Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 1 - 5 / 5

Metsästysseurani on tehnyt erään maanomistajan toivomuksesta metsästysvuokrasopimuksen siten, että vuokralainen ei saa siirtää kyseisen alueen metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle. Maan saa kuitenkin liittää yhteislupaan. Voivatko yhteislupa-alueen muut seurat metsästää hirveä kyseisellä alueella missään tilanteessa, esimerkiksi haavakkoa passittaessa ja etsittäessä? Voiko metsästyksen johtaja antaa tällöin luvan naapureille? Maanvuokraaja on tarkoittanut kolmannella osapuolella juuri muiden seurojen metsästäjiä.

Metsästyksenjohtajalla on eläinsuojelulain perusteella oikeus antaa toiselle seurueelle lupa haavakon metsästykseen vuokrasopimuksen ehdosta huolimatta. Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja se on pyrittävä lopettamaan mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan alueen vapauttaminen yhteisluvan muiden seurueiden käyttöön, esimerkiksi oman seurueen metsästyksen päätyttyä, ei ole sopimusehdon perusteella mahdollista.

Metsästyslain 12 § 2 momentin mukaan vuokralainen ei ilman vuokranantajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeuttaan kolmannelle, eikä vuokrata metsästysvuokraoikeuttaan tai osaa siitä edelleen. Jos maanomistaja haluaa kieltää esimerkiksi vieraslupaan perustuvan metsästyksen maillaan, on asiasta sovittava metsästysvuokrasopimuksessa.

 

Voiko maanomistaja, joka ei ole seuran jäsen, rajoittaa metsästystä?

Maanomistajalla, joka ei ole jäsen, ei ole velvollisuuksia seuraa kohtaan. Hän voi ehdottaa metsästysoikeuden vuokrasopimukseen lähes mitä vain. Maanomistaja saattaa haluta rajata tiettyjä riistaeläimiä pois sopimuksesta, sisällyttää metsästysmahdollisuutta laajemmalle tai antaa käyttöehtoja ja liikkumisrajoituksia. seuran on pohdittava voiko tai haluaako se hyväksyä sopimusta.

Seuran kannalta esimerkiksi selvä mahdottomuus on hyväksyä sopimusta, jossa rajoitetaan seuran jäsenten yhdenvertaisuutta. Maanomistaja saattaa olla riidoissa jonkun yksittäisen seuran jäsenen kanssa ja haluaa rajata maanvuokrasopimuksessa kyseisen henkilön mahdollisuuden käyttää aluetta metsästykseen. Vaikka alue olisi kuinka merkittävä ja seura sen haluaisi käyttöön, ehto on yhdistykselle laittomana mahdoton. Asia voidaan toki sopia maanomistajan ja jäsenen välillä kahden kesken tai jäsen voi vapaaehtoisesti sitovasti hyväksyä ehdon, mutta seuran sopimukseen ehtoa ei voi kirjata.

Pitääkö maanomistajajäsen antaa maansa seuralle metsästyskäyttöön?

Jäseneksi liittyessään henkilö sitoutuu toimimaan seuran tarkoitusperien ja sääntöjen mukaisesti. Yhdistykseen hakeutuminenhan on vapaaehtoista. Tästä seuraa periaate, että jäsenen on annettava seuran toiminta-alueelle sijoittuvat maansa seuran metsästyskäyttöön ja saa tästä vastineeksi käyttöönsä seuran muut alueet. Liitto on joskus antanut suosituksen, että jos seuran maata omistava jäsen rajoittaa jonkin riistalajin metsästystä seuralta, on hänen pidättäydyttävä vastaavasti metsästämästä samaa riistaa seuran muilla alueilla. Tämä voi toimia seuroissa, joiden sääntöihin ei ole erikseen kirjattu velvollisuutta metsästysoikeuden vuokraamisesta.

Jos seuran säännöissä mainitaan velvollisuus metsästysoikeuden vuokraamisesta seuralle, sitä on noudatettava, eikä rajoituksia voida hyväksyä ilman erityistä syytä. Asian kanssa on oltava tarkkana, sillä yhdenvertaisuusperiaatteesta seuraa, että jos yhden annetaan olla vuokraamatta aluetta, se mahdollisuus tulee antaa kaikille. Erityinen syy alueen tai sen osan vuokraamattomuudelle voi olla metsästykseen soveltumattomuus. Sellaista voi olla alueen muu käyttö, kuten pihapiiri, yritystoiminnassa oleminen, erityinen riistanhoito- tai monimuotoisuuskohde, nähtävyys, sijainti tai muu vastaava.

Erityisen syyn arvioinnissa on järjen käyttö sallittua. Kun rajoituskohde on pienehkö pala alueesta ja tärkeä omistajalle syystä tai toisesta ja johon hän on mahdollisesti panostanut yksityisesti paljon, rajoitus sille voidaan tehdä kirjaten syyt.

Seuroissa, joissa metsästysoikeuden vuokraamista ei ole säännöissä edellytetty ja osa maata omistavista jäsenistä ei ole alueita vuokrannut seuran salliessa asiantilan, voi tilanne olla hyvin totuttu ja stabiili, ongelmaton. Tällöin seura on kuitenkin alttiina kierteelle, joka alkaa yksittäisen jäsenen itsekkäistä syistä olla vuokraamatta maata seuralle. Tästä seuranneesta johtopäätöksestä ja suivaantumisesta seuraa seuraavan jäsenen vastaava ele ja pian huomataan, että seuralla ei ole toimintaedellytyksiä. Jokainen ajattelee itse metsästävänsä omalla alueellaan ja käyttävänsä hyväkseen seuran aluetta, jota ei enää pian ole. Palataan seuran perustarkoitukseen liittää maanomistajien ja vuokraajien maita yhteen, jotta voidaan metsästää omaa maata suuremmalla alueella antamalla oma maa yhteiseen käyttöön.

Mitä tulee maata omistamattomiin jäseniin, heillä on sama periaatteellinen tai sääntöihin perustuva velvoite. Jos maata omistamaton jäsen hankkii tai saa metsästykseen ja seuran toimintaan soveltuvaa maata, on hän yhtä lailla velvollinen vuokraamaan metsästysoikeuden seuralle. Maanomistajajäsenellä saattaa olla silti säännöissä jäsenkategoriaa koskevia etuisuuksia, joihin pääsee vasta metsästysoikeuden vuokraamalla.

Voiko metsästysseura tehdä metsästysrajoituksia alueellaan?

Seuran hallituksella on kuitenkin velvollisuus saattaa metsästysalueet ja niihin liittyvät rajoitukset jäsentensä tietoon. Se voi tapahtua metsästysaluekartalla, maa-aluelistauksella tai muulla vastaavalla tavalla.

Metsästysseura voi tehdä metsästysrajoituksia vuokra-alueelleen kokouksissa enemmistöpäätöksin. Rajoitus voi olla esimerkiksi alueellinen, ajallinen, määrällinen tai laadullinen ja se voi koskea yhtä tai montaa lajia.

Yhdenvertaisuutta ei silti saa rikkoa. Siitä johtuen seura ei voi rajoittaa laillisen metsästysvälineen käyttöä tai metsästystapaa, saati rajoittaa jonkun jäsenen toimintaa samalla sallien se muille. Toki jahtiin pääsylle voi olla yhdenvertaisia kriteereitä, kuten maksuja tai suorituksia ilman tasovaatimusta.

Yhdistys on metsästysoikeuden vuokrasopimusten toinen sopijaosapuoli rekisteröidyssä yhdistyksessä. Vuokrasopimukset ovat seuran salaista tietoa, jota ei jaeta sellaisenaan jäsenistölle.

Voiko maiden vuokraamattomuus olla erottamisperuste?

Jotta jäsenen metsästysoikeuden vuokraamisperiaate toteutuu, on velvollisuuden laiminlyönnistä oltava mahdollisuus tulla seurauksia. Ensimmäinen lähtökohta on säännöt, joissa on oltava mainittuna ne rangaistusmuodot, joita voidaan antaa. Jos säännöissä ei mainita rangaistuksista mitään, on vaihtoehtona vain erottaminen ja suullinen huomauttaminen. 

Metsästysoikeuden vuokraamattomuus erottamisperusteena täyttyy selkeimmin, jos säännöissä jäsen velvoitetaan maidensa metsästysoikeuden vuokraamiseen ja vuokraamattomuus on kirjattu erottamisperusteeksi.

Jos seuran säännöissä vuokraamisvelvoitetta ei mainita, ollaan merkittävästi hatarammalla pohjalla rangaistusten suhteen. Jotta tällöin voitaisiin pitää vuokraamisperiaatteesta kiinni, olisi seuran pitänyt olla sallimatta vuokraamattomuutta ja perustella sitä seuran vastaisena toimintana. Yhdenvertaisuudesta seuraa jälleen, että jos seura on jonkun kohdalla lipsunut periaatteesta rankaisematta, ei se voi rangaista samasta aiheesta ketään muutakaan.