Tärkeät päivämäärät

• 31.3.2026
  • Viimeinen päivä, jolloin MetsoRekisterissä on mahdollista tehdä laskutuksia. Maksuliikenne toimii laskutuksen passivoinnin jälkeen edelleen normaalisti.
• 13.4.2026 klo 17.00–18.30
  • Jäsenrekisterikoulutus: Jäsenhallinta
• 14.4.2026 klo 17.00–18.30
  • Jäsenrekisterikoulutus: Laskutus
• 20.4.2026 klo 17.00–18.30
  • Jäsenrekisterikoulutus: Viestintä ja tapahtumat
• 15.5.2026
  • MetsoRekisterin rekisteritoiminnot suljetaan tietojen siirron ajaksi, mikä aiheuttaa katkoksen liiton rekisteripalveluihin.
• 1.6.2026
  • Uusi jäsenrekisteri otetaan käyttöön.

Jäsentietojen päivittäminen ennen siirtoa

Jotta jäsentiedot saadaan mahdollisimman ajantasaisina uuteen rekisteriin, on suositeltavaa ylläpitää ja päivittää jäsentietoja MetsoRekisterissä tai OmaMetson kautta aina toukokuun puoliväliin saakka. Näin varmistetaan, että rekisterin aineistosiirto onnistuu mahdollisimman sujuvasti ja tiedot siirtyvät oikein uuteen järjestelmään.

Lämmin kiitos kaikille seuroille, piireille ja toimijoille, jotka ovat jo aktiivisesti osallistuneet jäsentietojen päivittämiseen ja tiedon ylläpitämiseen. Teidän panoksenne on erittäin tärkeä koko uudistuksen onnistumisen kannalta.

Suomen Metsästäjäliitto ja Metsästyskoiraliitto pyrkivät edistämään metsästyskoirien käyttöä ja asemaa maassamme. Järjestöt esittävät metsästyslain 52 §:ään muutosta, joka mahdollistaisi suurpetojen kanssa työskentelyyn erikoistuneiden metsästyskoirien koulutuksen ja koetoiminnan lajikohtaisesti rajattuina ajanjaksoina.

Lakimuutoksen myötä koirien koulutus ja kokeet olisivat sallittuja:

• karhulla 20.8.–31.10.
• sudella 20.8.–28.2.
• ilveksellä 20.8.–28.2.

Nykyisin koiran kouluttaminen karhulla, sudella ja ilveksellä vaatii Riistakeskuksen myöntämän luvan.

Esityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on turvata suurriistavirka‑avun (SRVA) toimintakyky suurpetojen osalta, parantaa yleistä turvallisuutta sekä edistää eettistä ja hallittua suurpetokantojen hoitoa. Koulutetut suurpetokoirat ovat metsästyskäytön ohella oleellisen tärkeä työväline esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden eläinten jäljityksessä ja taajamiin eksyneiden suurpetojen karkotuksessa.

Muutosehdotus ei laajenna metsästysoikeutta eikä heikennä suurpetojen suojelutasoa, vaan selkeyttää nykyistä sääntelyä ja mahdollistaa metsästyksen ja viranomaistehtävien edellyttämän valmistautumisen lainmukaisesti ja ennakoitavasti.

Lakimuutosehdotus on päivätty 26.3.2026.

Voimassa oleva 52 §:
Koirakokeet ja koiran kouluttaminen

Suomen riistakeskus voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi antaa luvan poiketa 51 §:n 1 momentissa säädetystä velvollisuudesta. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. 

Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta.

Suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on kuitenkin oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa. 

Muutamat toimijatahot arvioivat MT:n artikkelissa 13.3., että tiukasti suojeltujen karhun ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys kiintiömetsästyksellä olisi EU-oikeuden vastaista. Tätä epäilevää viestiä on toistettu ilman perusteluja joulukuusta alkaen, kun eduskunta sääti asiasta lain.

Jos perustelu on se, että karhu ja ilves ovat tiukasti suojeltuja ja siksi niiden kiintiömetsästys ei ole mahdollista, mihin luontodirektiivin kohtaan näkemys pohjautuu?

Perusteluja kaikkien suurpetojen kiintiömetsästyksen EU-lainmukaisuuden puolesta löytyy runsaasti.

EU:n luontodirektiivissä mainitaan kantojen hallinnan keinoina lupa- tai kiintiöjärjestelmä.

EU-tuomioistuin totesi vuonna 2005 vireille pannusta Suomen susitapauksesta C-342/05, että vastoin EU komission silloista kantaa poikkeuksille voidaan asettaa kiintiöitä, jos muut poikkeusehdot täyttyvät.

Karhun kiintiömetsästystä on toteutettu poronhoitoalueella jo vuosikymmenien ajan ilman valituksia ja EU:n puuttumista asiaan. Kiintiömetsästyksestä ei ole Suomen liittymissopimuksessa erillistä mainintaa, joten kyse ei ole poronhoitoalueelle erikseen sallitusta poikkeuksesta.

Kiintiömetsästystä toteutetaan myös Slovakiassa, Latviassa, Romaniassa, Virossa ja Ruotsissa.

Eduskunta edellytti kiintiömetsästystä koskevasta laista päättäessään, että ”maa- ja metsätalousministeriö valmistelee viipymättä asetukset, joita tarvitaan karhun ja ilveksen rauhoituksesta poikkeamiseen alueelliseen kiintiöön perustuvalla metsästyksellä”.

Karhukanta on jatkuvasti kasvanut. Vuodesta 2024 vuoteen 2025 kasvu oli 16 prosenttia. Karhuja on kanta-arvion mukaan noin 2 500. Ilveksiä on Luken arvion mukaan 3 500. Karhun ja ilveksen kannat ovat erittäin vahvasti suotuisan suojelun tason yläpuolella.

Metsästämättömyyden vuoksi karhujen ihmisarkuus on heikentynyt, mistä niin paikalliset asukkaat kuin viranomaiset kantavat huolta. Ilveksiä on hyvin runsaasti ja niitä havaitaan yhä enemmän kapisina ja nälkiintyneinä. Molempien lajien kiintiömetsästys on saatava käyntiin.

Karhun kannanhoidollisen metsästyksen aika 20. elokuuta lähestyy. Karhun metsästystä tarvitaan useiden maakuntien alueilla.

Nyt tulee selvittää ja todentaa karhun kannanhoidollisen metsästyksen perustelut alueellisesti ja paikallisesti. Samanaikaisesti on määriteltävä paikalliset kiintiöalueet ja metsästyskiintiöt. Karhukannan tiheys ja maakuntien asujien sosioekonominen näkökulma on otettava huomioon metsästyksen perusteluissa.

Eduskunnan tahdon mukaisesti kiintiömetsästyksen valmistelu tulee tehdä viipymättä. Toivottavasti valmistelussa kuullaan myös meitä metsästäjiä.

Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja
Suomen Metsästäjäliitto ry

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah julkisti tänään Facebook-tilillään, että maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmä on päätynyt ratkaisuun, jossa valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ennaltaehkäistäisiin niiden suojametsästyksellä. Malli löytyy Ruotsista, ministeri kirjoittaa.

Metsästäjäliitto tukee tehtyä ratkaisua. Liitto on useiden vuosien ajan esittänyt, että valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamia ongelmia tulisi ehkäistä suojametsästyksellä, johon Ruotsissa on toimiva malli ja jota EU-komissio on osaltaan pitänyt toimivana ratkaisuna. Ruotsin mallia vastaavat mallit ovat käytössä muun muassa Virossa ja Tanskassa.

Ministeri Essayah kirjoittaa, että hän on kiirehtinyt asiaa koskevan lain valmistelua. Metsästäjäliitto toivoo, että laki suojametsästyksestä saadaan pian eduskunnan käsittelyyn ja sen hyväksyttäväksi, jotta suojametsästystä voitaisiin käyttää jo kevätmuuton aikaan.