Petohavainnot.fi on yksityisten tahojen ylläpitämä sivusto, joka avattiin tällä viikolla. Palvelu näyttää susihavainnot kartalla. Havainnot on värikoodattu, joten uusimmat havainnot erottuvat selkeästi punaisina tai keltaisina vanhemmista havainnoista.

Havainnot ovat vapaasti kaikkien nähtävillä, mutta havaintojen ilmoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Palveluun on myös syötetty metsästäjien WhatsApp-yhteisöjen havaintoja lokakuusta lähtien.

– Petohavainnot-sivusto on suurelle yleisölle suunnattu palvelu, eli kaikki voivat nähdä missä sudet ovat liikkuneet, Ari Alinen kertoo.

Hän on sekä petohavainnot.fi -sivuston että WhatsApp-yhteisöjen toteuttaja. Taustalla on oman metsästyskoiran, Eddyhummerin, menetys sudelle, ja kokemuksen synnyttämä halu estää vastaavia tapahtumia sekä saada todenmukaista tietoa susien määrästä ja liikkeistä.

– Toiminta WhatsApp-yhteisöissä jatkuu. Koska lähes kaikki niiden alla olevat ryhmät ovat täynnä, kannustan susihavaintoja tekeviä ilmoittamaan havaintonsa petohavainnot.fi -sivustolle.

Alisen apuna on 11 kirjaajaa, jotka pyrkivät tarkistamaan havaintojen oikeellisuuden. Petohavainnot.fi -sivustolle on jo kirjautunut yli 1200 henkilöä.

Petohavainnot ilmoitettava petoyhdyshenkilölle

Sekä Ari Alinen että Suomen Metsästäjäliitto muistuttavat, että petohavainnoista on aina tehtävä ilmoitus petoyhdyshenkilölle, jotta havainto voidaan kirjata viralliseen Tassu-järjestelmään.

– Petohavainnot-sivuston ja WhatsApp-ryhmien ei ole tarkoitus kilpailla Tassu-järjestelmän kanssa. Ajatukseni on, että ne tukevat toisiaan. Uskon, että avoin järjestelmä sekä nopeasti kulkeva tieto susien olinpaikasta parantaa maaseudulla liikkuvien turvallisuutta ja lieventää pelkoja, Alinen sanoo.

Asutuksen läheisyydessä liikkuvista sekä muuten ihmisarkuuden menettäneistä suurpedoista tulee tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, hätänumeroon 112.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot

Kiitän luottamuksesta tultuani valituksi liiton puheenjohtajaksi 21.11.2024 liittokokouksessa. Järjestömme on perinteikäs, valtakunnallisesti merkittävä metsästyksen edunvalvoja – vieläpä ainoa laatuaan.

Haluan tämän jäsenkirjeen kautta avata samalla muutamia ajankohtaisia edunvalvonnallisia asioita sekä omia näkemyksiäni toiminnan tulevaisuudesta.

Edunvalvonnan painopisteenä on hallitusohjelmakirjausten toimeenpanon varmistaminen. Nuo kirjaukset eivät pelkästään tue metsästysharrastuksen edellytysten säilymistä, ne huomioivat myös eri elinkeinojen haasteet vaikkapa ylisuurten hylje- tai haittalintukantojen osalta. Hallitusohjelma huomioi myös tarpeen huolehtia ampumaratojen riittävyydestä ja toimintaedellytyksistä. Kirjaukset eivät koske yksinomaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa, mikä korostaa poikkihallinnollisen edunvalvonnan merkitystä. Tätä työtä jatkamme myös vuonna 2025.

Suomalaista yhteiskuntaa ja metsästystä ohjaa säädöspohja: lait ja asetukset. Niiden laatimisesta vastaa eduskunta. Lait eivät kuitenkaan synny itsestään pelkkien raporttien tai työryhmälausumien perusteella. Niiden syntyyn tarvitaan hallituksen esitys, jonka perusteella eduskunta asiasta päättää.

Olemme viime viikkoina käyneet hyvää keskustelua kansanedustajien, maa- ja metsätalousministerin ja hänen virkakuntansa sekä muiden sidosryhmiemme kanssa metsästyslain muutokseen tähtäävän lainvalmistelun osalta. Ministeriö on luvannut ottaa asian valmisteluun eduskunnan joulutauon jälkeen osana kevätistuntokauden lainsäädäntösuunnitelmaa. Pidän tätä merkittävänä askeleena suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Metsästäjäliitto tarjoaa asiantuntemuksensa lain valmistelutyön tueksi.

Teimme periaatepäätöksen käyttää liiton varallisuutta muun muassa suden kanta-arviota tukevaan DNA-näytekeräykseen. Meillä on aiemmilta vuosilta näyttöä siitä, kuinka tuokin menetelmä on suoraan vaikuttanut tarkempaan kanta-arvioon. Olemme tarjonneet osaamistamme myös täydentävään lumijälkilaskentaan niin suden kuin ilveksenkin osalta. Kaikkien etu on saada aikaan mahdollisimman kattava ja oikea kanta-arvio kaikkien suurpetojen osalta. Tärkeä osa tuota perusdatan tuottamista on myös Tassu-havainnoilla.

Samalla kun näköpiirissä on lainsäätäjien tahtotila metsästyslain uudistamisesta, tulee muistaa, kuinka mekanismi kokonaisuudessaan toimii. Kun aikanaan lakiperusta saadaan kuntoon ja kannanhoidollinen metsästys taas mahdollistuu, viranhaltijan; Riistakeskuksen on tehtävä lupapäätöksensä perustellusti. Tätä edellyttää jo hallintolakikin. Tuon päätöksen perusteena tulee siis olla kanta-arvio ja useat muutkin seikat. On siis ehdottoman tärkeää, että arvio vastaa mahdollisimman hyvin todellista kannan tilaa ja että lakiperusta asettaa selkeän päämäärän ja viitearvot tehtäville päätöksille.

Olemme viestineet eduskunnan, ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen suuntaan avoimen tiedon merkityksestä. Ilman avoimuutta ei voi olla tiedettä. Tunnistan, että tuo kentällä koettu avoimuuden puute on keskeinen luottamusta heikentänyt tekijä. Teemme yhdessä eri tahojen kanssa töitä avoimuuden lisäämiseksi.

Yhteistyössä, esimerkiksi näytekeräyksen osalta, koko prosessin pitää toimia: kentältä pitää saada kattavasti näytteitä, niiden toimituslogistiikka tutkimukselle pitää olla sujuvaa, tutkijoilla tulee olla resurssit reaaliajassa analysoida näytteitä ja tulosten tulee välittyä nopeasti kentälle. Uskon, että ketjun jokaiseen kohtaan löytyy keinoja. Tulee hakea siis mahdollisuuksia eikä keskittyä siihen miksi jotain asiaa ei juuri nyt voida tehdä. ”Koska ennenkin on näin tehty” ei ole yleensä se paras vastaus.

Metsästäjäliiton voimavara on valtakunnallisuus. Jäsenistössämme on runsaasti erilaista osaamista metsästyksen eri osa-alueilta: Lapin kairoilta saariston ulkoluodoille, itäisen Suomen karhun ja villisian metsästyksen osaajista valkohäntäpeuran tihentymäalueiden ”urakoijiin”. Haluan puheenjohtajana entistä tiiviimmin osallistaa piirien osaamisen liiton asioiden valmisteluun ja keskustoimiston asiantuntijoiden tueksi. Pohdimme yhdessä ne käytännön työskentelytavat, jolla tähän päästään ja informoimme niistä alkuvuoden aikana.

Järjestömme toimii kolmiportaisessa hallintomallissa. Yhdistyslain mukaan päätösvalta on jäsenillä, liiton tapauksessa siis piireillä, jotka valitsevat edustajansa kahdesti vuodessa pidettävään liittokokoukseen. Yhdistyksen asioita hoitaa liittohallitus, johon piirit asettavat edustajansa. Kolmas porras syntyy piirien jäseninä olevista metsästysseuroista ja henkilöjäsenistä. Pidän tärkeänä sitä, että kentän ääni kuuluu yhdistyksen toiminnan painopisteissä ja päätöksenteossa. Olkaa aktiivisia seurojenne ja piirienne toiminnassa ja päätöksenteossa, näin valtakunnallinen tilannekuva välittyy parhaiten liiton hallintoelimiin.

Päivittäisen edunvalvonnan lisäksi meidän tulee katsoa tulevaisuuteen. Pyydänkin jäsenseuroja pohtimaan kuinka vastaamme tulevaisuuden muutoksiin. Seurojen jäsenmäärät pienenevät, kiinteät kustannukset nousevat ja vanhojen sääntöjenkin sisältöä olisi hyvä välillä päivittää. Tuemme liittona jäsenistöämme näissäkin haasteissa ja pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka varmistavat seurojen toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Metsästysseura on kuitenkin suomalaisen metsästyskulttuurin ja harrastuksen ”perusyksikkö”.

Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja hienoja luontoelämyksiä myös tulevalle vuodelle.
 

Mikkelissä 20.12.2024

Petteri Lampinen
puheenjohtaja

Suomen Metsästäjäliiton delegaatiolla oli kunnia keskiviikkona 18.12.2024 luovuttaa Metsästäjäliiton joulutervehdys herra tasavallan presidentti Alexander Stubbille ja tämän puolisolle, rouva Suzanne Innes-Stubbille.

Liiton delegaatiossa olivat mukana Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen, Vuoskosken Paukku ry:n puheenjohtaja Eero Leppänen ja Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola. 

Hirven oli pyytänyt Vuoskosken Paukku Kannonkoskelta, Keski-Suomesta. Sama metsästysseura isännöi aiemmin syksyllä Metsästäjäliiton kutsuvierasjahtia.

Puheenjohtaja Lampinen totesi puheessaan suomalaisen eräkulttuurin vaalimisen ja ylläpidon olevan luovuttamaton osa aineetonta kulttuuriperintöämme. Lampisen puhe kuului näin:

”Mitä metsästys meille antaa? Kolme pointtia – jos sallitte Herra Presidentti?

Ensinnäkin: se antaa meille yhteisöllisyyttä, yhdessäoloa, toisistamme huolehtimista. Toiseksi se pitää meidät liikkeessä. Luonnossa ja jahdissa liikkuminen antaa meille sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Kolmanneksi metsästys antaa mahdollisuuden nauttia terveellisestä, prosessoimattomasta lähiruoasta, josta hirvipaisti hyvänä osoituksena.

Näillä sanoilla pyydän saada luovuttaa Suomen Metsästäjäliiton ja kaikkien, noin kolmensadan tuhannen suomalaisen metsästäjän, puolesta joulupöytäänne hirvipaistin ja toivottaa samalla rauhallista joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.”

KUVA: Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vastaanottivat perinteiset joulutervehdykset 18.12.2024. Keski-Suomesta Kannonkoskelta Vuoskosken Paukku ry:n metsästämän hirven paistin luovuttivat presidenttiparille Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen (oikealla), Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola (toinen vasemmalta) ja Vuoskosken Paukku -metsästysseuran puheenjohtaja Eero Leppänen (vasemmalla).
Kuvaaja: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia.

Suomen Metsästäjäliitto on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että se on valmis käyttämään liiton varallisuutta tukeakseen susien DNA-näytteiden eli ulostenäytteiden keräystä. Tukemalla näytteiden kerääjiä suuruusluokaltaan noin 50 euron DNA-näytepalkkiolla Metsästäjäliitto haluaa kannustaa metsästäjiä näytteiden keruuseen.

Liiton peräänkuuluttaa, että tänä talvena Luonnonvarakeskus (Luke) analysoisi reaaliaikaisesti ulostenäytteet niin, että toimijoiden yhteistyöllä tulokset ohjaisivat keruuta.

 - Suden kanta-arvion tueksi tarvitaan mahdollisimman reaaliaikaista tietoa. Tällä hetkellä näytteenoton ja tulosten saannin välillä saattaa olla jopa kuukausien viive. Siten tulokset eivät valitettavasti ohjaa näytteiden keruuta. Tarvitsemme Luken ja alan muiden toimijoiden välille lisää yhteistyötä, kannustaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.

Metsästäjäliiton tavoitteena on valtakunnallisesti kattavan aineiston keruu. Tämä edellyttää jatkuvaa näytevirtaa kentältä kerääjiltä laboratorioon, näytteiden pikaista analysointia ja nopeaa tulosten kertomista takaisin kerääjille

 - Meidän onkin pikaisesti pohdittava yhdessä Luken kanssa, kuinka pystytään ohjaamaan näytekeruu reviireille, joista ei ole saatavilla riittävää aineistoa, sanoo Lampinen.

Analysoitavaa näytemäärää on nostettava

EU-jäsenmaat ilmoittavat suurpetojen määrät EU:lle joka kuudes vuosi, seuraavan kerran ensi kesänä. Sen vuoksi tältä talvelta tarvitaan mahdollisimman tarkat suurpetojen kanta-arviot.

 - Luken asettama 900 analysoitavan DNA-näytteen yläraja on mielestämme liian alhainen, sillä päällekkäisiä näytteitä samoista susista tulee väkisinkin, vaikka keruuta pystyttäisiinkin ohjaamaan Metsästäjäliiton esittämällä tavalla. Näytemäärä tuleekin nyt kaksinkertaistaa 1800 näytteeseen ja valtion tulee tämä rahoituksellaan mahdollistaa.

Talvella 2020-2021 metsästäjät lisäsivät havaintoaktiivisuutta ja DNA-näytekeruuta. Sudeksi tunnistettuja näytteitä saatiin tuolloin kerätyksi lähes 1500 kappaletta eli liki 80 % enemmän kuin edellisenä talvena. Aktiivinen näytteiden keruu ja susihavainnointi johti siihen, että vuoden 2021 kanta-arviossa vastoin Luken ennustetta susien määrä kasvoi lähes kolmanneksella.

Vuoden 2021 jälkeen susikannan tilanne on ollut varsin muuttumaton, mikä ei vastaa metsästäjien havaintoja. Nyt Metsästäjäliitto tavoittelee jälleen keruun aktivointia ja toivoo sen johtavan entistä kattavampaan kanta-arvioon.

Säännöllisin väliajoin Suomessa käydään keskustelua myös siitä, minkä verran Suomen susikannassa on hybridi- eli koirasusia. Avoin kaikkien tutkijoiden käytössä oleva data lopettaisi kiistat.

 - Pidämme tärkeänä avoimen tutkimuksen periaatetta, että Luke julkaisee vastedes näytteiden kaikki geneettiset tiedot tutkijayhteisön käyttöön. Verovaroin analysoitujen tulosten tulee olla julkisia, muistuttaa puheenjohtaja Lampinen.

Metsästäjäliitto kehottaa toimijoita nyt havaintoaktiivisuuteen. Petohavainnoista ja niiden jäljistä on muistettava ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille.

 - Oletamme, että hallitusohjelman mukaisesti valtiovalta kehittää mahdollisimman monipuolisesti suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädäntöä- ja hallintoa tänä talvena. Sen vuoksi metsästäjien on nyt osaltaan käärittävä hihat ja tuotettava aineistoa kanta-arvioita varten.

Tarkennetut toiminta- ja tukiohjeet julkaistaan toivottavasti pian

Metsästäjäliitto toivoo keruun ohjaamisesta ja järjestämisestä nopeaa neuvottelua Luken kanssa. Liitto myös valmistelee keruutukien maksun ohjeistuksen pikaisesti.

 - Tiedottamme näistä seikoista heti keskustelujen ja päätöstemme jälkeen, toivottavasti pian vuoden vaihduttua. Näytteenoton korvaukset tullaan kohdentamaan Metsästäjäliiton jäsenseuroille, jotta seurojen jäsenten keruuyhteistyö lisääntyisi, Lampinen summaa.


Katso ohjevideo: Suden jälkien tunnistaminen ja DNA-näytteen kerääminen.

Suomen Metsästäjäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) katsovat, että 28.11.2024 luovutettu Suurpetotyöryhmän raportti sisältää oikeansuuntaisia esityksiä, mutta jää kokonaisuutena riittämättömäksi. Järjestöt vaativat, että Suomen suurpetolainsäädäntöä kehitetään raportissa esitettyä kattavammin. Mallia tulisi ottaa Ruotsista, jossa suurpetolainsäädäntö ja -hallinto on järjestetty Suomea tarkemmin suurpetoja suojelevan luontodirektiivin mahdollistamalla tavalla.

Tarvitaan juridisesti kestävä pohja ja minimikanta

Järjestöt ovat huolissaan siitä, ettei raportti avaa riittäviä mahdollisuuksia suden ja muiden suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. Lainsäädännön tulee olla ennakoitavaa ja selkeää, jotta vodaan välttää vuosia kestävät oikeusprosessit ja juridiset kokeilut.

Tänä talvena on luotava niin vahva suurpetolainsäädäntö, että se kestää oikeuskäsittelyt. ”Muutostöiden tulokset näemme aikaisintaan vasta vuonna 2026 korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltyä ensi vuonna myönnetyt poikkeusluvat. Asiassa ei ole varaa epäonnistua”, painottaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen korostaa, että lainsäädäntöön on lisättävä suden suotuisan suojelun tason viitearvo eli minimitaso.

”Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tulee voida kohdistaa suojelun minimitason ylittäviin suurpetomääriin. Vaikutus suotuisaan suojelutasoon on yksi poikkeusluvan myöntämiseen vaikuttava tekijä, joten viitearvolla on iso merkitys. Tiedepohjaisuudesta huolimatta viitearvon määrittämiseen liittyy väistämättä valintoja, jotka on perusteltua antaa eduskunnan päätettäväksi”, Leskinen toteaa.

Lisää konkretiaa ja resursseja

Järjestöt vaativat suurpetotyöryhmän raporttiin verrattuna konkreettisempia esityksiä suurpetohallinnon ja -lainsäädännön vahvistamiseksi. Järjestöt peräänkuuluttavat myös alueellisia kannanhoitosuunnitelmia, joiden oikeudellinen asema on kirjattava lakiin.

"Ruotsin mallin mukaisesti Suomessa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet suurpetohallinnossa. Lisäksi suurpetojen kanta-arvioiden kehittämiseen ja läpinäkyvyyteen on panostettava, jotta kentän motivaatio ja luottamus palautuvat", edellyttää Metsästäjäliiton Silpola.

Järjestöt edellyttävät myös, että suurpetojen poikkeuslupien valmistelu siirtyy viranomaisten tehtäväksi. Poikkeusluvan hakijoiden on mahdotonta koota lupahakemuksiin juridiset, biologiset sekä sosioekonomiset perustelut niin, että luvat kestäisivät oikeuskäsittelyn. Lupien perustelujen tuottaminen pitäisi siirtää alueellisten riistakeskusten vastuulle. Riistakeskuksiin tulisikin palkata tehtävää varten useita uusia työntekijöitä.

MTK ja Metsästäjäliitto esittelivät näkemyksiään kansanedustajille ja medialle eduskunnassa järjestetyssä suurpetoinfossa 17.12.2024.

Liitteet:

Anna-Rosa Asikaisen 17.12.2024 esitys
Jarmo Kiurun 17.12.2024 esitys
 

Kysymyksiä ja vastauksia susien ihmisarkuuden vähenemisestä ja kannanhoidollisen metsästyksen tarpeesta
 

1. Onko Suomen susikanta aiempaa suurempi, vai onko susien käytös vain muuttunut?

Susien käytös on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Säännöllisen metsästyksen estymisen seurauksena kanta on myös kasvanut. Susien raportoitu ihmisarkuuden väheneminen johtuu niiden tottumisesta ihmisten läheisyyteen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susien aiheuttamat kotieläinvahingot ja koiravahingot ovat lisääntyneet viime vuosina, mikä viittaa suden käyttäytymisen muutokseen. Suomen Metsästäjäliiton ja metsästäjien havainnot ovat samansuuntaisia. Suden pihavierailuja raportoidaan viranomaisten Tassu-järjestelmän mukaan Suomessa kahdeksan päivässä, 3000 kertaa vuodessa. Karhujen pihakäynnit ovat kasvaneet eniten ja niitä on kirjattu 900 vuodessa. Yrittäjä Ari Alisen perustamaan Metsästäjien viestiverkostoon kertyi marraskuussa 2024 kuukaudessa liki 600 susihavaintoa. Metsästäjäliitto on uutisoinut tänä syksynä 27 koiriin kohdistuneesta susivahingosta.

2. Miten susikanta on kehittynyt Suomessa?

Vuoden 2024 arvion mukaan Suomen susikannan koko on ollut noin 277–321 yksilöä (Luke, 2024). Luken kanta-arviossa esittämän ennustemallin mukaan vuoden 2024 toukokuun lopussa, kun uudet pentueet syntyivät, susien määrä on ollut 395–560 yksilöä 90 % todennäköisyydellä. Susikanta on kasvanut ja levittäytynyt uusille alueille erityisesti läntisessä Suomessa. Noin kolmasosa havainnoista tehdään Tassu-järjestelmän mukaan Varsinais-Suomessa. Asutuksen läheisyydessä tehdyt susihavainnot ovat niin ikään lisääntyneet. Suden pihavierailuja raportoidaan viranomaisten Tassu-järjestelmän mukaan Suomessa kahdeksan päivässä, 3000 kertaa vuodessa. Susia on havaittu tänä syksynä Etelä-Suomessa Uudellamaalla, esimerkiksi Kirkkonummella (syyskuu, lokakuu ja joulukuu) ja Hyvinkään rajalla (joulukuu). Susikannan kasvu on osa laajempaa trendiä, sillä Euroopan susikannat ovat elpyneet suojelutoimien myötä.

3. Onko susi uhka ihmiselle?
Susi ei yleensä muodosta suoranaista uhkaa ihmiselle, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan susi ei enää välttele juurikaan ihmisen läheisyyttä. Susien vaarattomuutta perustellaan usein argumentilla, että susien hyökkäykset ihmisiin olisivat harvinaisia, ja että viimeinen vahvistettu suden aiheuttama ihmisen kuolema Suomessa tapahtui vuonna 1881. Kuitenkin on huomioitava, että Suomessa vallitsi noin sadan vuoden jakso, jossa susia ei käytännössä esiintynyt joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lainkaan kuin aivan itärajalla ja harvakseltaan Lapissa. Itärajalla ja Lapissa on myös tuona ajanjaksona metsästetty sudet heti pois aina tavattaessa. Mitä ihmisuhreihin tulee, on samalla ajanjaksolla useissa muissa maissa ihmisuhreja tullut, mutta näistä virallinen tilastointi ei ole kovin hyvällä tasolla. Viime kesänä Hollannissa susi hyökkäsi kuitenkin kahta lasta kohti. Tapaukset ovat erillisiä, ja ne on varmistettu DNA-testein. Vuonna 2012 susi tappoi eläintenhoitajan Ruotsissa eläinpuistossa.

Viime vuosina huoli on kasvanut susista, jotka liikkuvat toistuvasti asutuksen läheisyydessä ja ovat menettäneet ihmisarkuutensa. Tällaiset yksilöt voivat aiheuttaa huolta, etenkin lapsiperheille ja maaseudulla asuville. On muistettava, että maaseudulla koulumatkat ovat usein pimeitä ja valaisemattomia.

Oikea-aikaisilla toimilla, kuten kannanhoidollisella metsästyksellä, voidaan estää tilanteiden kärjistyminen ja palauttaa susien luonnollinen ihmisarkuus. Yhteiskunnallisen tarkastelun kestävissä toimenpiteissä on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

4. Mikä on kannanhoidollisen metsästyksen tarkoitus?
Kannanhoidollisen metsästyksen päätavoite on poistaa ihmisarkuutensa menettäneet yksilöt ja palauttaa näin susilaumojen luonnollinen varovaisuus. Tämä ennaltaehkäisee tilanteita, joissa sudet liikkuvat asutuksen läheisyydessä ja aiheuttavat vahinkoa kotieläimille tai koirille. Metsästys on tapa hallita susipopulaatiota kestävällä ja tieteellisesti perustellulla tavalla. Kannanhoidollinen metsästys on esimerkiksi eurooppalaisen suurpetotutkijoiden yhteenliittymä LCIE:n suosittelema tapa ehkäistä suurpetokonflikteja. Esimerkiksi EU-komissio on suosittelut LCIE:n ohjeita jäsenmailleen.
 

5. Mitä hyötyä kannanhoidollisesta metsästyksestä on susien käyttäytymiselle?
Metsästyksen avulla voidaan palauttaa susien luontainen pelko ihmistä kohtaan. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että metsästyspaineen alla olevat susiyksilöt välttelevät asutusta enemmän kuin metsästyspaineen puuttuessa. Näin sudet oppivat pysymään poissa taajamista, ja riskit ihmisille ja kotieläimille pienenevät.

6. Onko kannanhoidollinen metsästys kestävää susikannan kannalta?
Kyllä. Metsästys perustuu tieteellisiin arvioihin susikannan koosta ja elinvoimaisuudesta. Suomessa tehtävä metsästys on säädeltyä ja sen kestävyys varmistetaan Luonnonvarakeskuksen vuosittaisilla kanta-arvioilla. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa kannanhoidollinen metsästys on ollut käytössä pitkään ilman, että se olisi vaarantanut susipopulaation elinvoimaisuutta.

7. Mitä tapahtuu, jos ihmisarkuutensa menettäneisiin susiin ei puututa?
Jos ihmisten ilmoille pyrkiviin yksilöihin ei puututa, susikannat voivat tottua liikaa ihmisten läheisyyteen. Tämä lisää vaaratilanteita ja aiheuttaa vahinkoa erityisesti kotieläimille ja metsästyskoirille. Myös petoaitojen ennakkosuojauksen teho heikkenee. Vuoden aikaikkunassa on ollut 140 kotieläinvahinkoa, joissa susi on tappanut tai vahingoittanut yli 250 kotieläintä.  Koiravahinkojen määrä on noussut 51 tapaukseen. (MMM:Riistavahingot.fi).

8. Mitä muita keinoja on suden ihmisarkuuden palauttamiseksi?
Metsästys ei ole ainoa ratkaisu, mutta se on tehokas keino erityisesti yksilöiden kohdalla, jotka aiheuttavat ongelmia. Tämän lisäksi tulee huolehtia kotieläinten mahdollisimman tehokkaasta suojauksesta.

9. Mikä on viesti susialueiden asukkaille?
Kannanhoidollinen metsästys ja muut hallintakeinot tähtäävät turvalliseen rinnakkaiseloon ihmisten ja susien välillä. Toimilla pyritään poistamaan ihmisarkuutensa menettäneet yksilöt ja niiden yksilöiden lisääntyminen, jotka aiheuttavat uhkaa ja vahinkoa.

Bernin sopimuksen pysyvän komitean 3.12.2024 tekemä päätös suden suojelustatuksen lieventämisestä merkitsee tärkeää muutosta sekä Suomelle että muille EU-maille. Päätöksen myötä sutta ei enää Bernin sopimuksessa luokitella tiukasti suojelluksi lajiksi, mikä voi mahdollistaa joustavamman kansallisen päätöksenteon suden kannanhoidossa tulevaisuudessa. Päätös mahdollistaa seuraavaksi tarvittavan toimenpiteen eli luontodirektiivin liitesiirron, ennen kuin suden suojelustatus EU:ssa voi lieventyä.

----

3.12.2024 uutisoidun Bernin sopimuksen muutosten vaikutukset Suomen tilanteeseen

1. Suden suojelustatuksen muutos mahdollistuu EU:ssa
   Bernin sopimus toimii perustana EU:n luontodirektiiville. Kun muutos astuu voimaan 7.3.2025, EU:ssa voidaan alkaa muokata luontodirektiivin mukaista lajiliiteluetteloa. Luontodirektiivin muuttaminen tarvitsee nykyisten säädösten mukaan jäsenmaiden yksimielisyyden, mikä tekee muutoksen toteutumisesta haastavan. On lisäksi vielä epävarmaa, alentuisiko suden suojelustatus kaikissa EU-maissa vai tapahtuisiko muutos maakohtaisesti.

2. Kansallinen liikkumavara voi kasvaa tulevaisuudessa
   Bernin sopimuksen päivityksen mahdollistama luontodirektiivin muuttaminen antaisi Suomelle mahdollisuuden toteuttaa tehokkaampaa kannanhoidollista metsästystä. Tämä tarkoittaa, että säännöllisen metsästyksen avulla sudet säilyttävät paremmin ihmisarkuutensa ja aiheuttavat vähemmän vaaraa kotieläimille, koirille tai ihmisille.

3. Lainsäädännön ja hallinnon uudistus välttämätön
   Suomen Metsästäjäliiton ja MTK:n mukaan Suomen on kiireellisesti uudistettava suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädäntöä ja hallintoa jo tulevan talven aikana. Tavoitteena on tasapainottaa suden suojelua ja suden aiheuttamien haittojen hallintaa.

Riihimäellä, lähellä Hyvinkään ja Lopen rajaa, havaittiin ihmisarkuuden menettänyt susi 6.12. Perinteinen itsenäisyyspäivän mäyräkoirien ajokokeen toinen erä oli ohi, ja koiran sai luvan jälleen kytkeä. Koiran omistaja, koetuomari ja maasto-opas lähtivät autolla metsätietä pitkin lähemmäs koiran sijaintia.

Yhtäkkiä aikuinen susi tuli tielle auton eteen vajaan parinkymmenen metrin päähän.

Susi jatkoi tietä pitkin auton edessä lähemmäs koiran sijaintia, kunnes väistyi rauhallisesti vasemmalle. Tien oikealla puolella noin 100 metrin päässä olevalla hakkuuaukiolla koira ajoi peuraa.

– Kysyin, että onko tuo susi. Siihen tuomari vastasi, että nyt äkkiä koira kiinni. Tuomari poistui autosta, lähti juoksemaan ja sai koiran nopeasti kytkettyä, koiran omistaja kertaa tapahtunutta.

Tuomari kertoo kohtaamisesta omalta osaltaan:

– Tulimme sitten koiran kanssa autolle. Koiran omistaja olikin tullut hiukan meitä vastaan. Susi käyttäytyi tilanteessa onneksi rauhallisesti.

Koetuomari on pikkupojasta asti kulkenut metsässä. Muutamia kertoja on tullut suurpetoja vastaan, yleensä ilves.

– Tämän tyyppinen kohtaaminen suden kanssa oli ensimmäinen kerta. Koiran puolesta hiukan säikähdin. Susiahan olisi voinut olla useampia. Susihavaintoja on ollut viime aikoina Lopen alueella säännöllisesti. Onneksi selvisimme tällä kertaa säikähdyksellä, hän toteaa.

Tapahtumapaikka Riihimäellä on lähellä Lopen ja Hyvinkään rajoja.

Metsästyskoiralle ei puudelin elämä maistu

Koiran omistaja on kohdannut suden kolme kertaa aiemmin liikkuessaan luonnossa ja kerran myös hirvijahdissa. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, jolloin susi ei suunnannut poispäin, vaan oli selkeästi menossa koiraa kohti.

– Tämä yksilö ei ollut ollenkaan arka, kuten aiemmin kohtaamani sudet. Kyllä tämä susitilanne alkaa käydä tukalaksi, hän sanoo.

Häneltä kysytään usein, kuinka hän uskaltaa laskea koiran irti.

– Tuntuu kuitenkin väärältä käyttökoiraa kohtaan olla päästämättä sitä tekemään juuri sitä, mihin se on jalostettu, ja mikä sen elämässä on parasta.

– Susien lisäksi metsästyskoirilla on toki muitakin riskejä. Kuitenkin liikennöidyt tiet, vedet ynnä muut ovat helpommin ennakoitavissa.

– Toistaiseksi meillä ei ole vahinkoja sattunut. Metsässä vietetyn päivän jälkeen väsynyt koira sohvan nurkassa suorastaan huokuu onnea. Jos nämä meidän koiramme saisivat itse valita, ne valitsisivat aina ennemmin jahdin kuin hihnan päässä lenkkeilyn, omistaja toteaa.

Maitotilallisen kohtaaminen saman suden kanssa

Koetilanteen jälkeen suden suuntana oli läheinen riihimäkeläinen maitotila, jonne susihavainnosta ilmoitettiin. 

Tilallinen oli parhaillaan suunnittelemassa talven metsätöitä veljensä kanssa. Yhdessä miehet lähtivät taholleen katsomaan suden jäljistä, minne päin se oli mennyt.

– Kävelin laidunpeltoa pitkin, kun susi tuli etuoikealta ulos metsästä ja ryömi piikkilanka-aidan alta pellolle. Se näki minut, kääntyi ja tuli minua kohti. Kun se oli noin 10 metrin päässä se pysähtyi. Tuijottelimme siinä sitten toisiamme reilun minuutin samalla, kun susi murisi matalasti. Se näytti miettivän, tuleeko lähemmäksi vai lähteekö pois, viljelijä kertoo.

– Siitä se sitten kuitenkin lähti menemään. Vielä noin 100 metrin päässä se pysähtyi ja katseli minua tovin. Lähellä on useampi kesämökki. Sitä ihmettelin, että susi lähti metsään siihen suuntaan, jossa oli kovalla äänellä puhuvia mökkiläisiä kävelyllä.

Susihavainnot eivät ole alueella harvinaisia. Viljelijä kertoo, että riistakamerakuvassa on ollut kolmekin sutta kerralla. Omaa hirvikoiraansa hän ei nykyisen susitilanteen takia ole uskaltanut kuluneena syksynä ottaa mukaan hirvijahtiin. Hänellä on noin 50 hehtaaria pelto- ja metsälaitumia. Hiehot ovat kesäisin tilakeskuksesta kauimpana olevilla laitumilla.

– Eniten kuitenkin pelottaa lasteni puolesta. Kohdassa, jossa suden kohtasin, lapset ovat olleet keskenään hiihtämässä. Jos susi laukkaa kohti kuten nyt tapahtui, kenen tahansa ensimmäinen reaktio olisi paeta.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on kaikkien etu

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että maaseudun asukkaiden turvallisuustilanteen parantaminen edellyttää suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Metsästystä tarvitaan, jotta varsinkin susi saisi takaisin ihmisen ja koiran pelon.

Lisäksi suurpetojen kantojen arviointia ja kannanhoitosuunnitelmia tulee kehittää.  On määritettävä suurpetojen kannanhoitosuunnittelun periaatteet, tehtävä esitys suurpetojen suotuisan suojelutason valtakunnallisiksi viitearvoiksi sekä jyvitettävä viitearvojen määrät Suomen eri alueille. On myös suunniteltava, miten kanta-arviot tuotetaan nykyistä läpinäkyvämmin ja havaintoaineiston tuottajia motivoiden.

– Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan laiskistumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti. Ilman metsästysmahdollisuutta metsästäjien aktiivisuus havainnoida suurpetoja on hiipumassa, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto haluaa, että suurpetojen jälkihavainnoinnista ja DNA-näytekeruusta maksetaan kulukorvausta. Lisäksi Luonnonvarakeskukselle on varattava riittävä rahoitus luotettavien suurpetojen kanta-arvioiden tuottamiseen, mukaan lukien kattavan DNA-näytemäärän käsittely. Tuotetun suurpetotiedon on oltava avoimesti suuren yleisön ja tutkijoiden käytettävissä.

Ilmoita havainto petoyhdyshenkilölle

Kaikista suurpetohavainnoista tulee tehdä ilmoitus alueen petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilö tarkistaa ja kirjaa havainnot, jolloin havainnosta jää virallinen merkintä Tassu-järjestelmään. Asutuksen läheisyydessä liikkuvista sekä muuten ihmisarkuuden menettäneistä suurpedoista tulee aina tehdä ilmoitus hätäkeskukseen, yleiseen hätänumeroon 112.

Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot:

https://riista.fi/riistatalous/riistakantojen-seuranta/suurpetoseuranta/#yhteystiedot

Jos kohtaat suden toimi näin:

https://jahtimedia.fi/luonnossa/suden-kohtaaminen-koiran-kanssa

- Tämä raha on tarkoitettu mm. haitallisten vieraslajien torjuntaan ja vesilintujen hyväksi tehtävään kosteikkotyöhön. Metsästäjäliitto ja suomalaiset metsästäjät tekevät arvokasta ympäristö- ja riistanhoitotyötä. Lisäksi ohjaamme erillisen 100 000 euron rahoituksen villisikojen leviämistä ehkäisevään työhön, tavoitteena pienentää afrikkalaisen sikaruton leviämisriskiä. Myös kymmenen ampumarataa eri puolilla Suomea saa nyt erillisrahoitusta kehittämiseen ja rakentamiseen, toteaa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

Luonnon kunnioittaminen on yksi Metsästäjäliiton keskeisistä arvoista ja pitää sisällään luonnon kestävän käytön, monimuotoisuuden vaalimisen sekä riistan- ja luonnonhoidon tukemisen ja edistämisen. Vastuullisen metsästyksen kautta luonnonvarojen kestävä käyttö toteutuu ympäristöä palvelevalla tavalla.

- Avustus on hieno osoitus siitä, että Metsästäjäliitto tunnustetaan nykyään virallisesti valtakunnallisesti merkittävänä sekä luonnonhoitoa- että nuorisotyötä tekevänä asiantuntijajärjestönä, Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors sanoo ja kiittää myönnetystä avustuksesta.

Riistanhoito on luonnon monimuotoisuuden hoitoa

Metsästäjäliitossa on jo vuosia edistetty sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsästystä kosteikoilla. Kosteikkojen rakentaminen ja hoito edistää luonnon monimuotoisuutta, mistä hyötyvät myös muut kuin riistalajit. Kosteikkotyön tukemisella autetaan samalla Itämerta: vesistöjen tila paranee, rehevöityminen ja umpeenkasvu vähenee ja taantuvat vesilintulajit saavat mahdollisuuden elpyä, kun samanaikaisesti turvataan vesilintujen pesimämenestystä rakentamalla keinopesiä ja poistamalla haitallisia vieraspetoja.

Liitto auttaa jäsenseurojaan myös ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa ja tarjoaa asiantuntemustaan esimerkiksi ammuslyijyn korvaamiseen liittyvissä asioissa.

Uudenveroinen käytetty lämpötähtäin on varustettu 640x512-resoluution lämpökennoilla, 50 mm:n objektiivilla ja korkealaatuisella OLED-näytöllä, joka takaa kirkkaan ja yksityiskohtaisen kuvan kaikissa olosuhteissa. Laite toimii niin erillisenä tähtäimenä kuin kiikaritähtäimen etulinssiin kiinnitettävänä lisäosana, mikä tekee siitä monipuolisen valinnan vaativallekin käyttäjälle. Lisätietoja tähtäimestä ja huutokaupasta löydät Huutokaupat.comista.

Nuorten metsästäjien tukeminen keskiössä

Huutokaupan koko tuotto ohjataan Metsästäjäliiton nuorisotyöhön, joka keskittyy tulevaisuuden metsästäjien koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksien edistämiseen. Metsästäjäliitto järjestää nuorille muun muassa Metso-leirejä, koulutustapahtumia ja tutustumistilaisuuksia metsästyksen pariin. Näiden avulla varmistetaan, että perinteinen metsästysharrastus ja kestävän luonnonhoidon arvot siirtyvät tuleville sukupolville.

Huutokauppa päättyy 15.1.2025, joten älä jätä tilaisuutta väliin. Tule mukaan tukemaan nuorisotyötä!

Lue lisää: Hikmicro Clip-On Thunder Pro TQ50C -lämpötähtäin huutokaupattavana

Lisätietoja

Tiedustelut Huutokaupasta: yhteyspäällikkö Jaska Salonen jaska.salonenmetsastajaliitto.fi
Tiedustelut laitteesta: Toni Yrjänne toni.yrjannehw-hunt.fi

Monipuolinen metsästys- ja luolakoira Roki juoksi jäniksen perässä viimeistä kertaa, kun kaksi sutta yllätti sen peltoaukealla 8. joulukuuta.

– Laskimme koiran autosta jäniksen jäljille, kun ensin varmistimme, ettei susista näkynyt jälkiä. Roki juoksi pienen matkan tietä pitkin ja kääntyi yhtäkkiä pellolle. Yleensä se pyörii meistä vain noin 50 metrin päässä, mutta nyt se sattui menemään väärään paikkaan juosten suoraan susien suuhun. Kuulimme vinkaisun, eikä tutkapannassa näkynyt ensin juurikaan liikettä. Tilanne oli outo myös sikäli, että terrieri ei jää yleensä paikalleen vaan tulee pois, omistajaperhe kertoo.

– Noin 300 metrin päässä meistä löytyivät ensin veriset raahausjäljet, kun tulimme paikalle reilussa 10 minuutissa. Sudet olivat tappaneet ja raahanneet koiramme siitä vielä 400 metrin päähän metsään. Sieltä löytyi enää vain pelkkä tutkapanta – koko koira oli syöty valjaita myöten, isäntäperhe sanoo järkyttyneenä.

Molemmat vanhemmat ovat niin ikään kokeneita metsästäjiä. Heillä oli tapahtumahetkellä mukana myös 10-vuotias poikansa, jolla oli aikomus suorittaa metsästyskortti ensi kesänä. Nyt tämä haave saa todennäköisesti jäädä väliin. Perheellä on myös suomenpystykorva, mutta sekin saa nyt jäädä jahdeista pois kasvaneen susi- ja karhu-uhan takia.

– Alle 10-kiloisen perheenjäsenen Rokin menetys oli jo liikaa. Se ajoi ensimmäisen jäniksensä minulle puolivuotiaana. Lisäksi se rakasti uimista ja noutohommia eikä ollut pelkästään luolakoira, perheenäiti sanoo hiljaa. Samalla saavat jäädä haaveet uudesta metsästyskoiran pennusta.

– Tulisi nyt joku järki tähän petopolitiikkaan, sen on annettu mennä jo liian pitkälle. Pitääkö odottaa, että ensimmäinen ihmisvahinko tulee, hän kysyy huolissaan.

Susihyökkäyksen todensivat paikan päällä käyneet petoyhdyshenkilö ja maaseutuelinkeinoviranomainen. Tapahtuneesta ilmoitettiin myös hätäkeskukseen ja poliisille.

Tapahtumapaikalta on lähimpään maalaistaloon noin 500 metriä. Tohmajärvellä, johon Valkeasuo kuuluu, on tehty paljon susihavaintoja. Metsästäjäliitto on aiemmin uutisoinut viidestä koiriin kohdistuneesta susivahingosta Tohmajärvellä ja naapurikaupunki Joensuussa.

Lue lisää:
Seitsemän suden lauma tappoi hirvikoiran Tohmajärvellä 
Beagle tapettiin Tuupovaarassa - syyllinen susi kaadettiin poikkeusluvalla
Susi surmasi metsästyskoiran Joensuussa
Susi surmasi ajokoiran Joensuussa - ei pelästynyt varoituslaukausta
Metsästäjäliitto vaatii muutoksia - susi vei jälleen koiran Joensuussa

Susien suojeluaseman lieventäminen ei yksistään riitä

Bernin sopimuksen pysyvä komitea äänesti 3.12.2024 susien suojeluaseman lieventämisen puolesta. Metsästäjäliitto näkee, että tämä on Suomelle ja kaikille EU-maille tärkeä askel eteenpäin kohti kansallisen liikkumavapauden saamista susikannan säätelyssä. Muutos EU-tasolla ei kuitenkaan yksistään riitä – Suomen on toteutettava kokonaisvaltainen suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen lainsäädännön ja hallinnon muutostyö tämän talven aikana.
Lue lisää: Bernin sopimuksen pysyvä komitea lievensi suden suojelustatusta