Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 1 - 3 / 3

Jos kyttäyskopissa on kaksi metsästäjää yhtä aikaa kyttäämässä hirveä tai peuraa, niin onko silloin kyse seuruemetsästyksestä, jota varten metsästyksenjohtajan pitäisi olla paikalla?

Kun metsästystapahtumassa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä, kyse on seuruemetsästyksestä. Kyttäysmetsästys on kuitenkin erotettu metsästysasetuksessa muusta hirvieläinten metsästyksestä. Metsästysasetuksen 23 § mukaan ”Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla.” 

Näin ollen, vaikka kyttäyskopissa on useampi henkilö, metsästyksen johtajan ei tarvitse olla läsnä.

 

Olen jahtipäällikkö ja olen pohtinut omaa oikeusturvaani siihen liittyen. Mitä käytännössä tarkoittaa se, että minun tulee olla jahtipäällikkönä tietoinen tai läsnä, jos ongelmia tulee? Olenko ollut riittävän tietoinen, jos olen kyttäysjahdin aikaan kotisohvalla? Olenko läsnä, jos on seuruejahti, ja olen jahdin ajan nuotilla nylkyvajalla? Ja kuinka kauan minun pitää muistaa tai olla tietoinen? Jos poliisi ottaa viikon tai kahden päästä yhteyttä, pitääkö minun muistaa millä passipaikalla kukin on ollut tietyssä jahdissa? Henkilölistaa en varmaan saa tietosuojalaisäädännön vuoksi pitää.

 

Metsästyksenjohtajan velvollisuutena on suunnitella käytännön metsästystapahtumat ja hänellä on oltava tieto metsästystapahtumista. Tämä osa velvollisuuksista ei ole mielestäni paikkaan sidottu. Velvollisuus suunnitella koskee myös kyttäysjahtia ja muuta yhden miehen metsästystä.

Seuruemetsästyksessä joko metsästyksenjohtajan tai varajohtajan on oltava läsnä metsästystapahtumassa. Läsnäolo tarkoittaa mielestäni olemista fyysisesti metsästysalueella. 

Jos metsästyksenjohtaja ei osallistu metsästystapahtumaan, vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä varajohtaja. Metsästyksenjohtaja antaa tarvittavat määräykset metsästyksestä turvallisuusohjeineen metsästykseen osallistuville. Tämä voi mielestäni tapahtua myös varajohtajan välityksellä. 

Metsästyksenjohtajan ei voida edellyttää muistavan passipaikkoja jälkikäteen ja asia on tarvittaessa selvitettävissä myös muita metsästykseen osallistuneita kuulemalla. Sellaisista metsästystapahtumista, joista voi olettaa olevan selvitystarvetta jälkikäteen on kuitenkin hyvä tehdä muistiinpanoja.

Lain mukaan hirvieläimiä saa kytätä ilman oransseja vaatteita rakennelman suojasta. Saako edelleen olla ilman oransseja, kun poistuu kopista kaadolle tai esimerkiksi tekemään lopetuslaukauksen? Vai syyllistyykö silloin rikkeeseen?

Metsästysasetuksen 22 §:n säädetty vaatimus hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan myös saaliin ottamista metsästäjän haltuun. 

Mielestäni lopetuslaukaus ja saaliin nouto liittyvät niin välittömästi rakennelman suojasta tapahtuneeseen metsästykseen, ettei varustevaatimus koske näitä toimenpiteitä. Haavoittuneen eläimen jäljittämisessä etäämpänä rakennelmasta sen sijaan varustevaatimus on mielestäni myös tässä metsästysmuodossa ehdoton. 

Kun huolellinen metsästäjä joka tapauksessa varautuu varustuksessaan myös jäljittämisen tarpeeseen, on mielestäni metsästyksen turvallisuuden näkökulmasta perustultua käyttää asetuksen mukaisia varusteita aina rakennelman ulkopuolella liikuttaessa, myös metsästyspaikalle ja sieltä pois siirryttäessä. Metsästysasetuksen 23 §:n nojalla metsästyksenjohtaja voi myös tällaisen määräyksen antaa.