Suomen Metsästäjäliitto

Metsästäjäliiton lehtien digitaalinen arkisto aukeaa

01.12.2021 08:00
Metsästäjäliiton juhlavuosi huipentuu historian lehtiarkistojen avaamiseen: liiton lehdet kautta historian tulevat jäsenten saataville OmaMetso-palveluun maksuttomana jäsenetuna.

Tällä hetkellä OmaMetsosta löytyvät lehdet Metsästäjäliiton perustamisesta vuoteen 1998 asti sekä kaikkein uusimmat digiajan lehdet vuodesta 2013 eteenpäin. Väliin jäävät muutamat vuodet täydennetään palveluun joulu-tammikuun aikana.

Digitaalisen arkiston yhtenä hienoutena on hakutoiminto. Laittamalla hakukenttään hakusanan löytyvät arkistosta kaikki lehdet, joissa hakusana mainitaan.

Metsästäjäliitolla on historiansa aikana olut useamman nimisiä jäsenlehtiä. Aluksi omaa lehteä ei ollut, vaan pää-äänenkannattajana toimii Metsästys ja Kalastus -lehti. OmaMetsosta löytyvätkin kaikki M&K:ssa 1922–1952 julkaistut liiton uutiset ja jutut.

Vuosina 1952–1953 Metsästäjäliitto julkaisi omaa Metsästäjäliiton Tiedoitukset -julkaisua. Vuonna 1954 sen nimi muuttui Suomen Metsästäjäksi. Lehti lahjoitettiin 1962 juuri perustetulle Metsästäjäin Keskusjärjestölle, kun kuviteltiin että Metsästäjäliitto lakkautetaan.

Muutaman hämmennyksen vuoden jälkeen Metsästäjäliitto pääsi kuitenkin jaloilleen ja oman lehden julkaisemista jatkettiin 1965, tällä kertaa nimellä Urheilumetsästys. Nimi muutettiin Jahdiksi vuonna 1995.

Digitaaliseen arkistoon pääsevät vain Metsästäjäliiton jäsenet jäsennumerollaan. Jotta kirjautuminen on mahdollista, tulee jäsenrekisterissä olla sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitteesi puuttuu, pyydä seurasi sihteeriä täyttämään se rekisteriin tai ota yhteyttä jäsenrekisterin ylläpitoon smlatkehatieto.fi

Digitaalinen arkisto löytyy OmaMetsosta omametso.metsastajaliitto.fi

Ohjeistus suden kannanhoidollisen poikkeusluvan hakemiseen

30.11.2021 15:28
Kannanhoidollisten poikkeuslupien hakeminen on tarkoituksenmukaista tehdä koordinoidusti yhteistyössä siten, että pyyntialueesta muodostuu riittävän laaja. Metsästysseurojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää.

Hakemiseen kannattaa käyttää ensisijaisesti Suomen riistakeskuksen sähköistä Oma riista -palvelua (klikkaa yläpalkissa LUVAT >> RIISTAKESKUKSEN LUVAT >> Luo uusi lupahakemus), sillä siellä esitettyihin kysymyksiin vastaaminen ja ohjeiden noudattaminen edesauttaa sitä, että hakemus sisältää päätöksen teon kannalta tarpeelliset tiedot.

Hakemuksessa tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

POIKKEUSLUPAHAKEMUS (KANNANHOIDOLLINEN POIKKEUSLUPA)

Monelleko sudelle lupaa haetaan, minkä lauman (yksilömäärä) poistamiseen ja kohdistuuko poisto erityisesti alfapariin. 

  • Alue, jolle poikkeuslupaa haetaan, sijaitsee (kunta / kunnat):
  • Alueen pinta-ala, ha:
  • Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

SELVITYS HAKEMUKSEN PERUSTEISTA:

Lupaharkinnan keskeisin peruste on susikannan tila alueella, jonne poikkeuslupaa haetaan.

Hakemuksen perusteluissa on tärkeää tuoda esille seuraavat seikat:

  • susikannan ajankohtainen tila (tiheys) haetulla lupa-alueella: keskeistä kuvata muutokset susikannassa maaliskuun 2021 kanta-arvion jälkeen
    • Perhelaumat, lisääntyneet parit, lisääntymättömät parit, yksittäiset sudet (Havainnot oltava Tassussa)
      • havainnot pentueista, pentujen lukumäärät
      • havainnot ja mahdolliset muutokset alfapareihin liittyen
      • tuoreita havaintoja, riistakamerakuvia lauman yksilölukumääristä tms.
        • erityisiä ulkoisia (poikkeava väritys tms.) tai muita tuntomerkkejä alueen susiyksilöistä

Lisäksi hakemukseen voi harkinnan mukaan kirjata seuraavia asioita: (poikkeusluvan myöntämisen perusteluina ne ovat toissijaisia)

  • susiyksilön tai yksilöiden käyttäytyminen haetulla lupa-alueella
    • uhkaavat tilanteet, poikkeuksellinen käytös, hoidetulla pihamaalla tehdyt säännölliset havainnot, jatkuvatko tilanteet karkotusyrityksistä huolimatta
      • pihakäyntien määrä ja havaintojen määriä ei tarpeen luetella yksityiskohtaisesti
    • asukastiheys alueella
  • susivahingot alueella (lupaviranomainen näkee ja tarkistaa vahingot riistavahinkorekisteristä)
    • metsästyskoiravahingot
    • tuotantoeläinvahingot, jos vahinkoperusteisia poikkeuslupia on myönnetty alueelle ja vahingot edelleen jatkuvat à susikantaa tarpeen laskea alueella
    • muut vahingot ja vahinkojen uhkat
  • tieto lähisukuisista alfoista haettavan poikkeusluvan kohteena olevalla alueella, onko lähisukuisella alfaparilla pennut
  • uhka metsäpeurakannan elinkyvylle haettavan poikkeusluvan kohteena olevalla alueella
  • susien läsnäolon vaikutus monilajiseen kannanhoitoon (hirvieläimet) alueella
  • muut mahdolliset tiedot, jotka liittyvät luvan hakuperusteeseen ja
  • toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. 

Tutustu Metsästäjäliiton Ajankohtaista sudesta -sivuihin

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 505 698 916
seuratoiminta, lakiasiat

Metsästäjäliitto: Sudenmetsästyksen voitava jatkua maaliskuun loppuun

26.11.2021 12:52
Metsästäjäliitto esittää, että tulevana talvena suden kannanhoidollisessa metsästyksessä metsästysaika jatkuisi maaliskuun loppuun maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksessa esitetyn 15. helmikuuta sijaan. Asetus on parhaillaan lausuntokierroksella.

Metsästäjäliitto pitää perusteltuna, näin viisivuotiseksi tarkoitetun kokeilun alussa, että asetusluonnoksen mukaisesti metsästys kohdistetaan enintään 20 suteen enintään neljässä eri laumassa. Määrä ei aiheuta riskiä suden suotuisansuojelun tason heikkenemisestä. Metsästäjäliitto arvioi lupamäärän kasvavan jatkossa. 

Jahti kohdistunee erityistä haittaa aiheuttaviin laumoihin, jotka pyritään metsästyksellä poistamaan. Lauman käyttäytymistä ohjaa lauman johtajapari eli ns. alfapari. Haitallisen käyttäytymisen katkaisemiseksi metsästyksen kohteena ovat tällöin lauman johtajapari pentuineen. Jahtiajan pidentäminen maaliskuun loppuun mahdollistaa liiton arvion mukaan metsästyksen toteutumisen. Helmikuussa alkavaa lisääntymisajan alkamista ei ole tarpeen erityisesti huomioida, koska metsästyksen tavoitteena on nimenomaisesti lisääntyvän parin poistaminen laumoineen. Muita lisääntyviä susilaumoja tai pareja ei ole tarkoitus mitenkään häiritä. 

Pidennetty metsästysaika varmistaa jahdin onnistumista, koska lumiolosuhteet muuttuvat ja lauman sijainti vaihtelee. Mahdolliset luvista tehtävät valitukset hallinto-oikeuskäsittelyineen saattavat lyhentää jahtiaikaa.

Metsästäjäliiton mielestä tulevina vuosina metsästystä on tarpeen kohdistaa susikantaan nyt rajattua laajemmin susien yleisen ihmis- ja koirapelon vahvistamiseksi.

Metsästäjäliitto valmistelee suden kannanhoidollisen metsästyksen mukaisia poikkeuslupia talvelle 2021-2022 hakeville toimijoille muistilistaa lupahakemuksiin tarvittavista asioista.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 504 064 836

MMM: Työryhmä kehittämään Evoa retkeilyalueena

25.11.2021 10:38
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2021 työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä. Evosta halutaan mallialue, josta muut valtion retkeilyalueet voivat ottaa jatkossa oppia. Myös alueen kunnat ja paikalliset toimijat osallistuvat kehittämistyöhön.

Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet. Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.

”Valtion retkeilyalueiden kehittäminen monipuolisen luontoliikunnan alueiksi edellyttää reittiverkoston, palveluvarustuksen ja liiketoimintarakennusten hyvää tasoa sekä ennakoitavaa toimintaympäristöä myös matkailuyritysten näkökulmasta. Pelkät Metsähallituksen toimenpiteet eivät yksin riitä alueiden vetovoiman ja käyntimäärien kasvattamiseen – mukaan tarvitaan myös kuntien ja yritysten panosta”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  

Evo-työryhmän puheenjohtajana toimii Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä ja varapuheenjohtajana Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen. Työryhmän jäsenet tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Asikkalan ja Padasjoen kunnista, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta, Suomen Partiolaiset ry:stä, Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK), Hämeen metsänhoitajista, Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiristä, Suomen Ladusta, Helsingin yliopistosta ja alueen yrittäjistä.

”Tavoitteena on hyödyntää Evon aluetta jatkossakin merkittävänä koulutusta ja tutkimusta palvelevana alueena. Alueella toimivat jo nyt muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto, eikä tutkimuskäytön laajentamisellekaan ole esteitä. On valitettavaa, etteivät ympäristöministeriö ja luonnonsuojelujärjestöt lähteneet pyynnöistä huolimatta mukaan työryhmään keskustelemaan näistä jatkokehitystarpeista”, sanoo ministeri Leppä.  

Työn pohjana tuore matkailun ja maankäytön suunnitelma

Evosta pyritään viime vuonna vahvistetun matkailu- ja maankäyttösuunnitelman mukaan luomaan luontomatkailun huippukohde, joka tarjoaa monimuotoiseen luontoympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin pohjautuvia elämyksiä sekä luonnon monimuotoisuudesta oppimiseen liittyviä sisältöjä niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille. Tähän tavoitteeseen liittyy myös Evon liittäminen mukaan Suomen ja Viron yhteiseen retkeilyalueverkostoon, johon kuuluvat Suomesta myös Ruunaan, Kylmäluoman ja Oulujärven retkeilyalueet. Evo on näistä tällä hetkellä ainoa selkeästi Etelä-Suomessa sijaitseva alue.

”Etelä-Suomen Erähelmeksikin kutsuttu Evo on merkittävä erämatkailukohde ja erittäin suosittu metsästys- ja kalastusharrastajien keskuudessa. Kestävä ja turvallinen metsästys ja kalastus tulevat jatkossakin olemaan keskeinen osa Evon retkeilyalueen virkistyskäyttöä”, painottaa ministeri Leppä.

”Retkeilyalueilla esimerkiksi majoitustoiminta voi sijoittua myös alueen sisäpuolelle, ja tavoitteena on mahdollistaa alueen elinkeinorakenteen ja liiketoiminnan kehittäminen niin, että alueen investoinneista vastaavat palvelujen tuottajat itse. Metsähallituksen roolina on ainoastaan luoda mahdollisuuksia toimintojen kehittämiselle”, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.

”Valtion maiden virkistyskäyttökysyntä kasvaa koko ajan ja tätä tarkoitusta varten tarvitaan jatkossa myös uusia ulkoiluun, virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun erikoistuneita alueita”, jatkaa Niemelä. Tämä on myös yksi parhaillaan valmisteilla olevan kansallisen virkistyskäyttöstrategian tavoitteista.

Lisätietoja:

  • Maa- ja metsätalousministeriö:

    • neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 029 516 2190, ville.schildtatgov.fi

    • ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmoatgov.fi

  • Metsähallitus: pääjohtaja Juha S. Niemelä, p. 020 639 4201, juha.niemelaatmetsa.fi

Ilkka Mäkelä jatkaa Metsästäjäliiton varapuheenjohtajana

24.11.2021 09:04
Suomen Metsästäjäliiton hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden Ilkka Mäkelä Punkalaitumelta. Hallituksen puheenjohtaja toimii edelleen Tuomas Hallenberg.

Hallituksen jäseniksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle ja heidän varajäsenikseen valittiin: 
 

Varsinainen jäsen: Varajäsen: Piiri:
Pekka Julkunen Hannu Pohtinen Pohjois-Savon piiri
Pauli Nyström Hannu Wäre  Pohjois-Hämeen piiri
Pasi Parviainen Juha Hiltunen  Pohjois-Karjalan piiri
Veikko Piuva Kalevi Korhonen  Lapin piiri
Veli Seikola Pekka Patjas  Varsinais-Suomen piiri
Sinikka Uusitalo Juho Prittinen Keskipohjan piiri
Toni Penttinen   Kai Korpi   Kymen piiri
Mikko Äijälä Ari Haataja Oulun piiri

 

Hallituksen jäseninä jatkavat:

Varsinainen jäsen Varajäsen Piiri:
Jukka Hautala Jyrki Koivusalo Pohjanmaan piiri
Juha Kuusisto  Timo Mäkelä Satakunnan piiri
Harri Käsmä Juhani Voutilainen Kainuun piiri
Petteri Lampinen Ari Teittinen Suur-Savon piiri
Bo-Krister Lindholm  Tapani Koskela  Uudenmaan piiri
Ahti Lukkaroinen Kimmo Salo Etelä-Hämeen piiri
Ola Sandqvist  Mats Tuomela Svenska Österbottens distrikt
Veijo Turpeinen Heikki Taskinen Keski-Suomen piiri

 

Henkilövalinnat tehtiin Metsästäjäliiton syysliittokokouksessa 20. marraskuuta 2021. Liittokokouksessa hyväksyttiin myös mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Liittohallitukseen kuuluu 16 jäsenen lisäksi puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallituksen jäsen ja hänen varajäsenensä valitaan liittokokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja heidän erovuoronsa on vuorovuosina.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolaatmetsastajaliitto.fi ()

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
+358 504 064 836

Koiratutkiin susien havaintojärjestelmä

10.11.2021 11:50
Open Air Group -konserniin kuuluvat Ultracom ja Tracker ovat yhteisesti kehittäneet susihavaintojärjestelmän, joka toimii Ultracom NEXT ja Tracker TH6 -mobiilisovelluksissa. Asiasta tiedotettiin 10.11.2021.

Yritystiedotteen mukaan kehitetty Susi-Safety järjestelmä on käyttäjien havaintoihin ja informaatioon perustuva järjestelmä. Jokainen Ultracom- tai Tracker- ohjelmiston käyttäjä näkee muiden käyttäjien järjestelmään syöttämät havainnot omassa matkapuhelimessaan.

Susihavainto voidaan myös vahvistaa toisen käyttäjän toimesta, jolloin tehdyn havainnon luotettavuus kasvaa. Susivaroitus näytetään eri värein sen mukaan, kuinka tuoreesta ja vahvasta havainnosta on kysymys.

Susihavaintoa ei voi tehdä etäältä, ainoastaan kahden kilometrin säteellä omasta sijainnista.

Ultracomissa ja Trackerissa myös henkilö- ja koiraturvallisuussovellukset

Henkilö-Safety näyttää anonyymisti karttasovelluksessa kahden kilometrin säteellä käyttäjästä olevat henkilöt, joilla on Ultracom tai Tracker -sovellus matkapuhelimessa. Ominaisuuden toiminta vaatii, että sekä näytettävällä kohteella että käyttäjällä on sovelluksessa Safety-ominaisuus päällä. Toiminnon avulla metsästäjät näkevät muut alueella mahdollisesti liikkuvat metsästäjät kahden kilometrin säteellä. Vastaavalla tavalla muut luonnossa liikkujat näkevät alueella mahdollisesti liikkuvat metsästäjät. Tämä lisää kaikkien luonnossa liikkujien turvallisuutta.

Koira-Safety näyttää kartalla anonyymisti käyttäjästä kahden kilometrin säteellä liikkuvat koirat, joilla on Ultracom-, Tracker- tai B-bark -koiratutka. Ominaisuus vaatii, että koiran ohjaaja on kytkenyt matkapuhelimen sovelluksessa koiralle Safety-ominaisuuden päälle. Koiralle voidaan liittää myös kartalla näkyvä ”huomiolappu”, johon voidaan kirjoittaa viesti, esimerkiksi ”Ottakaa koira kiinni!”.

----

Ultracom ja Tracker olivat Metsästäjäliiton yhteistyökumppani viime viikonloppuna järjestetyissä 100-vuotisjuhlavuoden Peijaisissa. Metsästäjäliitto on ollut kehittämässä jäsenmetsästysseurojen käyttöön Reviiri-metsästysvuokrasopimusten hallintajärjestelmää yhteistyössä Trackerin kanssa.

Metsästäjäliitto pitää tärkeänä kaikkia metsästys- ja koiraturvallisuuden kehittämistoimia.

MMM: Maa- ja metsätalousministeriö korjaa suden kannanhoidollisen metsästyksen asetusmuistiota Luonnonvarakeskuksen ohjelmointivirheen vuoksi

05.11.2021 15:17

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa lausunnoilla olevaa asetusmuistiota suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luonnonvarakeskus on havainnut ohjelmointivirheen asetuksen perustana käytetyistä laskelmista. Ministeriö ei muuta asetusta eikä keskeytä sen valmistelua, vaan hyödyntää susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn toista mallia.

Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportti on osa Luonnonvarakeskuksen viitearvotyötä, joka valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Väliraportissa todettiin, että suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ei ole yhtä oikeata tapaa. Raportissa Luke esitti pienimmän elinvoimaisen kannan, geneettisen elinvoimaisuuden sekä elinympäristöjen kantokyvyn kautta arvioitavat lähestymistavat. 

Väliraportissaan Luke tunnisti pienintä elinvoimaista kantaa hyödyntävässä lähestymistavassa mahdollisuuden hyödyntää Ruotsin toimintamallia. Tämän toimintamallin vaihtoehtona Luke kehittää omaa riskiin perustuvaa päätöksentekomallia, jota ministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Löytynyt virhe osoittaa, ettei valittu riskiin perustuva päätöksentekomalli ole vielä riittävän valmis. 

Luke kertoi ministeriölle ohjelmointivirheestä 2.11. eli päivä sen jälkeen, kun asetus lähti lausuntokierrokselle (1.11.). Tämän jälkeen Luken kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille väliraportissa kuvattu toinen vaihtoehto viitearvon laskennalle. Koska susikannan suotuisan suojelutason viitearvo on mahdollista määrittää vaihtoehtoisella väliraportissa kuvatulla tavalla, maa- ja metsätalousministeriö ei keskeytä asetusluonnoksen valmistelua, ja sitä koskevaa lausuntakierrosta.

Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt 5.11. hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Se perustuu pienimpään elinvoimaiseen populaatioon (PEP) ja kertoimeen. Sen perusteella susikannan suotuisa suojelutaso on kaksi kertaa pienin elinvoimainen populaatio. Ohjelmointivirhe ei ole vaikuttanut pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn viitearvotyössä.  Luken alustavan arvion mukaan Suomen pienin elinvoimainen populaatio on 14 susilaumaa. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi Ruotsin tavoin, että suotuisan suojelutaso olisi näin olleen Suomessa 28 laumaa. 

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että Suomen susikanta oli Luken kanta-arvion mukaan maaliskuussa 28 susilaumaa, jonka lisäksi reviirin merkanneita susipareja oli 20. Tämä on suurin susikanta yli sataan vuoteen.

Nyt marraskuussa kesän lisääntymiskauden jälkeen susikanta on Luken ennustemallin mukaan 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus vain neljään laumaan ei tule heikentämään susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Maa- ja metsätalousministeriö korjaa asetusluonnoksen perustelumuistiota. Lausuntoaikaa jatketaan niin, että se päättyy 8.12.2021. Ministeriö toimittaa päivitetyn asetusmuistion lausunnonantajille mahdollisimman pian. Suden kannanhoidollinen metsästys voidaan ministeriön mielestä edelleen käynnistää kevättalvena 2022.