2010: Sata vuotta metsästäjien asialla

2010: Sata vuotta metsästäjien asialla

Metsästäjäliiton ja Oulun piirin väkeä liiton messuosastolla Oulun erämessuilla vuonna 2019. Viivi Mutanen/Suomen Metsästäjäliitto
Metsästäjäliitto joutui puolustamaan metsästystä sosiaalisen median vaikutuksen myötä kiihtyneessä keskusteluilmapiirissä. Petokysymys nosti pintaan voimakkaita tunteita. Metsästäjäliiton asema metsästäjiä edustavana järjestönä sai lopullisen vahvistuksen, kun Keskusjärjestö muuttui julkisoikeudelliseksi virastoksi.

2010-luvulla julkinen keskustelu muuttui nopeasti kaikille avoimen sosiaalisen median tehdessä viestinnästä ja tiedottamisesta kaikkien yhteistä omaisuutta. Ero mediaan teksti- ja kuvasisältöjä tuottavan toimittajan ja lukevan yleisön välillä hämärtyi. Nettisivustojen keskustelupalstat ja perinteisen painetun median yleisönosastot jäivät uusien moniäänisten yhteisöpalvelujen, kuten Facebookin jalkoihin. Metsästäjillekin avautui uusia mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia ja luoda mm. metsästysaiheisia keskusteluryhmiä.

Kun toimittajakuntaa ja sivustojen ylläpitäjiä ei enää ollut kahlitsemassa saattoivat kaikki mielipiteet tulla sellaisinaan julki. Tämä johti usein äärimmäisten ja pahantahoisten kommenttien tulvaan, riitelyyn ja mielipideilmaston myrkyttymiseen, etenkin metsästyksen kaltaisen herkästi vastakkaisia mielipiteitä herättävän keskustelunaiheen kohdalla. 

Metsästäjäliitto joutui aiempaa enemmän torjumaan metsästyksestä esitettäviä virheelliseen tietoon perustuvia käsityksiä ja sosiaalisessa mediassa leviävää mustamaalausta ja sammuttamaan kaikenlaisia tulipaloja. Toisaalta metsästyksen puolustajat saattoivat myös turvautua kovaan kielenkäyttöön. Kärkevin keskustelu käytiin suden asemasta osana suomalaista luontoa ja riistaeläimenä. Siirryttäessä 2020-luvulle näköpiirissä ei ollut kaikille osapuolille sopivaa ratkaisua. 

Metsästäjäliiton edunvalvontatehtävä korostui nyt entisestään. Jäsenistökin odotti liiton toimivan ensisijaisesti vahtikoiran roolissa. Jahti-lehti säilytti uudessakin tilanteessa hyvin asemansa, sillä  taustoittaville artikkeleille ja metsästäjien viralliselle äänenkannattajalle oli tarvetta.  

Metsästäjäin Keskusjärjestön muutos Suomen riistakeskukseksi uuden riistahallintolain myötä vuonna 2011 sinetöi liiton aseman metsästäjien äänitorvena. Riistakeskuksesta tuli julkisoikeudellisia tehtäviä hoitava virasto. Vuosikymmeniä metsästäjäkentässä häiriötä aiheuttanut epäselvyys Metsästäjäliiton ja Metsästäjäin Keskusjärjestön rooleista katosi lainmuutoksen myötä. 

Liiton edunvalvontarooli Euroopan unionissa vahvistui edelleen. Monet kotimaassa hiertävät ongelmat olivat laatuaan ylikansallisia ja etenkin EU:n päätösvallan alaisia, kuten petokysymys. Liiton puheenjohtaja Lauri Kontro toimi FACEn varapuheenjohtajana vuosina 2012–2014. Metsästäjäliitto sai hyvän tilaisuuden vaikuttaa EU:n riistahallinnon päätöksentekoon.     

Pitkään kannattavuutensa rajoilla kamppaillut Oy Eräkontti Ab luopui metsästystarvikkeiden vähittäiskaupasta vuonna 2020. Koventunut kilpailu ja metsästäjien mahdollisuudet hankkia tarvikkeensa verkkokaupan kautta teki erätarvikekaupasta liian tappiollista.  

Metsästysammuntakilpailujen suosio hiipui vähitellen 1990-luvulta alkaen. Syitä oli varmasti useita: väestön ikärakenteen muutos, maaseutunuorison määrän voimakas lasku ja uusien harrastusmahdollisuuksien tulo kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta. 

Kilpailemisen sijaan alettiin painottaa enemmän oikeaoppisen riistalaukauksen harjoittelua. Metsästysammunta sai uuden, metsästykseen läheisemmin liittyvän profiilin. Perinteiselle metsästysammuntakilpailuillekin löytyi toki yhä innokkaat harrastajansa.
 

Metsästyksen edunvalvontaa 24/7

Kuuntele äänite

Lauri Kontro kertoo liiton edunvalvonnasta. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Liiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen. Kuva: Sara Seppälä

Kuuntele äänite

Jaska Salonen kertoo liiton palveluiden merkityksestä jäsenistölle. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Suomen Metsästäjäliiton osasto Riihimäen Erämessuilla vuonna 2018. Erämessuilla on ollut hyvä kohdata metsästäjiä ja jakaa tietoa liiton toiminnansta. Kuva: Harri Heiskanen/Suomen Metsästysmuseo

Susikysymystä hoidetaan kansallisella ja eurooppalaisella tasolla

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi luovutettiin 50 000 ihmisen allekirjoittamana 4.11.2020 eduskunnalle. Kansalaisaloitetta ovat luovuttamassa aloitetta edustavat tahot, vasemmalta lukien: kenttäjohtaja Timo Leskinen, MTK; varapuheenjohtaja Mickel Nyström, SLC; toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, Suomen Metsästäjäliitto ja puheenjohtaja Jukka Immonen, Suomen harmaahirvikoirajärjestö. Eduskunnan Kansalaisinfossa aloitteen vastaanotti lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovesi, seuranaan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Kuva: Hanne Salonen/ Eduskunta.
Ere Grenfors. Kuva: Pekka Rousi.

Kuuntele äänite

Ere Grenfors kertoo susien aiheuttamista metsästyskoiravahingoista. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Metsästäjäliitto liittyi eurooppalaiseen metsästäjäjärjestö FACEen vuoden 2009 alussa. FACEn tiedottaja Christine Rödlach ja Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro liiton vierasjahdissa. Kuva: Anna Grenfors/Suomen Metsästäjäliitto

Kuuntele äänite

Lauri Kontro kertoo vaikuttamisesta FACE:ssa. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Metsästäjäliiton hallitus ja toimihenkilöt Euroopan parlamentissa 18.6.2013.

Kilpa-ammunta muuttuu metsästysammunnaksi

Koulutussuunnittelija Jussi Partanen opettaa ammunnan perusasioita metsästysammunnan ABC-koulutuksessa. Kuva: Sara Seppälä/Suomen Metsästäjäliitto
Hirvenjuoksun SM-kilpailut järjestettiin Vesannolla vuonna 2010. Perinteisellä kilpailutoiminnallakin on harrastajansa. Kuva: Ere Grenfors/Suomen Metsästäjäliitto

Eräkontti lopettaa kivijalkamyymälän ja keskittyy verkkokauppaan

Kuuntele äänite

Myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppänen pohtii Eräkontin myymälän lopettamisen syitä. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

Eräkontti lopetusmyynnin tempauspäivänä 7.8.2020. Kuva: Katja Jaakkola/Suomen Metsästysmuseo

Vuosikymmenen metsästäjäliittolainen: Lauri Kontro

Päätoimittaja Lauri Kontro (s. 1953) valittiin liiton puheenjohtajaksi vuonna 2007. Hän toimi tehtävässä vuosina 2008 – 2016, pidempään kuin yksikään edeltäjänsä. Kontron osalle tuli mm. liiton kansainvälisen osallistumisen ja edunvalvonnan nostaminen 2000-luvun vaatimalle tasolle.

Päätoimittaja Lauri Kontro, Metsästäjäliiton puheenjohtaja 2008 – 2016. Kuva: Pekka Allonen/Suomen Metsästysmuseo

 

Teksti: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo

Kuuntele äänite

Lauri Kontro kertoo ensivaikutelmistaan ja suunnitelmistaan tullessaan liiton puheenjohtajaksi. Äänite: Metsästyksen muistitieto/Suomen Metsästysmuseo.

 

Historia-sivuston toimitus: Pekka Allonen / Suomen Metsästysmuseo