Vesilintujen kannat ovat Suomessa lähes kautta linjan pitkään jatkuneessa taantumassa. Luonnonvarakeskuksen uunituoreiden tilastojen mukaan trendi näyttää jatkuvan.

Esimerkiksi haapanan kohdalla tiedetään, että vaikka koko populaatio on vakaa, Suomessa kanta on jatkuvassa laskussa. Herää siis kysymys, miksi sorsakannat eivät Suomessa menesty. Mitä asialle voitaisiin tehdä? Mitä muutoksia vesilintujen metsästys vaatii ollakseen kestävää?

Tästä lähtökohdasta järjestettiin 17.8.2026 ensimmäinen Erävedet-seminaari, joka keräsi monipuolisesti alan toimijoita Tampereelle pohtimaan jatkoaskeleita. Puhumassa ja keskustelemassa olivat käytännössä alan parhaat asiantuntijat ja kuulijoina väkeä virkamiehistä ja tutkijoista metsästäjiin ja lintuharrastajiin.

Tapahtumaa järjestämässä ollut Metsästäjäliiton riista-asiantuntija Leena Kangas oli ensimmäisen seminaarin hyvästä vastaanotosta häkeltynyt.  

– Oli kyllä ihan mieletön päivä. Mahtavat puheenvuorot, mahtavat asiantuntijat… jotenkin jopa vähän sanaton olo, Kangas totesi tuoreeltaan.

Vesilinnustus ajateltava uusiksi

Elinympäristöjen muuttuminen sorsien menestystä heikentäväksi nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Umpeenkasvu, rehevöityminen ja vesien tummuminen vaikuttavat luultavasti sorsakantoja heikentävästi. Lisäksi petoeläinten saalistus, etenkin supikoiran ja minkin osuus, vaikuttaa kuolleisuuteen. Metsästettävillä lajeilla myös metsästys on osa kokonaiskuolleisuutta, mutta toisaalta myös rauhoitettujen lajien, kuten silkkiuikun, härkälinnun ja mustakurkku-uikun kannat laskevat.

Pohjois-Savon riistapäällikkö Matti Kervinen sanoi puheenvuorossaan, että vaikka metsästys ei olekaan pääsyy sorsien aleneviin kantoihin, on metsästysverotusta myös tarkasteltava aiempaa tarkemmin. Tilastojen mukaan yhä harvempi vesilinnustaa ja myös saalista saaneiden määrä vähenee, mutta saaliin kokonaismäärä esimerkiksi sinisorsan kohdalla on laskenut vain vähän. Käytännössä siis saalista saavien saalismäärät ovat nousseet.

Kervinen painottikin maltillisia jahteja. Metsästäjäkunnan tulisi hänen mukaansa miettiä sorsastusta uudesta näkökulmasta. Tarvittaisiin myös metsästäjien kouluttamista aiempaa vastuullisempaan ja kestävämpään metsästykseen.

Myös metsästysaika ja pedot vaikuttavat

Yksi keino säästää kotimaista kantaa on siirtää verotuksen painopistettä myöhemmälle syksyyn. Haapanan siipinäytekeräyksestä puhunut projektitutkija Antti Piironen kertoi, että kotimaisen kannan verotus painottuu hyvin voimakkaasti alkukauteen. Syyskuun edetessä ja varsinkin loppukaudesta saalis koostuu lähes yksinomaan idästä tulleista haapanoista.

Riistakeskuksen Jyri Mononen puolestaan korosti petopoiston tärkeyttä. Kosteikoilla tehdyissä keinopesäkokeiluissa käytännössä kaikki pesät tuhoutuivat ennen petopyynnin aloitusta. Tavallisimmin asialla olivat supikoirat, joiden tehopoiston jälkeen keinopesien tuhot vähenivät paikoin lähes olemattomiin. Lopputulemana hän totesi, että myös minkit tulee saada pois kosteikolta, tai muuten poikastuotto katoaa toisen vieraspedon suuhun.

Tanska tasapainottaa omaa jahtiaan

Vesilinnut ovat muuttajia, joten yksittäiset paikalliset toimet eivät ole riittäviä kantojen parantamiseksi. Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja Claus Lind Christensen oli todella tyytyväinen, että seminaarissa tarkasteltiin esimerkiksi haapanaa koko muuttoreitin näkökulmasta.

– Jos haluat vaikuttaa muuttavien lintujen oloihin, se täytyy tehdä koko muuttomatkan alueella. Ei riitä, että toimia tehdään Suomessa, Tanskassa tai Hollannissa, totesi Christensen.

Tanskassa vesilinnustus perustuu vahvasti muuttosorsiin, esimerkiksi haapana ei juurikaan esiinny siellä pesivänä. Suomea hän kutsuikin puheenvuorossaan Euroopan sorsatehtaaksi.

– On tärkeää, että tässä asiassa toimitaan yhdessä. Keskustelemme Tanskassa parasta aikaa, kuinka tasapainotamme omaa metsästystämme. Meillä on yhteinen intressi säilyttää vesilinnustus yleisenä jahtimuotona.  

Tanskan näkökulma käytännössä summaa päivän annin ytimekkäästi: yksittäiset toimet eivät riitä vesilintukantojen parantamiseksi, vaan tarvitaan monipuolista ja laaja-alaista yhteistyötä.

Tunnustuksia vesilintujen eteen tehdystä työstä

Seminaarin yhteydessä jaettiin kaksi tunnustusta vesilintujen eteen tehdystä työstä.

Vesilintujen metsästyksen kestävyydestä seminaarissa puhunut Veli-Matti Väänänen palkittiin Metsästäjäliiton juhlavuoden puukolla elämänmittaisesta työstä vesilintuasioiden tutkimuksessa ja opetuksessa. Tanskan metsästäjäliiton puheenjohtaja Claus Lind Christensen puolestaan palkittiin Metsästäjäliiton reliefillä Euroopassa tehdystä vesilintutyöstä.

Molemmat palkitut olivat hyvin tyytyväisiä seminaarin tuloksiin.

– Tässä oli niin laaja-alaisesti käsitelty näitä asioita, ihan yhteiskunnallisista asioista tiukkaan ekologiaan, todella iso anti kyllä. Olisi suonut, että isot opiskelijajoukot olisivat olleet kuuntelemassa, totesi Veli-Matti Väänänen.

Tapahtumaa järjestäneet Leena Kangas ja Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen jäivät miettimään jatkoaskeleita. Paitsi että hieno tapahtuma saanee jatkoa tulevaisuudessa, tarvitaan myös yhteistyötä sekä monipuolista tiedon jalkautusta ja koulutusta.

– Tarvitaan tietojen ja taitojen lisäämistä ja tutkitun ja julkaistun tiedon levittämistä kentälle ja käyttäjäkunnalle. Pyritään luomaan sellaista vesilinnustusympäristöä, että useammalla olisi siihen tasapuolinen mahdollisuus osallistua, pohtii Pekkarinen.

Poronhoitoalueen eteläpuolella karhujahti on ollut pysähdyksissä vuosien ajan. Riistakeskuksesta saadun tiedon mukaan valitusaika päättyi keskiviikkona 12. elokuuta. Siten kaikki myönnetyt karhun pyynnin poikkeusluvat ovat voimassa ja jahti voi alkaa. 

Lieksan luvasta tehtiin valitus, mutta se ei johda toimeenpanokieltoon. 

– Nyt ryhdytään järjestämään karhujahtia. Laitan osakkaille säännöt hyväksyttäväksi ja ensi viikolla on vielä kokous metsästyksenjohtajille, toteaa Lieksassa karhujahtia vetävä Yrjö Eronen helpottuneena.

Lieksassa karhujahtiin ei ole päästy vuodesta 2022 lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin saatiin lupa muutaman karhun kaatoon. Muina syksyinä jahti on estynyt kokonaan valituksista aiheutuneiden toimeenpanokieltojen takia.

Lieksaan on nyt myönnetty poikkeuslupa 24 karhun kaatamiseksi. Erosen mukaan karhukanta on niin vahva, ettei lupien käytössä ole tänä syksynä ongelmia.

– Karhuja on tasaisesti koko alueella. Paremminkin ongelmaksi muodostuu pentuporukoiden väistely.

Lieksan luvasta tehdyssä valituksessa oli mukana vaatimus saaliin hyödyntämiskiellosta. Valituksen mukaan poikkeusluvalla saatu karhu tulisi luovuttaa valtiolle tai hävittää. Metsästäjäliiton mielestä tässä olisi kyse saaliseläimen haaskaamisesta, mikä ei ole hyväksyttävää.

– Ajatus siitä, että saalista ei voisi hyödyntää, on epäeettinen, vailla mitään perusteita. Vastaava käytäntö oli hetken voimassa valkoposkihanhien poistamisen poikkeuslupien osalta, kun hanhet vaadittiin haudattavaksi tai poltettavaksi. Ajatus on järjetön, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Kiintiömalli etenemässä

Poronhoitoalueen eteläpuolella tapahtunut karhujahti on ollut valitusten vuoksi keskeytyksissä viime vuosina. Metsästäjäliitto on ajanut suurpetojen metsästykseen kiintiömallia koko maahan, koska se on selkeämpi, ennakoitavampi ja hallinnollisesti keveämpi tapa järjestää metsästys. Karhun kohdalla kiintiömalli on toiminut poronhoitoalueella vuosikymmeniä.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on antaa asetus kiintiömetsästyksestä vielä tällä jahtikaudella (Ilkka-Pohjalainen 12.8.2026).

– Kiintiömalli mahdollistaa valmisteluun osallistumisen kansainvälisten sopimusten mukaisesti lausuntovaiheessa, mutta se ei mahdollista toimeenpanon viivästyttämistä tai estämistä valitusmenettelyin. Kaiken lisäksi se on myös Euroopan unionin (EU) säädösten mahdollistama mekanismi, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen Ilkka-Pohjalaiselle.

KHO: Kannanhoidollinen metsästys mahdollista

Korkein hallinto-oikeus päätti kesäkuussa antamassaan ennakkopäätöksessä, että Riistakeskuksen viime syksyksi Joensuun ympäristöön antama poikkeuslupa oli lainmukainen. KHO:n mukaan yksittäisten karhujen poistaminen ei ehkäise karhukannan kasvusta aiheutuneita ongelmia.

Riistakeskus myönsi heinäkuussa itäiselle ja keskiselle kannanhoitoalueelle poikkeusluvan 182 karhun kaatamiseen.

Webinaari on kokonaisuudessaan katsottavissa alla (YouTube). Tallenteeseen on saatavilla myös tekoälyn tekemä tekstitys. 

Afrikkalainen sikarutto on vakava eläintauti, joka etenee luonnonvaraisten villisikojen tai ihmistoiminnan välittämänä, jonka vuoksi se voi tehdä useiden satojen kilometrien hyppäyksiä. Tiheä villisikakanta lisää leviämisriskiä, joka aiheuttaa paikallisesti ja kansallisesti merkittäviä taloudellisia haittoja suomalaiselle elintarviketuotannolle sekä metsien käytölle. Villisikakannan hallinta vaatiikin alueellisten toimijoiden vankkaa sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä.

Metsästäjät tekevät arvokasta työtä villisikakannan hallinnassa. Suomen Sikayrittäjät ry kannustaa tähän työhön ja maksaa 185 euron suuruista toiminta-avustusta villisikoja kaataville metsästysseuroille. Lisäksi Ruokavirasto maksaa erillisen näytelähetyspalkkion toimitetuista näytteistä.

Webinaari pohjautuu Suomen Sikayrittäjien yhteistyössä Metsästäjäliiton, liiton Kymen piirin, ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön tekemään  julkaisuun Villisian metsästys: tietopaketti metsästäjille, ruots. Vildsvinsjakt: faktablad för jägare.

Webinaarin ohjelma:

• Avaussanat: Jaakko Silpola, toiminnanjohtaja, Suomen Metsästäjäliitto
• Asiantuntijapuheenvuoro: Kati Näsärö, asiantuntijaeläinlääkäri, Suomen Sikayrittäjät ry
• Metsästyksen käytännöt: Teemu Simenius, järjestöpäällikkö, Metsästäjäliitto
• Sikaruton torjunta: Ari Berg, toiminnanjohtaja, Suomen Sikayrittäjät ry

Lisäksi paikalla on riista-asiantuntija Jan-Ove Nyman (Suomen Sikayrittäjät ry), joka vastaa kysymyksiin ruotsiksi (svarar på frågor på svenska).

Viime metsästyskaudella sepelkyyhkyjä saatiin saaliiksi noin 326 000. Kappalemäärissä mitaten se on ylivoimaisesti yleisin saalis metsästäjille.

Sepelkyyhkyn kanta on runsastunut ja levittäytynyt maassamme yhä uusille alueille. Se tarjoaa kestävästi metsästettävän riistalajin, jännittäviä jahteja sekä hyvän raaka-aineen juhla-aterioihin.

Paikallistuntemus ja valmistelut avainasemassa

Sepelkyyhky on tarkkanäköinen ja varovainen lintu, jonka saaminen saaliiksi edellyttää usein paikallistuntemusta sekä valmistelua. Oikeassa paikassakin täytyy olla hyvin naamioituneena, sillä usein linnut seuraavat tilannetta hetken kauempaa ennen lentämistään ruokamaille.

Alkukaudesta houkutteluruokinnasta saattaa olla apua, mutta puintien alettua kyyhkyt etsiytyvät yhä useammin viljellyille pelloille. Sopiva kohde voi vetää kyyhkysiä laajalta alueelta, joten niiden etsimiseen kannattaa käyttää hieman aikaa. Etenkin hernepellot ovat usein kyyhkyjen mieleen, mutta monet puidut kohteet voivat valikoitua kyyhkysten kerääntymisalueiksi. 

Harkitusti tehty kaaveiden käyttö saa linnut hyville ampumapaikoille. Jahtimediasta löytyy erinomainen opas kyyhkyn houkutuskuvien käyttöön.

Lintuja voi metsästää myös lepopuilta keskellä päivää tai illalla. Sopivalla paikalla jahtiin sopii tällöin myös pienoiskivääri. Tämä jahtimuoto mahdollistaa erityisen hyvin nuoren yksilön valikoinnin saaliiksi.  Nuorelta sepelkyyhkyltä valkoinen kaulasepel puuttuu tai se erottuu heikosti. Siipien valkoiset laikut erottavat sen kuitenkin rauhoitetusta uuttukyyhkystä.

Loppukesän rehevässä kasvillisuudessa noutava koira on hyvä apuri kaikissa jahtimuodoissa. Pelloilla, joilta sato on korjaamatta, ei saa metsästää ilman maanomistajan lupaa. 

Jahdin aloitusaika on tasapainoilua

Kyyhkysjahdin aloitusajankohta, 10.8., herättää ajoittain keskustelua, sillä pesintöjen edistyminen vaihtelee alueittain ja eri vuosina. Joillakin myöhään pesivistä sepelkyyhkyistä saattaa jahdin alkaessa olla vielä poikasia pesässä.

Sepelkyyhky on runsaslukuinen riistalaji, jonka kanta kestää nykyisen metsästysverotuksen hyvin. Metsästys voidaan myös jahdin alkuvaiheessa vastuullisesti kohdentaa parveutuneisiin lintuihin, jotka ovat pääasiassa nuoria yksilöitä sekä pesintänsä jo päättäneitä aikuisia. Tänä vuonna kyyhkyt ovat etenkin Etelä-Suomessa alkaneet parveutua jo hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua.

Sepelkyyhkyjen muutto käynnistyy varhain, joten myöhempään ajankohtaan siirretyn jahdin alkaessa yhä suurempi osa kannasta olisi jo ehtinyt muuttaa pois. Tämä vähentäisi saalista ja samalla lajin merkitystä suomalaisena riistalajina.

Hyvä raaka-aine

Luonnonvarakeskuksen saalistilastoinnin mukaan keskimääräinen kyyhkysaalis saalista saanutta metsästäjää kohden oli viime vuonna 11 kyyhkystä. Moni metsästäjä saa kyyhkysjahdista tarpeet useampaankin juhla-ateriaan. Sepelkyyhkyn liha on tummanpunaista mutta erittäin mureaa, maukasta ja kevyttä.

Helpoimmillaan kyyhkyn rintafile tarvitsee vain nopean paiston pannulla ja päälle suolaa ja pippuria. Useammasta linnusta riittää moneksi, vaikka burritoon:

Jahtimedia: Kyyhkyburrito on helppo riistaruoka

Muutoksen syy on se, että Posti nosti merkittävästi keväällä 2026 lehtien jakelumaksuja maaseudulla. Mikäli Jahti-lehti jaettaisiin entiseen tapaan kaikille noin 140 000 liiton jäsenelle, olisi neljän vuosikertanumeron jakelu kallistunut liki 200 000 eurolla.

– Metsästäjäliiton liittokokous päätti yksimielisesti lehden muuttamisesta maksulliseksi jäsenille edullisella 20 euron vuosimaksulla. Päätös antaa mahdollisuuksia kehittää lehteä entistä paremmaksi, mutta samalla liitto voi panostaa voimakkaasti digitaalisen viestinnän kehittämiseen. Uskon, että jäsenviestintämme kehittyy suotuisasti tämän päätöksen myötä, toteaa liiton toiminnanjohtaja ja Jahti-lehden päätoimittaja Jaakko Silpola.

60 prosenttia jäsenistä valitsee digiviestinnän

Huhtikuussa 2026 tehdyn Metsästäjäliiton jäsenkyselyn 8 000 vastaajaa osoitti muutoshalukkuutta. Vastaajista peräti 60 prosenttia on valmis siirtymään kokonaan liiton digitaalisen viestinnän käyttäjiksi, ja heille Jahti-lehti ilmestyy jatkossa OmaJahdissa.

Loput vastaajat haluavat edelleen paperilehden kotiin toimitettuna, mutta ovat valmiita maksamaan saadakseen metsästyksen edunvalvonnan ja tietotaidon kärkijulkaisun.

Muutoksen yhteydessä liitto panostaa entistä enemmän reaaliaikaiseen ja jatkuvaan digiviestintään. Kaikilla liiton jäsenillä on mahdollisuus lukea veloituksetta liiton uutisia ja Jahti-lehden juttuja liiton sähköisistä viestintäpalveluista. Liiton videotuotanto kasvaa entisestään. Lisäksi uusi, oma digialusta tarjoaa jäsenille uudenlaisen mahdollisuuden keskusteluun.

Edunvalvonnalla huomattavia parannuksia metsästäjän asemaan

Tehdyn tutkimuksen mukaan Metsästäjäliiton 140 000 jäsentä arvostavat jäsenpalveluja. Liiton tärkeimpänä tehtävänä pidetään yleisesti edunvalvontaa. Myös Jahti-lehti koetaan tärkeäksi jäseneduksi. Osa jäsenistä odottaa liitolta perinteisen neuvonnan lisäksi myös uudenlaisia jäsenpalveluja ja -etuja, kuten liitossa parhaillaan työstettävää metsästäjien paikannuspalvelua.

Metsästäjäliiton edunvalvonta on tuottanut huomattavan hyvää tulosta metsästykselle myönteisen hallitusohjelman myötä:

· Suden kannanhoidollinen metsästys aloitettiin viime talvena vuosien vaikuttamistyön jälkeen

· Karhun kannanhoidollinen metsästys on tulossa toteutukseen

· EU:n suunnittelema lyijyammuskielto saatiin rajattua koskemaan lyijyhauleja

· Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys on mahdollista 1.9.2026 alkaen

· Ampumaratojen luvitusta koskevan lainsäädännön keventäminen on työn alla

· Kalastus- ja eräpalvelut on lisätty liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöalaan

Pohjoisen eräpolun turvaaminen eli metsästyksen edunvalvonta säilyy Metsästäjäliiton päätehtävänä myös digitalisoituvan viestinnän aikakaudella.

Ohjeistuksen mukaan metsästys on kielletty tartuntavyöhykkeellä, johon kuuluvat Virolahden ja Miehikkälän kunnat kokonaan sekä Lappeenrannan kaupungista Lappeenrannan Vainikkalan asemalle johtavan rautatien etelänpuoleinen alue.

Tartuntavyöhykkeellä on metsästyksen ohella kiellettyä koirien ulkoilutus muutoin kuin teitä pitkin kytkettynä. Vyöhykkeellä ei saa järjestää koiratapahtumia, kuten koirakokeita, koiranäyttelyitä ja muita vastaavia tapahtumia.

Vain Ruokaviraston järjestämä metsästys sallittu tartuntavyöhykkeellä

Luonnonvaraisten villisikojen ja kaikkien muiden eläinlajien metsästys on kielletty tartuntavyöhykkeellä. Kielto ei koske Ruokaviraston järjestämää luonnonvaraisten villisikojen metsästystä alueella. Metsästäjien on toimitettava seurantanäytteet kaikista ammutuista luonnonvaraisista villisioista tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta.

Riistanruokinta on tartuntavyöhykkeellä kielletty. Se tarkoittaa, että luonnonvaraisten villisikojen ruokinta on kielletty paitsi Ruokaviraston järjestämänä. Muiden luonnonvaraisten eläinten ruokinta on pääsääntöisesti kielletty.

Tartuntavyöhykkeen sisällä sijaitsevalla ydinalueella on edellä todetun lisäksi kiellettyä kaikenlainen sienestys ja marjastus sekä liikkuminen maastossa, kuten pyöräily, juoksu ja retkeily muutoin kuin teitä pitkin.

Ruokaviraston asiaa koskeva päätös löytyy täältä.

Valtion odotetaan korvaavan metsästäjille toimet tartuntavyöhykkeellä

Viranomaiset järjestävät metsästäjien kanssa tartuntavyöhykkeellä kuolleiden villisikojen etsintää ja viranomaisten johtamaa villisikojen metsästystä. Toimien organisointi on parhaillaan käynnissä. Tästä viranomaiset antavat erilliset ohjeet.

Toimia on harjoiteltu vuosien mittaan ja tiedetään, että metsästäjillä on erinomaiset valmiudet toimia. ASF:ää käsittelevissä työryhmissä on todettu työn korvaamisen tarpeellisuudesta esimerkkeinä Viron ja Ruotsin tapaukset. Metsästäjäliitto odottaa ja edellyttää päätöksiä korvauksista. Toistaiseksi viranomainen ei ole ilmoittanut, millaisia korvauksia metsästäjille tullaan maksamaan.

Koko Suomessa villisikakanta pidettävä mahdollisimman pienenä

Kaakkois-Suomen sikaruttolöytö osoittaa nyt, mitä tapahtuu, jos joltakin alueelta löytyy afrikkalaista sikaruttoa. Kaikki toiminta maastossa estyy: kiellettyä on muun muassa metsätalous, luonnossa virkistäytyminen ja metsästys. Toimia sikaruttoalueella rajoitetaan, jotta villisiat eivät karkaisi alueelta levittämään tautia muualle. Maataloudelle ja erityisesti sianlihan tuotannolle afrikkalainen sikarutto aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen menetykset.

Metsästäjien ja metsästysseurojen on huolehdittava tartuntavyöhykkeen ulkopuolella kaikkialla Suomessa, että oman alueen villisikakanta pidetään mahdollisimman pienenä. Tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle villisian metsästykseen ei ole tullut muutoksia ja Metsästäjäliitto kannustaa villisikojen tehokkaaseen pyyntiin.

Villisikaa esiintyy Suomessa eniten Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla. Tihentymiä on lisäksi muuallakin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

---

SEMINAARI ON JO TÄYNNÄ, MUTTA VOIT ILMOITTAUTUA ETÄOSALLISTUJAKSI WEBINAARIIN lähettämällä sähköpostin riista-asiantuntija Leena Kankaalle os. leena <piste> kangasmetsastajaliitto <piste> fi. 

--

Suomalaisten vesilintujen tilanne herättää laajaa huolta. Jopa perinteisesti elinvoimainen sinisorsa taantuu, ja useiden muiden lajien – kuten haapanan, jouhisorsan ja lapasorsan – kannat ovat pudonneet voimakkaasti. 

Eniten on harventunut viime vuosina metsästykseltä rauhoitettuna ollut punasotka, jonka kanta on laskenut 95 % 40 vuoden aikana. Lisäksi esimerkiksi tukkasotkan ja jouhisorsan määrä on laskenut 75 %.

Pääsyitä ahdinkoon ovat elinympäristöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä vieraspedot minkki ja supikoira. Joidenkin lajien osalta myös kestävän verotuksen varmistaminen edellyttää lisätoimia.

Vastuu kestävyydestä on kannettava

Elinympäristöjen muutokset ja pesimäaikaiset tuhot ovat suurimmat ratkaistavat haasteet. Lintujen elinympäristöjen ennallistamiseen on nykyään haettavissa tukia, joiden hyödyntämisessä maanomistajilla on avainrooli.

Myös metsästäjien suorittama vieraspetotorjunta sekä vesilintujen pesintää suojaavien keinotekoisten pesälaitteiden, kuten putkipesien, asentaminen ovat ratkaisevassa asemassa.

– Näihin toimiin tarvitaan yhteiskunnallisia voimavaroja ja jatkuvuutta, jotta pesimäaikaisia tuhoja voitaisiin tehokkaasti ennaltaehkäistä, toteaa riista-asiantuntija Leena Kangas Suomen Metsästäjäliitosta.

Uusien tutkimusten myötä suomalaiset metsästäjät ovat heränneet arvioimaan kriittisesti omaa rooliaan ja metsästyksen kestävyyttä. Kyse ei ole vain lintukantojen elinvoimaisuudesta, vaan myös perinteikkään metsästysmuodon tulevaisuudesta. Suomalaiset metsästäjät ovat jo pitkään osallistuneet kosteikkojen hoitoon, vieraspetojen poistoon ja pesimäpaikkojen parantamiseen. Nyt keskusteluun halutaan tuoda myös metsästyksen kestävyyden arviointi tutkimustiedon pohjalta.

– Otamme mieluummin aloitteen omiin käsiimme ja opimme maailman parhaista käytännöistä kuin jäämme odottamaan ylhäältä saneltua sääntelyä. Suomessa on pitkät perinteet metsästyksen joustavasta sääntelystä kantojen vaihteluiden mukaan, mistä metsäkanalintujen verotus on hyvä esimerkki, Kangas arvioi.

Asiantuntijat kokoontuvat Erävedet-seminaarissa

Ratkaisuja vesilintujen tilanteeseen puidaan Tampereella 17.8. järjestettävässä Erävedet-seminaarissa, jossa kuullaan laajasti alan johtavia asiantuntijoita tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja järjestökentältä.

Seminaarin puhujat:

· Ere Grenfors ja Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto

· Taina Ihaksi, Baltic Sea Action Group

· Heikki Helle, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS

· Antti Piironen, Luonnonvarakeskus (Luke)

· Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto

· Jyri Mononen ja Matti Kervinen, Suomen riistakeskus

· Claus Lind Christensen, Tanskan metsästäjäliitto (Danmarks Jægerforbund)

Lisätiedot tapahtumasta sekä ilmoittautuminen löytyvät tästä.

Merkittävä edistysaskel saavutettiin tällä viikolla, kun tilitykset on saatu automatisoitua. Jatkossa tilitykset ajetaan säännöllisesti, mikä parantaa ennakoitavuutta ja sujuvoittaa seurojen ja piirien taloudenhallintaa.

Kehitystyö jatkuu edelleen erityisesti käyttökokemuksen selkeyttämiseen ja palautteissa esiin nousseiden yksityiskohtien hiomiseen. Tavoitteena on varmistaa, että järjestelmä tukee mahdollisimman hyvin seurojen ja piirien arkea.

Koulutukset

Seuroille suunnatut verkkokoulutukset jatkuvat elokuussa:

Verkkokoulutus – Jahtirekisterin käyttö seuroissa 17.8. klo 17.00–18.00 Ilmoittaudu mukaan: https://events.teams.microsoft.com/event/b10d28b2-15c7-439d-bd06-d4351aa24230@a76b43f4-f398-491e-8f03-6d09ddb2d34c

Verkkokoulutus – Jahtirekisterin laskutus seuroille 20.8. klo 17.00–18.00 Ilmoittaudu mukaan: https://events.teams.microsoft.com/event/e755682e-de1b-4909-9006-9799b4ff89b7@a76b43f4-f398-491e-8f03-6d09ddb2d34c

Tilaisuudet nauhoitetaan, ja tallenteet ovat saatavilla koulutusten jälkeen myöhempää käyttöä varten.

Päivitetyt tukipalvelun palveluajat

Jäsenrekisterin käyttöönoton tueksi puhelintukea on vahvistettu:

· maanantai, keskiviikko ja perjantai klo 12.00–16.00

· tiistai ja torstai klo 14.00–18.00

Puhelintukea on saatavilla viitenä arkipäivänä viikossa, yhteensä 8 tuntia päivässä kahden henkilön voimin. Lisäksi tukipyyntöjen ja sähköpostien käsittelyyn on varattu oma resurssi jokaiselle arkipäivälle. Näihin on kohdennettu kaksi tuntia päivässä, jotta yhteydenottoihin voidaan vastata mahdollisimman sujuvasti.

Heinäkuun palveluajat

Liittotoimisto on kesätauolla 13.–26.7.2026, eikä tänä aikana käsittele normaaleja tukipyyntöjä.

Jahtirekisterin tukipalvelut palvelevat kuitenkin käyttäjiä myös kesätauon aikana, jotta järjestelmän käyttöön liittyvää tukea on saatavilla keskeisissä tilanteissa.

Kiitämme piirejä ja seuroja aktiivisesta yhteistyöstä, rakentavasta palautteesta sekä kärsivällisyydestä uuden järjestelmän käyttöönoton aikana. Yhdessä kehittämällä varmistamme, että Jahtirekisteri palvelee mahdollisimman hyvin koko metsästäjäyhteisöä.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi perjantaina 26. kesäkuuta lausunnoille valtioneuvoston asetusluonnoksen karhun kannanhoidollisesta kiintiömetsästyksestä siten kuin eduskunta viime talvena edellytti. Metsästäjäliitto kiittää esitystä ja pitää asetusluonnosta lähtökohtaisesti hyvin valmisteltuna ja perusteltuna.

Liitto on eri mieltä siitä asetusluonnoksen ehdotuksesta, että ministeriölle jäisi valta päättää, metsästetäänkö karhua poikkeusluvilla vai kiintiöillä. Liitto katsoo, että karhun metsästys tulee toteuttaa koko maassa kiintiömetsästyksenä eduskunnan edellyttämällä tavalla.

– Lapissa kiintiömetsästys on toiminut mallikkaasti vuodesta 1993 alkaen. Euroopan unionilla ei ole ollut siihen huomautettavaa. Kiintiömetsästys ei ole juridisesti rajattu vain poronhoitoalueelle. Metsästäjiä ei tule enää rasittaa vaatimalla näitä tekemään juridiset kriteerit täyttäviä poikkeuslupahakemuksia, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Karhun kiintiömetsästys on käytössä myös Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Romaniassa ja Slovakiassa.

Nyt tarvitaan asetus kiintiöalueista ja -määristä

Perjantaina annettu valtioneuvoston asetusluonnos luo puitteet karhun kiintiömetsästykselle. Se ei kuitenkaan määritä sitä, missä ja miten paljon karhuja voidaan metsästää tänä vuonna.

– Nyt tarvitaan maa- ja metsätalousministeriöltä asetus kiintiöalueista ja kiintiömääristä. Asetusluonnos pitäisi saada ministeriöstä lausuttavaksi pian, jotta valmista olisi ennen karhun pyynnin aloitusta 20. elokuuta, muistuttaa puheenjohtaja Lampinen.

Ministeriö antoi vastaavan asetusluonnoksen poronhoitoalueelle 27. toukokuuta esittäen pohjoisen pyyntimääräksi 85 karhua. 

Metsästäjäliitto esitti lausunnossaan kiintiötä nostettavaksi 110 karhuun.

Kannanhoidollisella karhunmetsästyksellä pidetään yllä karhujen ihmisarkuutta. Metsästyksellä karhujen määrää hallitaan niin, että haitat ja vahingot ihmiselle, tuotantoeläimille ja riistalle pysyvät sosioekonomisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä.

Karhun kannanhoidollinen metsästys on estynyt oikeuden päätösten myötä viime vuosina. Karhukanta on sen vuoksi kasvanut voimakkaasti ja karhuja on nyt noin 2500. Tilanne työllistää poliisia karhujen tullessa yhä useammin ihmisasutuksen piiriin.

Lintu- ja luontodirektiivit vaikuttavat suoraan metsästykseen ja riistakantojen hoitoon esimerkiksi varislintujen ja suurpetojen poikkeuslupien kautta. Siksi on tärkeää, että metsästäjien käytännön kokemukset tulevat esiin.

Miksi sinun kannattaa vastata?

• Voit vaikuttaa EU-tason sääntelyyn metsästyksessä
• Tuot esiin käytännön metsästyksen näkökulmaa
• Autat keventämään tarpeetonta byrokratiaa
• Vahvistat metsästäjien ääntä päätöksenteossa

Näin osallistut

• Vastaa Euroopan komission verkkokyselyyn
• Vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia

Vastaa viimeistään 10.8.2026

Linkki vastaamiseen: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/18072-Lintu-ja-luontodirektiivit-stressitesti_fi_

Jokaisella vastauksella on merkitystä.

Mitä enemmän metsästäjiä osallistuu, sitä paremmin käytännön näkökulma näkyy EU-tason arvioinnissa.