2000-luku: Edunvalvonnasta liiton päätehtävä

Metsästyksen osalta ympäröivän maailman muutokset kiihtyivät 2000-luvulle tultaessa. Eränkäynti oli 1900-luvulla ollut oma, melko rauhallinen saarekkeensa keskellä nopeasti teknistyvää ja kiivastempoisemmaksi muuttuvaa maailmaa. Metsästäjä ja kalastaja saattoi lakien ja asetusten puitteissa virkistyä mieleisensä harrastuksensa parissa. Metsästyksen oikeutuksesta sinänsä ei juuri keskusteltu, ja metsästys hyväksyttiin historiallisena elinkeinona ja harrasteena sen reunaehtoihin puuttumatta.

2000-luvulla kasvava huoli maailman ekologisesta tilasta johti luontoarvojen merkityksen nousuun ja luontoharrastuksen nopeaan kasvuun. Eri puolilla maailmaa monien luonnonvaraisten eläinten kannat olivat romahtaneet ja elintila kutistumassa. Kato koski monia perinteisiä metsästäjien suosimia riistaeläimiä. Luonnonsuojelu- ja eläinsuojeluliikkeen jyrkin siipi kyseenalaisti riistaeläinten metsästyksen oikeutuksen nojaten käsitykseensä ihmisten ja eläinten tasa-arvoisesta asemasta luomakunnassa.

Luonnonrauhaa arvostavan metsästäjän näkökulmasta oli ilahduttavaa, että väestön suuri enemmistö lopulta kiinnitti huomionsa luonnon rajalliseen kykyyn kestää ihmiskunnan ekspansiivista elämäntapaa, mutta luonnon kestävän käytön -periaatteen sisällöstä oli erilaisia tulkintoja. Metsästäjät saivat usein osakseen kiivasta arvostelua ja heidät haastettiin puolustamaan harrasteensa oikeutusta.

Metsästäjäliitto joutui muuttamaan toimintansa painopisteitä. Edunvalvannon merkitys korostui toisten perinteisten toiminnan osa-alueitten kustannuksella. Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa johti hakemaan jäsenyyttä myös FACEssa (The European Federation for Hunting and Conservation). Suomalaisen metsästyksen edunvalvontatehtävän menestyksellinen hoito vaati osallistumista yleiseurooppalaiseen edunvalvontaan.

2000-luvulla toteutettiin kaksi isoa useampivuotista riistanhoidollista hanketta: pienpetoprojekti ja kosteikkoprojekti. Maa- ja metsätalousministeriö oli toimeksiantajana molemmissa hankkeissa ja kosteikkoprojektissa myös rahoittajana.

Pienpetoprojektissa pyrittiin vähentämään haitallisia pienpetokantoja. Liitto perusti erillisen pienpetotyöryhmänkin.

Kosteikkoalueprojektissa jaettiin tietoa kosteikoista ja kosteikkolinnustosta sekä neuvottiin lintukosteikkojen kunnostamisessa ja perustamisessa. Tavoitteena oli parantaa kosteikkolajien elinympäristöjä.

Koulutus kohdistettiin entistä enemmän varhaisnuoriin ja naisiin kokeneiden seura-aktiivien ohella. Satunnaisten kentän pyynnöstä toteuttavien kurssien sijaan pyrittiin luomaan kiinteä kurssiohjelma.

Vuosikymmenen lopussa Metsästäjäliitto muutti taas majaa, mutta tällä kertaa vain muutaman kilometrin matkan Riihimäen kaupungin sisällä. Uusi toimisto sijoittui entiseen Riihimäen Puhelimen kiinteistöön, joka sai nimekseen Erätalo. Lähes 90 toimintavuoden jälkeen liitto toimi ensi kerran toimistokäyttöön suunnitelluissa tiloissa.

Metsästäjien asialla Suomessa ja Euroopassa

Puheenjohtaja Esko Eela ja Maa- ja Metsästalousministeriön ylijohtaja Christian Krogell Virossa jahdissa. Saaliiksi on saatu karhu ja kauriita. Kuva: Juha K. Kairikko/Suomen Metsästysmuseo

Puheenjohtaja Esko Eela ja Maa- ja Metsästalousministeriön ylijohtaja Christian Krogell Virossa jahdissa. Saaliiksi on saatu villisika ja kauriita. Kuva: Juha K. Kairikko/Suomen Metsästysmuseo

Opettaja Arto Purmonen, liiton varapuheenjohtaja 2000 – 2013.

Kuuntele äänite

Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Arto Purmonen (s. 1957) kertoo jäsenistön muuttuneista odotuksista liiton edunvalvontatehtävän osalta. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Metsästäjäliiton vuonna 2008 jättämän FACE-hakemuksen kolme ensimmäistä sivua. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo. Klikkaa kuva isommaksi.

Esko Eela pitää kädessään kädessään metsästyshaukkaa Tsekissä. Kuva: Juha K. Kairikko/Suomen Metsästysmuseo

Kuuntele äänite

Puheenjohtaja Esko Eela kertoo liiton ja Maa- ja metsätalousministeriön välisestä yhteydenpidosta puheenjohtajakaudellaan. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Ympäristöministeri Satu Hassia tapaamaan eduskuntaan ovat saapuneet seuraavat metsästäjäliittolaiset, prikaatikenraali, kansanedustaja, Olli Nepponen, Kari Pirkkalainen. Kari Kosunen, biologian lehtori Martti Hahtola (kansio käsissä) ja liiton toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko.

Edunvalvontatehtävän laajentuessa tuli huolehtia edelleen tiedonkulusta oraganisaation alemmillekin tasoille. Toiminnanjohtajien koulutuspäiväperinne jatkui. Tässä ollaan Ilomantsissa 2000-luvun alussa. Vasemmalta: hotelli Mantsin toinen omistaja Timo Poikonen, SML:n Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Markku Kejonen, Erämantsin omistaja Heikki Lyhykäinen, SML:n projektipäällikkö Fredrik von Limburg Stirum, Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Erkki Majanen, SML:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Reijo Holmi, hotelli Mantsin toinen omistaja Timo Poikonen, SML:n Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Pekka Soppela, SML:n varapuheenjohtaja Arto Purmonen, SML:n Kymen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi, ja Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Heimo Lindström. Kuva: Juha K. Kairikko/Suomen Metsästysmuseo.

Pienpetoja poistettiin ja kosteikkoja rakennettiin

Pienpetoloukkua tarkastetaan. Kuva: Juhani Lahti/Suomen Metsästysmuseo

Supiloukkua rakennetaan Lopella. Kuva: Tarmo Anttila/Suomen Metsästysmuseo.

Muistio Eka-kettu-projektista 2000-luvun alusta. Nuoria metsästäjiä haluttiin innostaa pienpetopyyntiin. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo

Vesilinuille tarkoitettua kosteikkoa Hyvinkään Kytäjällä. Vuonna 2003 aloitettu Maa- ja Metsätalousminsisteriön rahoittama kosteikkoprojekti lintukosteikkojen perustamiseksi ja kunnostamiseksi oli vuosikymmenen suuri riistanhoidollinen hanke. Kuva: Eva-Liisa Hakkarainen/Suomen Metsästysmuseo.

Monimuotoista riistavesialuetta. Kuva: Juhani Lahti/Suomen Metsästysmuseo.

Kosteikkoprojekti järjesti koulutustilaisuuksia eri puolille maata yhdessä liiton piirien kanssa. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo

Kosteikkoprojekti järjesti koulutustilaisuuksia eri puolille maata yhdessä liiton piirien kanssa. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo.

Nuoria opastettiin Metso-leireillä

Anna Grenfors vuonna 2019. Kuva: Pekka Rousi.

Kuuntele äänite

Sisältöasiantuntija, Jahti-lehden toimitussihteeri Anna Grenfors kertoo Metso-leirien suunnittelusta. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Suunnitelma Metso-leirien sisällöstä vuodelta 2008. Kuva: Suomen Metsästäjäliiton arkisto/Suomen Metsästysmuseo.

Poika esittelee Kymen Erämessuilla vuonna 2002 nuorten metsästäjien toimintaa. Teollisuusneuvos Esko Eela (vasemmalla), juontaja Lola Odusoga ja toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko arvuuttelevat, minkä eläimen sarvista on kyse. Kuva: Erkki Pentiniemi/Suomen Metsästysmuseo.

Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Esko Eela

Teollisuusneuvos Esko Eela (s. 1936) toimi liiton hallituksessa 1990 – 1999 ja puheenjohtajana 2000 – 2007. Liiton kunniapuheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2007.

Eela on ollut uskollinen syntymäkunnalleen Säkylälle, jossa hän on asunut koko ikänsä sekä seuralleen Säkylän Erämiehille. Hänen edeltäjänsä Paavo Rusuvuoren tavoin hänen tiensä liiton puheenjohtajaksi kulki kotiseurasta Satakunnan piirin kautta liittohallitukseen ja lopulta sen puheenjohtajaksi.

Esko Eela johtamassa seuransa Säkylän erämiesten hirvijahtia kotiseudullaan Säkylässä. Kuva: Suomen Metsästysmuseo .

Kuuntele äänite

Esko Eela pohtii metsästyksen ja luonnon käytön etiikkaa. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Svenska Jägareförbundetin johtoa tapaamassa. Kuvassa vasemmalta toiminnanjohtaja Sven-Åke Andersson, Esko Eela ja Svenska Jägareförbundetin puheenjohtaja, lentäjä evp. Owe Wiktorin. Kuva: Juha K. Kairikko/Suomen Metsästysmuseo.

Suomen Metsästäjäliiton kutsuvierasjahti Korpilahdella 21.10.2000 from Suomen Metsästäjäliitto on Vimeo.

Suomen Metsästäjäliiton kutsuvierasjahti Korpilahdella 21.10.2000.
Liiton johtoa ja luottamushenkilöitä hirvijahdissa Korpilahden maastoissa Keski-Suomessa. Jahdin järjestelyissä oli apuna paikallinen seura Oittilan hirvimiehet.

Suomen Metsästäjäliitto/Suomen Metsästymuseo. Toteutus Arttu Kotisara. Avustava kuvaaja Hannu Räisänen. Kertoja Markku Mikkola. Musiikki Olli Tommola. Valokuvat Markku Mikkonen. Arkistokuvat Jorma Porras. Tuotanto Suomen Metsästäjälliitto ja Sampo-yhtiöt. Videosara 2000. Alkuperäisen videon kesto 12.19 min.