Kokoa metsästykseen sopiva ensiapulaukku. Teroita puukko. Käy menneen vuoden jahtitilanteet läpi oppimismielessä. Ota uusi metsästäjä mukaasi hienon harrastuksen pariin. 

Tässä muutamia esimerkkejä Metsästäjäliiton Erähaaste 2026 -listalta, jolla haastamme kaikki metsästys- ja eräaiheisiin tehtäviin. Listalla on 52 erilaista haastetta, joten tekemistä riittää vaikka koko vuodeksi! 

Yhteisöllisyyden teemavuoden kunniaksi: haasta kaverisi mukaan ja innosta muita somettamalla onnistunut tehtävä hastagilla #erahaaste2026. Kuka tekee ensimmäisenä kaikki? 

Lomake löytyy alta. Voit tulostaa sen tai tallentaa koneelle, jolloin sitä voi muokata pdf-muodossa.

Metsästäjäliitto katsoo, että metsästyksen suunnitelmallinen toteutus voi onnistua vain, kun jokaiselle kiintiöalueelle sovitaan yksi metsästyksen johtaja ja tämän varajohtaja. Lisäksi jokaisessa kiintiöalueen metsästysseurassa tulee olla kiintiöalueen johtajan alaisuudessa toimivat varajohtajat, joilla on paikallistuntemus ja jotka tuntevat seuransa suden metsästykseen osallistuvat metsästäjät.

Metsästysseuroja varten Metsästäjäliitto on luonut sopimuspohjan, jonka avulla kiintiöalueen metsästysseurat voivat sopia yhteistyöstä. Word-muodossa olevan sopimuspohjan löydät tästä:

Suden kiintiömetsästyksen yhteistyösopimuspohja

Susien metsästykseen osallistuvia metsästäjiä liitto pyytää tutustumaan Metsästäjäliiton koulutusmateriaaliin. Metsästäjäliiton järjestämään suden metsästyksen kahden tunnin koulutukseen osallistui 9. joulukuuta runsaat 220 metsästäjää. Materiaali tarjoaa tietoa niin seurojen yhteistyön suunnitteluun kuin metsästäjille itse metsästykseen. Koulutuksessa esitetty PDF-materiaali löytyy alla olevista linkeistä, videotallenne koulutuksesta artikkelin lopusta. 

Metsästäjäliiton kiintiömetsästyskoulutus, esitys
Marko Laineen esitys
Mika Piiroisen esitys

Suden metsästykseen osallistuvia metsästäjiä Metsästäjäliitto kehottaa sitoutumaan seurojen sopimiin yhteistyöperiaatteisiin sekä metsästyksen johtajan ja varajohtajien määräyksiin ja ohjeisiin. Metsästäjäliitto kannustaa kiintiöalueen johtajaa hakemaan varajohtajiltaan kirjallisen sitoumuksen jahdin johtoon ja yhteisiin sääntöihin. Vastaavasti metsästysseuroissa varajohtajien tulisi hakea seuransa metsästäjiltä sitoutuminen metsästyksen sääntöihin ja määräyksiin. Sitoumuspyyntö voi sisältää esimerkiksi seuraavat ehdot:

Haluan osallistua suden metsästykseen, olen tutustunut seurojen väliseen sopimukseen ja sitoudun seuraavaan:

1. Noudatan metsästysseurojen keskenään sopimia sopimusehtoja, joihin olen tutustunut
2. Noudatan metsästyksen johtajan ja varajohtajien antamia määräyksiä ja ohjeita
3. Toimin huolellisesti ja noudatan metsästyksen yleisiä turvallisuusmääräyksiä
4. Toimin metsästyksessä vastuullisesti; keskeytän metsästyksen, jos metsästystä häiritään enkä provosoidu
5. En someta enkä viesti eteenpäin metsästyksestä, vaan annan metsästyksen johtajan hoitaa metsästystä koskevan viestinnän.

Johtajat voivat hakea metsästäjiltä sitoumuksen edellä mainittuihin sitoumuksiin kirjallisella allekirjoituksella tai pyytää vastaamaan sähköisesti (WA-viesti, tekstiviesti, sähköposti) ”Kyllä” saamaansa viestiin, jossa kyseiset sitoumukset on lueteltu.

Ilmoittaudu johtajien viestirinkiin

Lopuksi Metsästäjäliitto pyytää kaikkien kiintiöalueiden vastuullisia metsästyksen johtajia (johtaja, joka vastaa koko kiintiöalueesta) linkittymään Metsästäjäliittoon ilmoittamalla nimensä ja puhelinnumeronsa Metsästäjäliiton Jaakko Silpolalle, sähköposti jaakko.silpolametsastajaliitto.fi puhelin 0504064836. Muutamien kiintiöalueiden osalta yhteystiedot on jo saatu, kiitos siitä.

Metsästäjäliitto kokoaa vastuulliset johtajat yhteiseen viestirinkiin niin, että johtajat voivat viestiä liiton kanssa ja keskenään, mikäli esiin nousee kysymyksiä. Muodostetun yhteyden myötä liitto seuraa metsästyksen edistymistä ja saatuja kokemuksia voidakseen tehdä edunvalvontatyötä suurpetojen metsästyksen kehittämiseksi tulevaisuudessa.

On paljon alueita, joilla suden kannanhoidollinen metsästys ei nyt tällä kierroksella onnistunut. Metsästäjäliitto tekee parhaansa, että lähitulevaisuudessa suden metsästys onnistuu sitten niillä susien tihentymäalueilla, joilla ei nyt pyyntiin päästä.

Toivotan kiintiömetsästysalueille vastuullista suden metsästystä!

Ennen vuoden vaihdetta vietämme kuitenkin joulua. Metsästäjäliitto toivottaa rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuoteen 2026.

Jaakko Silpola

Loppilainen Johanna Liukkonen joutui sananmukaisesti paljain käsin suojelemaan koiraansa suden hyökkäykseltä. Liukkonen sai sutta pakenevan koiransa nostettua ilmaan, jolloin susi hyökkäsi hänen päälleen. Loppujen lopuksi sekä koira että omistaja selvisivät uhkaavasta tilanteesta naarmuilla. 

Luonnonvarakeskuksen DNA-testissä paljastui, että alueelta kaadettu koiraeläin on aito susi. Alueella on liikkunut susipari ja lisäksi niitä on erillään seuraillut yksinäinen susi. Tapahtumahetkellä susipari oli nähty toisaalla. Alueelta kaadettu susi oli ollut yksinäinen, eikä kolmannesta sudesta ole ollut nyttemmin havaintoja esimerkiksi riistakameroissa. Liukkonen on myös nähnyt kaadetun suden. Ihmisen haju tai vieressä käynyt auton pakokaasun tuoksu ei estänyt sutta hyökkäämästä. Tämän vuoksi ihmisarkuuden lisääminen suurpetoihin on tärkeää. Voit lukea lisää metsästyksen vaikutuksesta suurpetojen käytökseen tältä sivulta. 

Oheisella videolla Liukkonen palaa pelottavaan tilanteeseen. 

Juttua tarkennettu 22.12.2025: Täsmennetty perusteita, millä epäillään, että kaadettu, sudeksi todettu koiraeläin on sama kuin Liukkosen päälle käynyt yksilö.

Meiltä on kysytty 23.12.2025, miksi uutisoimme että Lopella koiraa omistajansa sylistä pyytänyt koiraeläin olisi DNA-analyysin perusteella susi. Poliisi tiedotti 29.10.2025, että metsästyskoiraa omistajansa sylistä useita kertoja tavoitellut susi lopetettiin poliisin määräyksellä lauantaina 25.10.2025. "29-kiloisen urossuden lopetuksesta vastasivat Lopen riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu- eli SRVA-toimijat", poliisin tiedotteessa todetaan. Toinen viranomainen, Suomen Luonnonvarakeskus, on antanut tiedon Lopen DNA-kudosnäytteen varmistumisesta sudeksi karttapalvelussaan .

Presidenttiparia tervehdittäessä Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen nosti esiin liiton ensi vuoden yhteisöllisyys-teeman:

– Meillä kaikilla on tarve kuulua johonkin yhteisöön. Meistä metsästäjistä useimmat kuuluvat metsästysseuraan, joita on Metsästäjäliiton jäsenenä runsaat 2500. Istuttaessa yhdessä nuotiotulilla kaikki ovat samanarvoisia, mielipiteitä esitetään ja kuullaan, asioista on voitava yhdessä keskustella ja päättää. Joulupaistiin liittyen metsästys tarjoaa kaveruuden ja yhteisöllisyyden lisäksi myös lähiruokaa suomalaisesta luonnosta.

Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin nuorisotoimikunnan puheenjohtajana toimiva Pinja Järvi kertoi presidenttiparille omasta metsästyksestään seuraavaa:

– Itselleni tärkeintä metsästyksessä ovat ystävät ja kaverit. Haluan kertoa omista kokemuksistani esimerkiksi Metsästäjäliiton TikTok- ja Instagram-kanavieni kautta. Metsä ja metsästys rauhoittaa opiskelukiireiden keskellä.

Pinja Järvi on mukana myös vapaapalokuntatoiminnassa.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola toivotti osaltaan presidenttiparille hyvää joulua ja kertoi, että joulumuistamisena tuotu hirvipaisti saatiin komeasta 238-kiloisesta uroshirvestä. Sen pyytämisestä vastasi Hämeenlinnan Lammilla Hannunsupan Jahti ry -metsästysseura, joka on myös Silpolan kotiseura.

Kuvassa vasemmalta Jaakko Silpola, Pinja Järvi, rouva Suzanne Innes-Stubb, tasavallan presidentti Alexander Stubb sekä Petteri Lampinen.

Olipa aiheena riistaruokien reseptit, seuratoiminnan käytännöt, ampumakokeet tai metsästyssäädöksiin liittyvät yksityiskohdat, Jahti-botti auttaa!

Jahti-botti vastaa kysymyksiin välittömästi ja on käytettävissä vuorokauden ympäri. Palvelu on suunniteltu tukemaan sekä uusia että kokeneita harrastajia tarjoamalla nopeasti löydettävää, ajantasaista ja helposti ymmärrettävää tietoa.

Palvelu on kuitenkin vielä aktiivisessa kehitysvaiheessa, ja juuri siksi jäsenten apu on arvokasta. Botti kehittyy täsmälleen sen perusteella, millaista palautetta saamme käyttäjiltä.

Testaa ja anna palautetta – se vie palvelua eteenpäin

Jahti-bottia pääset kokeilemaan tästä linkistä. Testaaminen onnistuu tietokoneella ja mobiililaitteella.

Sivun alalaidasta löytyy “Anna palautetta botista” -painike, jonka kautta voit kertoa kokemuksistasi helposti ja nopeasti.

Näin annat hyödyllistä palautetta:

• Jos vastaus oli hyvä: Riittää, että annat tavallisen myönteisen palautteen. Se kertoo meille, mikä toimii ja mikä kannattaa säilyttää.
• Jos vastaus meni pieleen: Kerro mahdollisimman tarkasti, mitä tapahtui. Oliko vastaus vanhentunut, puuttuiko jotakin olennaista vai oliko botti täysin aiheen ulkopuolella? Mitä tarkempi palaute, sitä paremmin pystymme parantamaan avustajan logiikkaa ja tietopohjaa.

Jahti-botti on uusi askel kohti entistä modernimpaa jäsenpalvelua. Testaa, vaikuta ja auta rakentamaan työkalua, joka palvelee kaikkia suomalaisia metsästäjiä entistä paremmin.

Valtiovarainvaliokunta on lisätalousarviokäsittelyssä lisännyt vuodelle 2026 ympäristöministeriön valtionavustuksiin järjestöille ja ympäristönhoitoon 150 000 euroa kohdennettavaksi Suomen Metsästäjäliitolle käytettäväksi luonnon- ja riistanhoitotyöhön. Lisäksi liitto saa erillisen 50 000 euron rahoituksen metsästäjille jaettavaksi metsästyskoirien susiturvaliivien hankintaan.

– Tämä raha on tarkoitettu Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitotyöhön kuten haitallisten vieraslajien torjuntaan ja vesilintujen hyväksi tehtävään kosteikkotyöhön. Metsästäjäliitto ja suomalaiset metsästäjät tekevät laajasti arvokasta ympäristötyötä. Lisäksi ohjaamme erillisen rahoituksen metsästäjille metsästyskoiria suojaavien susiliivien hankinnan tukemiseen, toteaa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

– Avustus on hieno osoitus siitä, että Metsästäjäliitto nähdään valtakunnallisesti merkittävänä luonnonhoitotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä, Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää metsästäjien sekä Metsästäjäliiton puolesta myönnetystä avustuksesta.

Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa

Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä luonnon ja riistanhoidon tukemisen ja edistämisen. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla. Metsästäjäliitossa on esimerkiksi jo vuosia edistetty sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla.

Kosteikkojen rakentaminen ja hoito edistää luonnon monimuotoisuutta, mistä hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autetaan samalla Itämerta: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit saavat mahdollisuuden elpyä, kun samanaikaisesti turvataan vesilintujen pesimämenestystä rakentamalla keinopesiä ja poistamalla haitallisia vieraspetoja. 

Tukea metsästyskoiraa suojaavan susiliivin hankintaan

Suomen Metsästäjäliitto sai samassa käsittelyssä eduskunnan valtiovarainvaliokunnalta 50 000 euron rahoituksen koirien susiturvaliivien hankinnan tukemiseen. Tarkoituksena on näin lisätä metsästyskoirien turvallisuutta metsästystilanteessa. Uusi rahoitus ohjataan Metsästäjäliitosta liiton jäsenille. Liivin hankinnan tuki on 100 euroa, joka maksetaan myöhemmin määriteltävien hakuehtojen mukaan.

Tukea voi hakea 1.1.2026 jälkeen ostettuihin liiveihin. Liivi kannattaa hankkia koiralle sovittaen ja on sen vuoksi syytä tehdä paikallista eräliikettä hyödyntäen.

1. Kuka olet ja mistä tulet? Nimeni on Sandra Österbacka. Olen 22 vuotias ja kotoisin Teerijärveltä, Pohjanmaalta. Opiskelen biologian maisteriksi Helsingin yliopistolla tavoitteenani valmistua talven -26 ja kevään -27 välisenä aikana. Opinnäytetyönsä käsittelee ilvestä.

2. Mitä teet Metsästäjäliitossa?  Metsästäjäliitossa tulen työskentelemään projektityöntekijänä ilvesten ja susien lumijälkilaskennan yhteydessä tulevan talven aikana. Työhön kuuluu mm. koulutuksien järjestäminen, itse lumijälkilaskentoihin osallistuminen ja tietenkin datan analysointi ja raportointi.

3. Mitä metsästät? Olen ollut isäni mukana metsästämässä ihan pienestä asti. Hän oli suuri syy siihen, että kiinnostuin metsästyksestä ja riistanhoidosta. Perheelläni on myös kenneli, joka kasvattaa beagle-rotuisia metsästyskoiria. Kaikki alkoi siis näistä koirista ja jäniksen metsästyksestä. Myöhempinä vuosina aloitin metsäkauriin ja hirven metsästyksen. Minulla on myös oma metsäkaveri, neljävuotias beagle nimeltä Sitka.

4. Mikä on paras metsästysmuistosi? Metsästysmuistoja on paljon mutta paras niistä on ehdottomasti ensimmäisen hirven kaato. Olin menettänyt isäni syöpään vuosi ennen tätä niin tämä oli ensimmäinen kertani hirvimetällä ilman häntä. Vaikka minua jännitti tosi paljon, metsästyspäivä oli uskomattoman onnistunut, ja kaadoin ensimmäisen hirveni isältäni perimällä aseella. 

5. Mitä muuta harrastat? Vapaa-ajastani suuri osa kuluu koulutehtävien tekemiseen. Kun ne ovat hoidettu luen yleensä kirjaa tai olen ulkona kamerani kanssa. Pidän luonnonvalokuvaamisesta ja keskityn yleensä juuri riistäeläinten kuvaamiseen.

Eduskunta päätti maa- ja metsätalousvaliokunnan esityksen mukaisesti ulottaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen suden, karhun ja ilveksen kiintiömetsästykseen koko maassa. Päätös tehtiin eduskunnassa hyvin merkittävällä 135-35 äänten enemmistöllä yli hallitus-oppositio -rajojen.

— Eduskunnan päätöksen myötä saadaan kaikkien suurpetojen maltillinen ja vastuullinen kannanhoito liikkeelle, mitä Metsästäjäliitto on esittänyt jo vuosien ajan. Metsästäjäliiton kyselyssä vuosi sitten kaksi kolmasosaa suomalaisista kannatti ja vain 14 prosenttia vastusti suurpetojen metsästystä. Eduskunnan suuren enemmistön tuki laille heijastaa kansalaisten tuntoja, kiittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Kiintiömetsästys on luontodirektiivissä mainittu keino

Eduskunta edellytti hyväksymänsä mietinnön lausumassa, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä.”

Luontodirektiivissä mainitaan kantojen hallinnassa metsästyksen keinoina lupajärjestelmä tai kiintiöt.

— Karhun kiintiömetsästys on jatkunut maassamme poronhoitoalueella ja myös sen ulkopuolella Itä-Suomessa vuodesta 1993 alkaen. Sen jälkeen Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995. Suomen liittymissopimuksessa ei ole rajaavaa mainintaa karhun kiintiömetsästyksestä vain poronhoitoalueelle eikä EU komissio ole vastustanut kiintiömetsästystä. Kiintiömetsästys on siten maassamme luontodirektiivin mukainen ja vakiintunut menettely suurpetokantojen hallintaan, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kaikkien suurpetojen kannanhoidollista metsästystä tarvitaan niiden ihmisarkuuden ylläpitämiseksi. Metsästäjäliitto kiirehtii eduskunnan edellyttämien karhun ja ilveksen kiintiömetsästyksen asetusten valmistelua heti vuodenvaihteen jälkeen. Karhun alueellisista kannoista, kannan tavoitetasosta ja metsästyskiintiöistä on käytävä avoimet ja paikalliset keskustelut ennen asetusten lyömistä lukkoon. Ilveskannan suotuisan suojelun tasosta on päätettävä ja sen jälkeen valmisteltava karhua vastaavalla tavalla ilvesasetukset.

Suurpetokannat ovat historiallisen suuret

Kaikkia suurpetoja on Suomessa nyt ennätysmäärät. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susia oli marraskuussa noin 570. Ilveksiä on arvion mukaan 3500 ja karhuja 2500. Metsästyksen vastuullisuudesta kertoo se, että ilveksen ja karhun kannat ovat tällä vuosikymmenellä kaksinkertaistuneet kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta.

Eduskunnan hyväksymä laki mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen 1.1.2026 alkaen. Metsästys kestää niin kauan kuin alueellinen kiintiö on käytössä, enintään kuitenkin 10. helmikuuta asti. Karhun metsästysaika Suomessa on tyypillisesti 20. elokuuta – 31. lokakuuta. Ilvestä metsästetään tammi-helmikuussa.

Suurpetojen kanta-arvioiden kehittämiseksi Metsästäjäliitto kannustaa jäseniään ilmoittamaan suurpetohavainnot Tassu-järjestelmään, maksaa palkkion suden DNA-näytteistä ja järjestää ilvespentueiden havainnointikampanjan tänä talvena.

Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva

Tänä talvena Metsästäjäliitto järjestää valtakunnallisen lumijälkilaskentatempauksen. Keskeisenä tehtävänä on kartoittaa ilvespentueiden sijainteja ja selvittää niiden tiheyttä eri alueilla. Tavoitteena on saada aiempaa tarkempaa tietoa ilvespentueiden määrästä ja tiheydestä erilaisissa ravinto-olosuhteissa sekä eri puolilla Suomea, jotta virallista kanta-arviota voidaan kehittää entistä luotettavammaksi.

Samalla hankkeessa kerätään suden DNA-näytteitä. Näytteiden avulla toivotaan saavan esiin mahdollisia uusia susireviireitä. Uusista löydetyistä ja todennetuista susireviireistä näytteestä maksetaan viime talven tapaan 50 euron näytekohtainen korvaus ja sen lisäksi 50 euron lisäbonus.

Kaiken kerätyn aineiston tavoitteena on tuottaa laadukasta havaintomateriaalia Tassu-järjestelmään sekä ilveksen että suden kanta-arvion taustalle.

Laskea voi itselle sopivaan aikaan

Laskentaa ei tulla toteuttamaan yhtenä yhteisenä päivänä, vaan jokainen laskentaryhmä sopii itse sopivan ajankohdan sääolosuhteiden mukaan. Laskentoja voi tehdä useampaan kertaan talven aikana.

Kannustamme kaikkia piirejä ja metsästysseuroja organisoimaan ja toteuttamaan laskentoja tulevana talvena. On tärkeää, että laskentaan osallistuu riittävästi henkilöitä jälkien etsimiseen sekä suurpetoyhdyshenkilöitä havaintojen varmentamiseen ja niiden kirjaamiseen Tassuun. Kannustamme myös seurojen väliseen yhteistyöhön.

Tassu-merkintöjen lisäksi Metsästäjäliitto kerää laskennoista myös erillisen havaintoaineiston. Kaikki laskentapäivinä tehdyt havainnot dokumentoidaan ohjeiden mukaan ja toimitetaan Metsästäjäliitolle. Aineistosta laaditaan raportti, johon kaikki havainnot kootaan yhteen.

Lumijälkilaskentojen lisäksi toivomme riistakamerahavaintoja ilvespentueista. Tähän kartoitamme halukkuutta ja annamme lisäohjeistusta tammikuun aikana.

Laskentojen suorittamista varten järjestämme neljä samansisältöistä Teams-koulutusta, jossa käymme läpi laskennan periaatteet ja menetelmän, jotta saatava havaintomateriaali olisi laadukasta ja yhdenmukaista. Koulutuksesta saa myös lisäinfoa laskennasta yleisesti.

Koulutukset

17.12.2025 klo 18.00
22.12.2025 klo 18.00
7.1.2026 klo 18.00 (ruotsiksi)
8.1. 2026 klo 18.00

Ilmoittautuminen laskentakoulutukseen tehdään tämän linkin kautta:
https://link.webropolsurveys.com/S/057FAE394333B1B6

Liittotoimistolla laskentaan, sen käytännön järjestelyihin sekä havaintomateriaalin käsittelyyn liittyvistä asioista vastaa projektityöntekijä Sandra Österbacka. Lisäksi riista-asiantuntija Leena Kangas vastaa laskentaa koskeviin kysymyksiin.

Mikäli tiedätte jo osallistuvanne laskentaan, voitte ilmoittautua tämän linkin kautta:
https://link.webropolsurveys.com/S/917FA8EC12865D71

Lisätietoja:

Leena Kangas, riista-asiantuntija, 050 331 4690
Sandra Österbacka, projektityöntekijä, 050 411 9742

Liiton pitkäaikainen työ suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen eteen on tuomassa tulosta, kun metsästyslain muutokset ovat viimein eduskunnan käsittelyssä. Kuinka tähän päästiin ja mitä tästä eteenpäin? Millaisia asioita on otettava huomioon, mikäli suden kannanhoidollinen metsästys pyörähtää käyntiin suunnitellulla tavalla vuoden vaihteessa. Mitä asioita pitäisi saada käsittelyyn seuraavaksi? Entä millaiset ovat liiton terveiset jouluksi ja tulevalle vuodelle? 

Katso puheenjohtaja Petteri Lampisen ja toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan joulutervehdys oheiselta videolta.