1990-luku: Eurooppaan ja kauemmaksikin

1990-luvulle tultaessa Metsästäjäliitolla oli toimiva organisaatio ja sen asema riistahallinnon kentässä vakiintunut. Jäsenistön määrä kasvoi tasaisesti ja jäsenet olivat yleisesti ottaen liittoonsa tyytyväisiä. 70-vuotisjuhlia vietettiinkin Tampereella hyvässä ilmapiirissä. 

Uusi tietotekniikka teki kuitenkin tuloaan. Se tuli muokkaamaan ihmisten arkea, työtä ja harrasteita. Metsästäjäliiton toimistoonkin tulivat tietokoneet ja tiedotus siirtyi internetiin, omille kotisivuille. Metsästäjälle tietoteknisistä sovelluksista oli tulossa oivallinen apuväline.  

Suomeen säädettiin uusi metsästyslaki vuonna 1993 tilanteessa, jossa voimistuva ympäristötietoisuus ja vahva luonnonsuojeluliike vaikuttivat yhä enemmän metsästyksen harjoittamisen reunaehtoihin. Uuteen lakiin liitto sai kuitenkin monet tavoitteensa toiveensa mukaisina.

Suomen kansainvälinen asema muuttui 1990-luvun alussa nopeasti. Neuvostoliiton siirryttyä valtiona historiaan Suomen lähialueet avautuivat kansalaistason kanssakäymiselle. Se toi eräharrastajillekin uusia tilaisuuuksia ja järjestöille, kuten Metsästäjäliitolle, yhteistyömahdollisuuksia. Metsästäjäliitto ja Eesti Jahimeeste Selts solmivat vuonna 1992 yhteistyösopimuksen koskien koulutusta, tiedotusmateriaalin vaihtoa ja kilpailutoimintaa. Metsästäjäliitto ohjasi ja opasti metsästäjiä uusilla eräpoluilla.

Muuttuneen kansainvälisen asemansa myötä Suomi saattoi hakeutua Euroopan unionin jäseneksi. Metsästäjäpiireissä pohdittiin, miten Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaisi Suomen metsästysoloihin? Liiton, kuten muidenkin suomalaisten etujärjestöjen edunvalvontatehtävä oli muuttumassa haastellisemmaksi päätösvallan siirryttyä osittain Brysseliin. 

Perinteisten sukupuoliroolien muutos teki 90-luvulla tuloaan myös metsästyksen pariin. Naiset eivät olleet aiemmin osallistuneet liiton koulutukseen: olihan metsästys perinteisesti mielletty erityisesti miehille kuuluvaksi harrasteeksi ja elinkeinoksi. Nyt ryhdyttiin räätälöimään koulutusta myös metsästyksestä kiinnostuneille naisille.    

Vuosikymmenen suuri julkaisuhanke oli liiton toiminnanjohtaja Juha K. Kairikon kirjoittama laaja Metsästäjäliiton historia – Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle. Liitteineen kirjassa on 1 147 sivua. Kairikon työn arvoa nostaa, että hän teki perinpohjaisen kirjansa virkatyönä. Teos oli enemmän kuin vain liiton virallinen historia. Se oli samalla valaiseva katsaus suomalaisen metsästyksen historiaan Suomen itsenäisyyden ajalta. 

Metsästäjäliiton lehden Urheilumetsästys-nimeä oli arvostelu alusta pitäen siitä, että se synnytti asiaa tuntemattomissa vääriä käsityksiä: eihän jahti ole mikään urheilukilpailu. 1990-luvun mielipideilmastossa näkyi yhä selvemmin muuttuva, suojeleva suhde luonnonvaraisiin eläimiin ja painotettiin riistakantojen hyödyntämisessä kestävän käytön periaatteita. Lehtiuudistus toteutettiin viimein vuonna 1995, Urheilumetsästyksestä tuli Jahti. Samalla muuttui lehden ulkoasu ja taitto.

Tietotekniikka tulee eränkävijänkin apuvälineeksi
 

Kuuntele äänite

Eurooppaan, Viroon ja Venäjälle

Suomen Metsästäjäliitto 70 vuotta, Pohjanmaan piirin tilaisuus 10.8.1991 from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Metsästäjäliiton Pohjanmaan piiri järjesti juhlat liiton täyttäessä 70 vuotta vuonna 1991. Piirin puheenjohtaja Helge Saarikoski pohti puheessaan mm. tulevan EU-jäsenyyden vaikutuksia metsästyksen tulevaisuuteen Suomessa.

Videointi Kalle Karhumäki. Peräseinäjoen Metsästysseura, SML:n n Pohjanmaan piiri/Suomen Metsästysmuseo.
 

Koulutustoiminnan uudet tuulet

Hirvenhiihdon SM-kisat Merikarvialla 1992 from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Ote hirvenhiihdon SM-viestin viimeiseltä osuudelta. Voittajaksi selviää Suur-Savon joukkue. SM-hirvenhiihto Merikarvia 7.-8.3.1992. Alkuperäisen videon kesto 2 tuntia ja 18 min.

Hirvenhiihdon SM-kisat Kuusamossa 1996 from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko, toimittaja Paavo Noponen ja Metsästäjäliiton puheenjohtaja Paavo Ruusuvuori kertovat hirvenhiihdosta urheilulajina. Hirvenhiihtoharrastus eli tuolloin parasta kukoistuskauttaan. 

Esitetty PTV-kanavalla 30.3.1996, ohjelmassa Urheiluspecial. Nuova Linea Oy/Suomen Metsästysmuseo. Kuvaus Mimmo Catalano ja Ari Tauslahti. Toimittaja Eine Kurkinen. Editointi Mimmo Catalano. Musiikki BMS/Better Media Sound. Tuotanto Nuova Linea Ky 1996, Joensuu. SM-hirvenhiihdot Kuusamossa 23. - 24.3.1996. Alkuperäisen videon kesto 22.19 min.

Julkaisutoiminnan taitekohtia:  järkälemäinen 70-vuotishistoria valmistuu ja Urheilumetsästys muuttuu Jahdiksi

Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Paavo Ruusuvuori

Kiinteistöneuvos Paavo Ruusuvuori (s. 1933) toimi Metsästäjäliiton puheenjohtajana 90-luvun murrosvuosina. Hän oli liiton puheenjohtajista ensimmäinen, joka oli aloittanut luottamushenkilöuransa seuratasolta. Hän oli 23-vuotiaana nuorukaisena perustamassa metsästysseuraa kotikyläänsä Mäntsälän Soukkioon vuonna 1956. Hänestä tuli aikanaan seuransa puheenjohtaja, Uudenmaan piirin hallituksen jäsen, piirin puheenjohtaja, liiton hallituksen jäsen ja viimeinen sen puheenjohtaja. Häntä voisi kuvata pitkän linjan metsästäjäliittolaiseksi. Ruusuvuori edusti puheenjohtajana sitä metsästäjäpolvea, joka nuoruudessaan oli perustamssa metsästysseuroja ja loi nykyisen suomalaisen metsästysseuratoiminnan mallin.

Kuuntele äänite

Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo