Metsästäjäliitto kutsuu messukävijät nokipannukahvin ääreen sekä kokeilemaan, oppimaan ja jakamaan eräkokemuksia yhdessä. Metsästäjäliiton elämyksellinen ulko-osasto (U480) sijaitsee keskeisellä alueella ja tarjoaa ohjelmalavallaan monipuolisen kattauksen toimintaa koko viikonlopun ajan. Lavan ohjelmiin on antanut innoituksen Metsästäjäliiton oma Erähaaste 2026, joka kannustaa kehittämään omia taitoja, kokeilemaan uutta ja haastamaan kaverinkin rohkeasti mukaan.

Nokipannukahvit, tatuointi ja tekemistä koko perheelle

Metsästäjäliiton vapaaehtoiset tarjoilevat messuvieraille jälleen maksutta Meiran sponsoroimaa Kulta Katriina -nokipannukahvia. Nuotion äärellä syntyy kohtaamisia, jotka tekevät metsästäjäyhteisöstä juuri sen, mitä se on parhaimmillaan – kaikille avoimen, lämpimän ja yhdenvertaisen.

Yksi näkyvimmistä yhteisöllisyyden ilmentymistä on mahdollisuus “leimautua metsästäjäksi” – aivan kirjaimellisesti. Osastolla voi ottaa Metsästäjäliiton siirtokuvatatuoinnin, joka toimii hauskana, näkyvänä muistona messukokemuksesta. Metsästäjäliitto osallistuu messujen aikana Lopen ampumaurheilukeskuksessa järjestettävään Erämessut Goes Range -tapahtumaan, mutta myös Riihimäellä pääsee kokeilemaan ampumista. Riistaeläintauluja tähtäillään Ecoaims-laseraseella jokaisena messupäivänä. Perheen pienimpiäkään ei ole unohdettu, vaan lapsille ja nuorille on luvassa kettupillin askartelua, suurpetojen jälkien tunnistusta sekä Nerf-leikkiaseella ammuntaa turvallisesti. Totta kai Metsästäjäliiton maskotti Mainio Metso on niin ikään paikalla ja ilahduttaa messukävijöitä olemuksellaan.

Metsästäjäliiton osastolla toimii useita kumppaneita, jotka tuovat mukanaan omaa osaamistaan ja palveluitaan. Vakuutusyhtiö Ifin asiantuntijat kertovat yhtiön vakuutuksista ja samalla liiton jäsenyyden myötä syntyvistä vakuutuseduista sekä vinkkaavat viimeisimmistä vakuutustarjouksista. Suomen Sikayrittäjät kertoo, miten metsästäjät voivat torjua afrikkalaista sikaruttoa. Turvallisen aseiden säilytyksen aatelia edustava Corrosafe tuo näytille asekaappinsa ja liiton ehkä pitkäaikaisin yhteistyökumppani Suomen Metsästysmuseo esittelee toimintaansa ja näyttelyitään.

Eräkontti 50 vuotta

Metsästäjäliiton osastolla juhlistetaan myös liiton omistajan Eräkontin 50-vuotista taivalta. Eräkontin myyntipiste toimii omassa teltassaan yhdessä kumppaneidensa Riistasiemenen (riistapeltosiemenet), Reolinkin (valvonta- ja riistakamerat) ja Canihuntin (koirien suojaliivit) kanssa.

Ohjelmalavalla pureudutaan erähaasteisiin

Ohjelmalavan runsas tarjonta rakentuu tänä vuonna Metsästäjäliiton Erähaasteiden ympärille. Voit ladata oman Erähaaste-lappusi tästä linkistä. Ohjelmassa nähdään muun muassa: 

Valmista erähenkinen lahja (Erähaaste #14) Joka päivä klo 11 Suomen Perinnenahkurien mestarit näyttävät ohjelmalavalla päivittäin kuinka arvokas riistasaalis muokataan oikeilla käsittelytavoilla tarve- tai lahjaesineiksi ikiaikaista pyyntikulttuuria kunnioittaen.

Tee sorsan pesäputki (Erähaaste #11) Pe klo 13, La klo 14:30 ja Su klo 14 Rakennetaan yhdessä sorsalle turvallinen pesäpaikka. Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen opastaa pesäputken valmistuksen ja kertoo vesilintujen elinympäristöjen parantamisesta.

Kokoa jahtiin sopiva ensiapulaukku (Erähaaste #1) Pe ja La klo 14 Turvallista jahtia! Kirjailija Aleksi Lumme näyttää kuinka kokoat toimivan ensiapupakkauksen, joka sisältää erityisesti metsästäjälle tärkeitä välineitä.

Tee uusi riistaruoka (Erähaaste #6) Pe klo 14:30-16 Inspiroidu riistakeittiöstä ja opi hyödyntämään saalis parhaalla mahdollisella tavalla. Eräkokki Matti Liipo näyttää käytännössä, kuinka syntyy uusi riistaruoka, ja antaa vinkkejä saaliin oikeaoppiseen käsittelyyn.

Teroita puukko (Erähaaste #37) Pe klo 15 Opi vuolemaan Summit Suomestakin tutun Jani Grönlundin näyttäessä yleisimmät vuolutekniikat, joilla onnistut niin arjessa kuin erällä.

Teroita puukko (Erähaaste #37) Pe klo 16:30 Opi puukon oikea teroitus Metsästysmuseon intendentti Perttu Materon vinkein ja tutustu samalla museon puukkokokoelman helmiin.

Opettele pillittämään sorsaa (Erähaaste #25) La ja Su klo 13 Houkuttelumetsästyksen uranuurtaja ja guru Aki S. Perälä opettaa, miten houkuttelet sorsat hollille oikeilla äänillä ja tekniikalla.

Kertaa ja harjoittele turvallista aseenkäsittelyä (Erähaaste #52) La ja Su klo 15 Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen antaa aina ajankohtaisen tietoiskun turvallisesta aseenkäsittelystä ja kertoo myös viimeisimmät kuulumiset lyijyammusten tulevaisuudesta.

Huolla metsästys- tai muut eräilyvarusteet (Erähaaste #24) La klo 15:30 Metsästysmuseon johtaja Timo Kukko esittelee museon kokoelmista löytyvän polttoainekeittimen huoltoa ja antaa samalla vinkit erä- ja retkeilyvälineiden pitkäikäiseen käyttöön.

Kokeile uutta pyyntimenetelmää (Erähaaste #9) La klo 16 Jos et vielä ole kokeillut pienpetojen, kuten haitallisiksi vieraslajeiksi luettavien supikoiran tai minkin pyyntiä, niin nyt on hyvä aika aloittaa. Parhaat vinkit loukuttamiseen antaa armoitettu pienpetopyytäjä Petri Passila.

Sytytä tuli ilman tulitikkuja (Erähaaste #38) La klo 16:30 Tulet ilman tulitikkuja sytyttää peurannahkoihin pukeutuva Erämies Erkkiläinen (alias Perttu Matero), joka tarinoi samalla menneiden aikojen pyyntikulttuurista.

Tee suunnitelma seuraavaan jahtikauteen (Erähaaste #12) Pe klo 16, La ja Su klo 12:30 Entä jos lähtisitkin tulevalla jahtikaudelle ulkomaille pyyntiin? Tule kuuntelemaan Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simeniuksen tarinoita elämyksellisiltä jahtimatkoilta eri maailman kolkista ja nappaa talteen parhaat vinkit, mitä kannattaa huomioida, kun lähtee jahtiin kotikontuja kauemmas.

Tee suunnitelma seuraavaan jahtikauteen (Erähaaste #12) joka päivä klo 12 Miltä näyttää susitilanne alkavalla jahtikaudella ja miten suojata metsästyskoira tehokkaasti? Jari Seppälä kertoo koirien suojaliivien merkityksestä ja esittelee eri vaihtoehtoja ja käytännön kokemuksia kentältä.

Tervetuloa osastollemme!

Metsästäjäliiton osasto U480 on enemmän kuin messuosasto – se on Suomen suurimman metsästäjäyhteisön kohtaamispaikka! Lämpimästi tervetuloa!

Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei Suomen riistakeskuksen tekemä päätös karhujen poikkeusluvasta ole ollut hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa mainituilla perusteilla lainvastainen. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut kumota riistakeskuksen päätöstä. Koska poikkeusluvassa asetettu määräaika on kuitenkin päättynyt, enempi lausuminen asiasta raukeaa. 

Suomen Metsästäjäliitto katsoo, että nyt saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös antaa hyvän pohjan päättää karhun kiintiömetsästyksestä. Metsästäjäliitto odottaa, että kiintiöitä myönnetään useisiin maakuntiin, joissa karhukanta on kasvanut jo liian suureksi. 

Riistakeskus myönsi heinäkuussa 2025 poronhoitoalueen eteläpuolelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun kaatamiseen. Näistä 107 tuli Pohjois-Karjalaan, 20 Keski-Suomeen ja 2 Pohjois-Savoon. Luonnonsuojelujärjestöjen tekemien valitusten vuoksi hallinto-oikeus asetti lupia täytäntöönpanokieltoon 14.8. Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi tammikuussa päätöksen, jonka mukaan osa luvista olisi ollut lainvastaisia. 

Nyt annettu päätös koskee 15 karhun poikkeuslupaa Pohjois-Karjalassa.

KHO: yksittäisten karhujen poisto ei ratkaise ongelmia

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ihmisten ja karhujen väliset ongelmatilanteet ovat lisääntyneet karhukannan kasvamisen myötä. Sen mukaan poikkeuslupa-alueen karhukanta on tihentynyt niin paljon, etteivät pelkästään vahinko- ja turvallisuusperusteisilla luvilla poistettavat yksittäiset karhut estä riittävästi ihmisten ja karhujen kohtaamisia. Kannan kasvun seurauksena myös karhujen esiintyminen pihoilla ja asutuksen läheisyydessä on lisääntynyt. Tämä lisää myös merkittävästi ihmisten ja karhun kohtaamisten riskiä. 

Korkein hallinto-oikeus tämän vuoksi katsoo, että poikkeuslupa-alueella on osoitettu olevan luontodirektiivissä edellytetty ja sen soveltamista koskevassa komission ohjeasiakirjassa tarkoitettu ongelma, johon tulee puuttua ja jonka ratkaisemiseksi direktiivin 12 artiklassa säädetyistä kielloista on mahdollista poiketa direktiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädetyin perustein. Tämän vuoksi myös kannanhoidollinen metsästys on KHO:n mukaan mahdollista. 

Uutista täsmennetty klo 12:09: Tarkennettu, että KHO:n päätös koskee 15 karhun poikkeuslupaa Pohjois-Karjalassa.

Metsästäjäliiton jäsenrekisterijärjestelmä on vaihtunut OmaJahdiksi aikataulun mukaisesti. Vanha rekisteri on siirtynyt historiaan, kun liiton, piirien ja seurojen uusi Jahti-rekisteri on otettu käyttöön.

Mikä on OmaJahti?

OmaJahti korvaa aiemman OmaMetso-palvelun. Uudessa palvelussa jäsenet voivat helposti ylläpitää omia yhteystietojaan, tarkastella jäsenyyksiään ja hoitaa muita liiton jäsenyyteen liittyviä asioita sähköisesti.

Pääset kirjautumaan uuteen palveluun suoraan osoitteessa: https://omajahti.fi/login

Toimi näin, kun kirjaudut ensimmäistä kertaa:

1. Siirry OmaJahti-palveluun yllä olevan linkin kautta.
2. Seuraa sivuston ohjeita ensimmäistä kirjautumista varten.
3. Tarkista, että tietosi ovat ajan tasalla uudessa järjestelmässä.

Metsästäjäliitto kiittää jäseniään kärsivällisyydestä käyttökatkon aikana ja toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi käyttämään uutta, nykyaikaista OmaJahti-palvelua.

Laskutuksen osalta rekisteri alkaa toimia torstaina 4.6.2026.

Kysyttävää palvelusta? Täältä luet kaikki vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 

Jäsenrekisterin tukipalvelut

Jahtirekisterin käyttöön liittyvissä asioissa seurojen rekisterikäyttäjiä palvelee CRM Servicen käyttäjätuki.

• Puhelinpalvelu: ma–pe klo 14.00–16.00 (alkaen 1.6.)
• Puhelin: +358 931 589 891
• Sähköposti: jahtirekisteri(@)crm-service.fi

Käyttäjätuki avustaa jäsenseurojen rekisterikäyttäjiä muun muassa jäsenhallintaan ja jäsenmaksulaskutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Kaikille avoin kuuleminen on osa komission laajempaa sääntelyn yksinkertaistamistyötä, jonka tavoitteena on tarkastella EU:n lainsäädännön toimivuutta sekä varmistaa, että luonnonsuojelun tavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti.

Julkisen kuulemisen tarkoituksena on kerätä sidosryhmien ja suuren yleisön näkemyksiä lintu- ja luontodirektiivien täytäntöönpanosta.

Luonto- ja lintudirektiiveissä määritetään muun muassa eri lajien, kuten suurpetojen, suojelustatukset. 

Toimivatko luonto- ja lintudirektiivit tehokkaasti?

Voidaanko direktiivien tavoitteet saavuttaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti?  

Kuulemiseen voi osallistua verkkokyselyssä Euroopan komission sivuilla tästä linkistä.

EU:n lintu- ja luontodirektiivit ovat EU:n tärkeimmät luonnonsuojelusäännökset. Ne koskevat EU:n luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. 

Lue direktiivien sisällöstä tarkemmin ympäristöministeriön sivuilta

Valkeakosken Saarioisjärvi on merkittävä alueellinen vesilintukohde, joka useiden muiden lintukohteiden tavoin kärsii rehevöitymisen aiheuttamasta umpeenkasvusta. Oikolanjoen valuma-alueen vesiä valuu Saarioisjärven läpi, mikä selittää suuren ravinteiden kertymisen runsaan 50 hehtaarin järveen. Järven kunnon parantamiseksi perustettu hoito- ja kehittämisyhdistys on saanut toteutettua vesialueella muun muassa ruoppausta sekä vesikasvien kasvun rajoittamista pressutuksen avulla. 

Vesilinnuille kohde on arvokas.

– Saarioisjärvihän on mitä parhain vesilintuympäristö. Täällä on rikkonaiset rantaviivat, täällä on paljon vesikasvustoa ja niin kuin äänestä kuuluu niin muutoinkin lajirikas ympäristö, toteaa vesilintuasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen Viiden jälkeen -haastattelussa. 

Birdlifen Juhani Kairamo kertoo, että monella vesilintulajilla kanta on jyrkkenevässä ja pitkäaikaisessa taantumassa. 

– Lähtökohtaisesti ehkä merkittävin syy on vesistöjen rehevöityminen. Se aiheuttaa umpeenkasvua kosteikoilla ja heikentää ravintotilannetta, sanoo Kairamo.

Levähdysalueet lihottavat sorsat syysmuutolle

Avovesiosa kuuluu Sotka-levähdysaluehankkeen verkostoon, jolla metsästys on kielletty ympäri vuoden. Levähdysalueet mahdollistavat sen, että vesilinnut voivat myöhentää syysmuuttoaan ja voimistua ennen talvehtimista. 

– Onhan niin, että hyväkuntoinen syysmuuttaja on sitten vahva lisääntyjä keväällä, sanoo Pekkarinen.

Metsästäjät suhtautuvat levähdysalueisiin myönteisesti, sillä he ymmärtävät niiden tarpeen vesilintujen näkökulmasta, arvioi Pekkarinen. Saarioisjärvellä Saarioispuolen Metsästysseuralla on silti tärkeä osa levähdysalueen hoidosta, sillä he vastaavat haitallisten vieraslajien eli minkin ja supikoiran poistosta alueella.

Lisäksi jutussa puhutaan muun muassa vesilintujen tunnistamisesta sekä lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyöstä. Katso koko juttu: 

Katso Viiden jälkeen MTV Katsomosta (Ilmainen, ei kirjautumista)

– Edellytämme asetusta karhun kiintiömetsästyksestä niin, että karhun kannanhoidollinen metsästys pääsee alkamaan 20. elokuuta. Karhukanta on kasvanut merkittävästi ja karhut hakeutuvat jo laumoina asutusten läheisille nurmipelloille syömään. Turvallisuuden huomioiminen on mahdotonta, koska karhuihin voi törmätä missä ja milloin vain. Eri puolilta maata saadaan jatkuvasti ilmoituksia asutuksen piiriin tulevista karhuista, muistuttaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan karhuja on koko Suomessa nyt 2800. Ilveksiä on koko maassa ennusteen mukaan nyt noin 4000.

Karhujen määrä on kasvanut Luken mukaan vuodesta 2024 vuoteen 2025 16 prosenttia. Ilvesten kanta on kasvanut runsaat 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut samanlaisena viimeisten vuosien ajan, koska suurpetojen metsästys on valitusten ja oikeuden päätösten vuoksi estynyt.

Metsästäjäliiton arvion mukaan ilveksiä on enemmän kuin Luken kanta-arvio osoittaa. Ilveskannan tiheys on joillain alueilla saavuttanut jo biologisen kantokyvyn rajan, mitä ilmentää havaitut nälkiintyneet ilvekset. Ilveksen kiintiömetsästys tulee käynnistää ensi talvena kannan kasvun rajoittamiseksi.

Kuva: Kahdeksan karhua kuvattiin syömässä lieksalaisella pellolla yhtä aikaa 14.5.2026. Kuvaaja: Arto Hiltunen.

Ilveksen tuorein kanta-arvio (18.5.2026)
Luke: Ilveskanta jatkaa kasvuaan poronhoitoalueen ulkopuolella

Suomen Metsästäjäliitto panostaa entistä vahvemmin metsästyksen turvallisuuteen. Metsästysammunnan ABC -koulutusten tavoitteena on varmistaa, että jokaisella metsästäjällä on riittävät valmiudet turvalliseen ja eettiseen riistalaukaukseen. ABC-koulutusten kausi on juuri nyt kuumimmillaan, ja monilla paikkakunnilla kurssit täyttyvät nopeasti – siksi ilmoittautuminen kannattaa tehdä heti.

Mikä on Metsästysammunnan ABC?

Metsästysammunnan ABC on Suomen Metsästäjäliiton kehittämä vapaaehtoinen ampumakoulutus, jonka tarkoituksena on opettaa metsästysammunnan ja turvallisen aseenkäsittelyn perusteet heti oikein. Viime vuonna käynnistyneen hankkeen myötä Metsästysammunnan ABC -koulutuksia kehitetään ja lisätään kautta maan, jotta yhä useampi metsästäjä pääsee harjoittelemaan ohjatusti ampumaradalla. 

Koulutuksessa käydään käytännönläheisesti läpi haulikko- ja kivääriammunnan perusteita ampumaradalla. Painopiste on turvallisuudessa ja aseen hallinnassa, jolla tähdätään eettiseen riistalaukaukseen. Koulutus madaltaa kynnystä tulla ampumaradalle ja antaa osallistujille valmiudet jatkaa omaehtoista harjoittelua turvallisesti.

Kenelle koulutus on tarkoitettu?

Metsästysammunnan ABC -koulutukset on suunnattu erityisesti metsästyskorttia juuri suorittaville, uusille tai vain vähän ampuneille metsästäjille. Koulutuksiin voivat osallistua kaikenikäiset ja alle 18-vuotiaat huoltajan suostumuksella. Koulutukseen voi osallistua myös ilman omaa asetta tai aselupaa, mukaan tarvitset vain kuulosuojaimet ja ampujanlasit.

Kaikille yhteistä on tarve varmistaa, että riistalaukaukset ovat turvallisia ja hallittuja – ja siihen ABC tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden juuri nyt, ennen varsinaisen metsästyskauden alkua.

Osa kursseista on suunnattu nuorille ja naisille. 

Uudistuva koulutusmalli tuo joustavuutta

Metsästysammunnan ABC -koulutusta uudistetaan vastaamaan entistä paremmin nykyisiä tarpeita. Perinteinen kuuden tunnin ratakoulutus uudistuu joustavammaksi malliksi, jossa ampumaradalla toteutettavat haulikko- ja kivääriosuudet ovat kumpikin kahden tunnin mittaisia. Näitä tukee itsenäisesti suoritettava verkkokoulutus, jonka avulla teoriaan voi perehtyä etukäteen ajasta ja paikasta riippumatta.

Uutta mallia pilotoidaan parhaillaan ja verkkokoulutus saadaan käyttöön vielä tämän ratakauden aikana. Toistaiseksi valtaosa koulutuksista järjestetään vielä vanhan mallin mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on tehdä koulutuksesta tehokkaampi, helpommin järjestettävä ja paremmin erilaisille ampumaradoille sopiva. Se mahdollistaa useampia koulutuksia ja lisää osallistumismahdollisuuksia eri puolilla Suomea.

Lisää kouluttajia – lisää turvallisia laukauksia

Hankkeen aikana Metsästäjäliitto on kouluttanut jo lähes 250 uutta Metsästysammunnan ABC -kouluttajaa eri puolille Suomea. Kouluttajamäärän merkittävä kasvu mahdollistaa koulutusten lisäämisen ja parantaa alueellista kattavuutta.

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni metsästäjä ehtii mukaan koulutukseen jo kuluvan kesän aikana – ja siksi vapaita koulutuspaikkoja kannattaa tarkkailla ja varata ajoissa.

Rekisteri uudistuu – huomioi ilmoittautumisessa!

Suomen Metsästäjäliiton tapahtuma- ja jäsenrekisteri on uudistumassa. Rekisterin vaihdoksen aikana 15.5.–14.6.2026 Metsästysammunnan ABC -koulutuksiin ilmoittautuminen tapahtuu väliaikaisen ilmoittautumissivun kautta.

Katso ajankohtaiset koulutukset ja ilmoittaudu heti:
https://metsastajaliitto.fi/metsastysammunnanabc

Katso lisää Metsästysammunnan ABC -koulutuksista:
https://metsastajaliitto.fi/abc

Katso lisää jäsenrekisterimme uudistuksesta:
https://metsastajaliitto.fi/uutiset/jasenrekisteri-uudistuu-tervetuloa-jahti-ja-omajahti

Metsästäjäliiton jäsenpalvelut ottavat kesäkuussa merkittävän askeleen eteenpäin, kun uusi jäsenrekisteri otetaan käyttöön 1.6.2026. Uudistuksen tavoitteena on vastata jäsenyyden hallinnan vaatimuksiin aiempaa paremmin sekä sujuvoittaa seuratoiminnan arkea. Uusi järjestelmä on suunniteltu erityisesti tietoturva ja helppokäyttöisyys edellä, jotta sekä seurojen toimihenkilöt että yksittäiset jäsenet voivat keskittyä olennaiseen - eli metsästykseen ja seuraharrastukseen.

Palvelu on nimetty selkeyden vuoksi kahdella tavalla käyttötarkoituksen mukaan. Metsästysseurojen hallinnolliseen käyttöön tarkoitettu kokonaisuus on nimeltään Jahti-rekisteri, kun taas yksittäisen jäsenen oma sähköinen asiointipalvelu tunnetaan nimellä OmaJahti. Nämä nimet on valittu kuvaamaan palveluiden roolia osana Metsästäjäliiton tarjoamia nykyaikaisia jäsenetuja. 

Seuroille uudistus merkitsee huomattavaa helpotusta hallinnolliseen työhön. Uusi Jahti-rekisteri automatisoi monia aiemmin käsin tehtyjä vaiheita, kuten jäsenmaksujen seurantaa ja muistutusten lähettämistä. Erityisen odotettu uudistus on sähköinen arkistointi, joka mahdollistaa seuran tärkeiden asiakirjojen säilyttämisen turvallisesti pilvipalvelussa. Myös talouden ja jäsenmäärien seuraaminen on entistä helpompaa uusien, selkeiden raportointityökalujen ansiosta. Kaiken keskiössä on tiukka tietosuoja, joka varmistaa, että kaikkia tietoja käsitellään lainmukaisesti ja turvallisesti.

Yksittäiselle jäsenelle OmaJahti-palvelu tarjoaa helpon tavan hoitaa omia jäsenyyteen liittyviä asioita missä ja milloin vain. Palvelussa voi tarkistaa omat tietonsa ja päivittää muuttuneet yhteystiedot nopeasti, mikä varmistaa tiedonkulun ja jäsenlehden perilletulon. 

Jäsenmaksut ja sähköinen jäsenkortti kulkevat jatkossa kätevästi mukana puhelimessa. Tämä uudistus on osa laajempaa digiloikkaa, joka tekee maksamisesta nopeampaa. Se myös vähentää paperipostin tarvetta.

Vanha jäsenrekisteri, Metso-rekisteri sekä vastaava jäsenpalvelu, OmaMetso, menee kiinni 15.5.2026. Metsästäjäliitto on järjestänyt seurojen rekisterivastaaville huhtikuussa kolme koulutusta, jotta siirtymä sujuisi mahdollisimman pehmeästi. Jäseniä kannustetaan edelleen varmistamaan, että heidän yhteystietonsa ovat nykyisessä jäsenrekisterissä oikein, sillä vain ajantasaiset tiedot takaavat uuden OmaJahti-palvelun sujuvan käytön heti alusta alkaen.

Tutustu uuteen Jahti-jäsenrekisteriin ja OmaJahtiin:

UKK - usein kysytyt kysymykset rekisteriuudistukseen liittyen

Jäsenrekisteriuudistuksen tärkeät päivämäärät (kevät 2026)

Metsästäjäliitto on pyrkinyt edistämään valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästyksen kaltaista kannansääntelyä jo pitkään. Erityisesti valkoposkihanhen voimakas kannankasvu on lisännyt maatalousvahinkoja kevät‑ ja syysmuuton aikana, eikä nykyinen poikkeuslupajärjestelmä ole mahdollistanut riittävän nopeaa ja tehokasta reagointia. Merimetson aiheuttamat haitat merialueella ovat myös olleet vailla toimivia torjuntakeinoja.

Metsästäjäliiton mukaan suojametsästys on kustannustehokas keino vahinkojen ennaltaehkäisyyn, sillä se perustuu metsästäjien vapaaehtoiseen toimintaan ilman korvausta. Mahdollisuus ottaa saalis haltuun ja hyödyntää se ravintona motivoi metsästäjiä osallistumaan käytännön vahingontorjuntatyöhön, mikä vähentää tarvetta kalliille ja jatkuvasti toistuvalle ammattimaiselle karkotukselle.

Nykykäytäntö syö resursseja eikä estä vahinkoja

Nykykäytännössä ainoastaan sallittu karkotus ja paukkupatruunoihin rajoittunut pelottelu eivät ole estäneet vahinkojen toistumista laajoilla alueilla. Samalla torjunnan kustannukset ovat kuitenkin kohonneet suuriksi. Metsästäjäliiton mukaan vaikuttava ja pitkäjänteinen vahinkojen hallinta edellyttää toimivia keinoja, jotka ovat realistisia sekä mittakaavaltaan että kustannuksiltaan.

Liitto huomauttaa, että suojametsästys on tarkasti rajattua ja vahinkoperusteista, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta lintukantojen kokoon. Paikallisesti sen merkitys vahinkojen ehkäisyssä on kuitenkin ratkaiseva. Myös merimetson osalta tarvitaan vastaavasti joustavia ja ennakoivia ratkaisuja erityisesti kalataloudellisesti herkissä kohteissa. Merimetson leviäminen erityisesti sisävesille tulee estää, sillä merimetsot aiheuttavat tutkitusti vahinkoa muun muassa arvokkaille vaelluskalakannoille.

Metsästäjäliiton mukaan sääntelyn toimeenpanon tulee olla selkeää ja nopeaa, jotta käytännön keinot ovat aidosti käytettävissä siellä missä vahingot syntyvät. Suojametsästys tarvitaan käyttöön pikaisesti, mieluiten jo kuluvan satokauden vahinkojen torjuntaan.

Suomen Metsästäjäliitto on antanut lausunnon hallituksen esitykseen, jolla muutetaan lakia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta. Voit lukea koko lausunnon täältä.

Suomen Metsästäjäliitto on mukana Erämessuilla ja tuo Lopen Ampumaurheilukeskuksen Erämessut Goes Range -tapahtumaan myös metsästysammuntaa käytännössä. Metsästäjäliiton rata rakennetaan vain tätä tapahtumaa varten. Radalla on luvassa yllättäviä riistatilanteita aivan kuten metsästyksessäkin.

Metsästäjäliiton pisteellä voit:

• kokeilla metsästysammuntaa turvallisesti asiantuntijoidemme opastuksella
• ampua kiväärillä juoksevaa tai paikallaan olevaa villisikaa
• testata haulikkotaitojasi juoksevaan jänikseen
• ampua myös pienoiskiväärillä

Aikaisempaa ampumakokemusta ei tarvita – opastamme turvalliseen aseenkäsittelyyn ja oikeisiin ampumatekniikoihin. Samalla voit keskustella asiantuntijoidemme kanssa mm. metsästysammunnasta, edunvalvonnasta ja Metsästysammunnan ABC ‑koulutuksista.

Pisteellämme pääset tutustumaan ja kokeilemaan Sakon, Tikan ja Beretan aseita. Aseet ja patruunat pisteellemme tarjoaa pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Sako Oy.

Koko perhe on tervetullut Metsästäjäliiton pisteelle. Piste on avoinna Lopen ampumaurheilukeskuksessa (Nummenrannantie 765, 12920 Topeno) messujen aukioloaikojen mukaisesti. 

Ampumaurheilukeskuksessa on myös paljon muuta ohjelmaa. Lisäksi radan ja messualueen välillä on maksuton bussikuljetus. 

Katso lisää Erämessut Goes Range -tapahtumasta.