksi
  • Osaat kohdata nuoret ja kouluttaa ihmisiä
  • Olet valmis sitoutumaan ryhmätoimintaan 7 kerran ajaksi, myös jaettu vastuu toiminnasta onnistuu.

Kenelle koulutus pidetään? 16-25-vuotiaille nuorille.

Mitä toiminta on? Seitsemän kerran ryhmätoimintakokonaisuus joka pohjautuu Metsästysammunnan ABC-koulutukseen. Koulutus alkaa ABC-koulutuksella. Haluamme, että toiminta on tunnistettavaa ja yhdenvertaista nuoria koulutettavia kohtaan.

Mitä vastuuohjaaja saa? ABC -kouluttajalle kuuluvan palkkion ja sekä liiton materiaalit ja tuen toimintaan.

Miksi se kannattaa? Kentältä saadun palautteen perusteella toiminta on kaivattu lisä metsästyksen harjoitteluun. Laadukkaalla koulutuksella ja nuorten ryhmätoiminnan voidaan innostaa uusia harrastajia lajin pariin sekä laadukkaan riista-ammunnan yhdessä kavereiden kanssa. Toiminnalla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Ohjaajana olet mukana rakentamassa tuleville metsästäjille polkua harrastuksen pariin, miksei jopa ihan kilpatasolle asti.

Mitä se maksaa? Liitto tukee toimintaa 700 eurolla, jolla voi kattaa ratamaksuja, patruunoita tai mahdollisia välipaloja. Tavoitteena on, että vetäjälle ei koituisi toiminnasta kuluja.

Miten mukaan? Kerää vähintään 4 nuorta ja hae verkkosivuilla olevan hakemuksen kautta mukaan. Toiminta vaatii toisen ohjaajan jos määrä ylittää 6 nuorta.

Metsästäjäliiton nuorisotyössä kannustetaan suunnitelman mukaisesti paikallisten harrastusryhmien perustamista. Ryhmien kautta nuorille tarjotaan mahdollisuus harjoitella laadukkaasti ja mukavassa porukassa metsästysammuntaa.  Rahoituskokonaisuus käsittää rahoitusmallin 32 eri paikallisryhmän toiminnalle, laskennallisesti kaksi jokaista piiriä kohden. Loput vapautetaan hakujärjestyksessä muille alueille jos ei kaikilta alueilta tule toimijoita.

Piirien rooli on viestiä aktiivisesti omille jäsenseuroilleen mahdollisuudesta ja auttaa tarvittaessa omia paikallisia toimijoita käynnistämään ryhmä. Avustusta haetaan liiton verkkosivujen kautta. Yhdenvertaisuuden vuoksi toiminnot raportoidaan verkkosivujen kautta samalla tavalla.

Koulutuskokonaisuus perustuu metsästysammunnan ABC-koulutukseen ja se on suunniteltu yhdessä Jussi Partasen kanssa.

Koulutuskokonaisuuteen on varattu rahoitusta noin 700 euroa ryhmää kohti. Se maksetaan tositteita vastaan toiminnan vastuuseuralle tai kouluttajalle.

HAE MUKAAN: https://metsastajaliitto.fi/nuorille/kerhot-ja-tapahtumat/nuorten-ampumakouluttaja

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Elina Mäkelä
Elina Mäkelä
Nuorisotyön asiantuntija
+358 50 468 8917
nuorisotyö, verkkokoulutukset

Mökkiläisiä kutsutaan tänäkin kesänä vieraspetotalkoisiin

03.05.2022 10:38
Mökkiläisiä kutsutaan tänäkin kesänä vieraspetotalkoisiin
Metsästäjäliitto jatkaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella tänä vuonna hanketta, jossa tarkoituksena on aktivoida kesämökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua oman alueen metsästäjiltä. Haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Hankkeen tavoitteena on saada mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto on tärkeää, jotta pienpetoja saadaan vähennettyä.

Metsästyslainsäädäntö muuttui ja vieraslajilaki sekä -asetus säädettiin vuonna 2019 niin, että minkin ja supikoiran pyynti ei enää edellytä suoritettua metsästäjätutkintoa eikä maksettua riistanhoitomaksua. Pyyntiin tulee kuitenkin olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, ja pyynti tulee tapahtua eettisesti. Päivittyneen lainsäädännön myötä minkin ja supikoiran pyynnissä voidaan hyödyntää myös mökkiläisiä. Vuosittain Suomessa pyydetään noin 50 000 minkkiä ja noin 150 000 supikoiraa. Hankkeen toteuttajana toimii Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirijärjestöt. Kesämökkejä on Suomessa yli 500 000.

”Hankkeessa on tarkoitus saada mökkiläiset pyytämään minkkejä itse, tai ilmiantamaan niitä paikallisille metsästäjille. Tämä edellyttää, että mökkiläisellä on tiedot ja taidot minkin elintavoista ja pyyntiloukkujen käytöstä. Hankkeessa viedään metsästysseuroille supi- ja minkkiloukkuja, joita seurat voivat lainata mökkiläisten käyttöön. Tänä vuonna taas 10 eteläisintä Metsästäjäliiton piiriä on saanut 490 kpl uusia loukkuja uusille hankealueilleen”, kertoo hankkeen koordinaattori Petri Passila.

Tarkoituksena on toisaalta saada mökkiläiset myös pyytämään apua paikallisilta metsästysseuroilta erityisesti supikoiran pyynnissä. Supikoiran pyyntiloukut pyytävät supikoiran elävänä.

”Ei ole realistista odottaa, että kaikilla mökkiläisillä on mahdollisuudet supikoiran eettiseen lopettamiseen, vaan avuksi tarvitaan metsästäjiä. Hankkeessa luodaan maakunnalliset ja paikalliset verkostot avun löytämiseen loukkujen sijoittamiseksi ja pyynnin järjestämiseksi. Hankkeessa luodaan myös paikallisille metsästysseuroille ja alueen metsästäjille valmiudet tarjota apua mökkiläisille minkkien ja supikoirien pyytämiseen”, Petri Passila sanoo.

Minkki ja supikoira tuhoavat tehokkaasti vesilintukatoja

Minkki ja supikoira pesärosvoina tuhoavat Suomessa myös taantumassa olevien vesilintujen munia, poikasia ja hautovia emoja. Vieraspedoista etenkin supikoiran on todettu olevan pesäsaalistaja ja minkki tuhoaa myös lintujen poikasia ja hautovia emolintuja. Vieraspedot saattavatkin tuhota alueen lintujen poikastuoton jopa totaalisesti tai ainakin vahingot ovat hyvin merkittäviä. Minkki ja supikoira pelottavat myös hautovat emolinnut pois pesistä ja tällöin munat jäävät suojatta varis- ja lokkilintujen syötäväksi.

Lisätietoja:

Petri Passila, petri.passilaatmetsastajaliitto.fi040 511 7114

Pienpetohankkeen sivut

Vieraspedot kurittavat vesilintukantoja

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Petri Passila
Petri Passila
Hankevastaava
Vieraspeto-hanke
040 511 7114

Metsästysammunnan tuomarikoulutuksiin osallistunut jo yli 900 henkeä

28.04.2022 12:13
Metsästäjäliitto vastaa Suomessa metsästysammunnan kilpailutoiminnasta. Metsästysammunnan kilpailutoiminta tähtää vastuullisiin riistalaukauksiin. Kilpailuissa on kaksitoista haulikko-, kivääri- ja ilmakiväärilajia. Niissä kaikissa on mahdollisuus kilpailla SM-tasolla sekä kansainvälisissä lajeissa myös PM- ja EM-tasolla.

Jotta kilpailuja voidaan viedä läpi, tarvitaan jokaiseen kilpailuun tuomareita. Metsästäjäliitto on tänä vuonna järjestänyt metsästysampumatuomareiden verkkokoulutuksia, sillä vanhat tuomarikortit vanhenevat toukokuun lopussa. Verkkokoulutusten tukena on ollut niin sanottuja hybridikoulutuksia, joissa metsästysseuran majalle on voinut kokoontua seuraamaan videonäytöltä verkkokoulutusta. Tuomarikokeen on voinut suorittaa koulutuksen jälkeen verkossa tai tupaillassa paperiversiona. Metsästysammunnan lajituomarikoulutuksessa käydään läpi lajin säännöt (johdanto, yleismääräykset, lajien säännöt) vuodelle 2022 sekä muut keskeiset asiat. Tutustu Metsästäjäliiton ampumalajeihin täällä.

”Tähän mennessä tuomareita on koulutettu kevään aikana jo yli 900 henkeä ja heillä on lähes 2000 eri lajien tuomaripätevyyttä, mikä on hieno määrä ja mahdollistaa metsästysammunnan kilpailujen jatkumisen myös tulevina vuosina”, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen toteaa.

Metsästysammunnan kilpailutyöryhmän organisoimat verkkokoulutukset päättyvät tältä erää, mutta piirit voivat edelleen järjestää tupailtakoulutuksia ja niitä löytyy jo muutamia toukokuulle liiton tapahtumakalenterista.

Nyt uusitut tuomarikortit ovat voimassa sääntökaudella 2022−2027.

”Katsotaan saadaanko 1000 tuomarin raja rikki ennen toukokuun loppua, jolloin edellisen kauden tuomarikortit vanhenevat ”, Jussi Partanen toteaa lopuksi.

Tämän vuoden metsästysammunnan SM-, PM- ja EM-kilpailukalenteri:

Ilma-aseet

Pohjois-Savo

Sonkajärvi

1.-3.4.

 

Kansainväliset lajit

Pohjanmaa

Isokyrö

4.-5.6.

 

EM-kilpailut

Italia

Piancardato

1.-3.7.2022

 

Metsästysammunnat

Lappi

Pessalompolo

28.-31.7.

 

PM-kilpailut

Suomi

Mäntsälä

5.-6.8.

 

Hirvenjuoksu

Oulu

Lumijoki

5.-7.8.

 

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jussi Partanen
Jussi Partanen
metsästysampumapäällikkö
+358 40 845 1572

Osallistu järjestömme kehittämiseen!

28.04.2022 06:32

Metsästäjäliitto tekee parhaillaan aktiivista järjestömme kehitystyötä. Kehitystyön lähtökohtana oli jäsenkysely, jonka lähetimme keväällä jäsenille, metsästysseurojen yhteyshenkilöille ja piirihallituksille.

Määräaikaan mennessä järjestökyselyyn vastasi yli kymmenentuhatta jäsentä. Suuri kiitos kaikille mielipiteensä kertoneille!

Vastaajat tyytyväisiä

Tulosten perusteella vastaajat viihtyvät metsästysseuroissaan ja arvostavat Metsästäjäliiton palveluja. Metsästäjäliiton tärkeimmät jäsenedut ja palvelut vastaajien mielestä ovat Metsästäjien etujen ajaminen kotimaassa ja kansainvälisesti, Jahti-lehti, metsästyksen ajankohtaisista asioista kertominen, koulutukset, metsästysvuokrasopimusten Reviiriohjelma sekä nuorisotyö.

Vastaajien yleisarvosana edunvalvonnalle on 3,4 (asteikko 1–5). Liiton metsästysturvallisuuden edistämiseen on tyytyväisiä 92 prosenttia vastaajista. Villisikatoiminta, vaikuttamistyö ampumaaselainsäädännössä, vesilintujen ruokintamahdollisuuksien puolustaminen sekä työ metsästyksen sallimiseksi luonnonsuojelualueilla on hyvää 70–80 prosentin mielestä. Valkohäntäpeuran nykyisen lupajärjestelmän ja ruokinnan puolustaminen, totaalilyijykieltoon vaikuttaminen sekä suden kannanhoidollisen metsästyksen edistäminen tyydyttää vastaajista 60–70 prosenttia.

Metsästäjäliiton jäsenmaksu on liiton jäsenseuran jäsenelle 9,5 euroa vuodessa, lisäksi on piirin maksu 3–6,5 euroa. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 35 euroa. Sekä seurajäsenet että henkilöjäsenet pitävät jäsenmaksuaan sopivana. Kymmenesosa molemmista ryhmistä katsoo, että maksu on liian suuri, tai toisaalta voisi olla suurempikin.

Toimintaa kehitetään

Kysely antoi Metsästäjäliitolle hyvät eväät kehittää toimintaa. Kyselyn tuloksia on analysoitu järjestön kehittämisryhmissä ja tämän pohjalta on luotu erilaisia kehittämissuunnitelmia. Yhteinen piirre on se, että kouluttajia, toimitsijoita, nuorisotoimijoita ja talkoolaisia tarvitaan niin jäsenseuroissa kuin Metsästäjäliiton piireissäkin.

Kehittämistyön tuotokset raportoitiin Metsästäjäliiton kevätliittokokouksessa 23.4.2022 ja kokouksen yhteydessä kehittämistä suunniteltiin ryhmätöissä. Työ jatkuu nyt piirien ja liittotoimiston väen tapaamisilla touko-kesäkuun ajan.

Metsästäjäliitto etsii jäsenten keskuudesta osaamista, jota voimme hyödyntää esimerkiksi IT:n, metsästysammunnan, nuorisotyön kuin järjestötoiminnan kehittämisessä ja yhteistyön tiivistämisessä niin liiton toimiston, piirien kuin seurojenkin välillä. Sinäkin voit olla mukana kehittämässä entistä parempaa kotia kaikille metsästäjille. Tule mukaan toimintaan!

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 50 406 4836

Metsästäjäliiton toimintaa voi tukea monin eri tavoin

27.04.2022 11:23
Lahjoittamalla tuet suomalaista metsästystä! 
Metsästys on osa suomalaista eräkulttuuria: sen perinteet ja hyvinvointivaikutukset ovat näkyvä osa yhteiskuntaa. Tukemalla toimintaamme autat meitä edistämään suomalaista metsästystä sekä riistanhoito- ja luonnonmonimuotoisuustyötä.

Lahjoittamalla tukesi toimintaamme turvaat suomalaisen metsästyksen jatkuvuuden ja autat meitä tukemaan ja ylläpitämään suomalaisten metsästysseurojen toimintaa sekä tuomaan metsästyksen yhteiskunnalliset hyödyt ja hyvinvointivaikutukset yhä useamman suomalaisen saataville. Voit auttaa nuoria uuden hyvän harrastuksen alkuun tai estää maaseudun autioitumista. Vaikka et itse metsästäisi, voit lahjoittaa metsästykselle tulevaisuuden. 

Lahjoita nuorisotyölle, riistanhoidolle tai metsästysammunnalle >> lahjoitus.metsastajaliitto.fi

Facebook-lahjoituksen mahdollisuutta on toivottu, ja nyt se on mahdollista: Metsästäjäliitolle voi avata lahjoituskampanjan Facebookissa vaikka omien syntymäpäiviensä kunniaksi.

Lahjoita Facebookissa >> facebook.com/fund/Metsastajaliitto

 

Rahankeräyslupa: RA/2022/484 25.3.2022
Voimassa 25.3.2022 alkaen koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

Lahjoittamalla tuet suomalaista metsästystä! 

Orimattilan Eränkävijät vuoden metsästysseura 2022

27.04.2022 08:09
Orimattilan Eränkävijät vuoden metsästysseura 2022
Metsästäjäliitto jakaa Vuoden metsästysseura -tunnustuksen joka vuosi. Tänä vuonna voittajaksi valittiin Orimattilan Eränkävijät ry. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin hyviä metsästysseurojen käytäntöjä ja toimintatapoja.

– Yhdistyksen valintaan vaikutti aktiivisuus metsästysammunnan, koulutuksen, leiritoiminnan ja riistanhoidon saralla, kiittelee Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Orimattilan Eränkävijät toimii muun muassa Lintulan päiväkodin kummina, jonne jäsenet ovat toimittaneet linnunpönttöjä sekä muuta luontoaiheista materiaalia lasten käyttöön. Nuorten kanssa toimiminen on seuralle muutenkin tärkeää. Erätaitojen oppimiseen perustuville Metso-leireille on vuosien aikana osallistunut jo 1700 nuorta.

–  Olemme yllättyneitä, että näinkin pieni porukka voidaan huomioida, iloitsee seuran puheenjohtaja Pertti Oksanen.

Orimattilan Eränkävijät ovat rakentaneet oman ampumaradan jäsenten metsästysharrastusta tukemaan. Uudelle ampumakatokselle pääsee liikkumaan esteettömäsi. Radalla harjoitellaan muun muassa Metsästäjäliiton metsästysammunnan kilpailuihin, joihin jäsenet ovat ottaneet ahkerasti osaa. Metsästysammunnan ABC-kouluttajia seurasta löytyy kahdeksan, ja koulutukset ovat saaneet innokkaan vastaanoton. Naisille suunnatut metsästyskurssit aloitettiin jo 2000-luvun alussa.

Orimattilan Eränkävijät ry. on perustettu vuonna 1994. Yhdistykseen kuuluu 49 jäsentä. Vuoden metsästysseura palkittiin kunniakirjalla Metsästäjäliiton kevätliittokokouksessa 23.4.2022 Riihimäellä.

Lisätietoja:

Orimattilan Eränkävijät, puheenjohtaja Pertti Oksanen puh. 044 566 4720, pertti.oksanenatphnet.fi

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolaatmetsastajaliitto.fi

Sako ja Metsästäjäliitto jatkavat yhteistyötä

25.04.2022 07:52
Sako ja Metsästäjäliitto jatkavat yhteistyötä
Suomen Metsästäjäliitto ry sekä ase- ja patruunavalmistaja Sako Oy allekirjoittivat 22.4. Riihimäellä yhteistyösopimuksen vuosille 2022–2025. Sako jatkaa näin ollen liiton METSO-kumppanina.

Sopimus on merkittävä, ja yhteistyö tulee näkymään Metsästäjäliiton julkaisukanavissa, nuorisotyössä, metsästäjien koulutuksessa ja liiton metsästysampumatoiminnassa. Se vahvistaa liiton edunvalvonnallisia resursseja. Sako Oy haluaa näin osoittaa tukensa suomalaiselle metsästykselle ja jatkaa hyväksi havaittua yhteistyötä.

Kuva: Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen ja Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Metsästäjäliiton kevätliittokokouksen yhteydessä tehdyllä tehdasvierailulla Sakolla.