Villisikojen saalismäärät ovat kasvussa. Kannanhallinta on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan, sillä päästessään Suomeen afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi suuria vahinkoja. Metsästysseurat ja -seurueet voivat nyt tilata maksuttoman villisika-aiheisen koulutuksen Metsästäjäliitolta.

Metsästysseuroille tarjolla villisika-koulutusta ilmaiseksi

13.12.2021 09:38
Villisikojen saalismäärät ovat kasvussa. Kannanhallinta on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan, sillä päästessään Suomeen afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi suuria vahinkoja. Metsästysseurat ja -seurueet voivat nyt tilata maksuttoman villisika-aiheisen koulutuksen Metsästäjäliitolta.

Metsästäjäliitolla on käynnissä myös maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa metsästäjiä koulutetaan villisikakannan hallintaan ja ASF-riskin pienentämiseen. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella. Ne on tarkoitettu sekä vakiintuneen kannan alueille että alueille, joille villisika on levittäytymässä. Lisää tietoa koulutuksista saat täältä.

Metsästäjien koulutus on tarpeellista, sillä villisika on Suomessa nykymetsästäjille uusi riistalaji, minkä takia kokemus villisian metsästyksestä ja etenkin tieto ASF:n torjunnasta puuttuu toistaiseksi suurimmasta osasta Suomea. Jo nyt villisikoja kannattaa käsitellä niin, että jokainen villisika on potentiaalinen viruksen kantaja.

Jos virusta löydetään villisiasta, astuu välittömästi voimaan erilaisia alueellisia metsästysrajoituksia ja hygieniasuosituksia. – Nämä rajoitukset tulevat vaikuttamaan paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arkipäivään huomattavasti, muistuttaa Metsästäjäliiton kenttämestari Chris Karppinen.

Villisian saalismäärät kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman kanta-arvion mukaan villisikakanta on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Kannan keskimääräinen koko oli tammikuussa 2021 noin 3 400 villisikaa. Kanta-arvion 90 % todennäköisyysväli on 2209–5727 yksilöä. Villisikojen alueellinen levinneisyys Suomessa on laajuudeltaan samanlainen kuin edellisvuonna eli villisikoja on eniten itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla, mutta villisikalaumoja on havaittu muuallakin Suomessa.

Villisikoja ammuttiin 1.8.2020–31.7.2021 välisenä aikana yhteensä 1 343. Saalismäärä kasvoi yli 40 prosentilla metsästysvuodesta 2019–2020. Yli puolet saalismäärästä ammuttiin Kaakkois-Suomessa. Toisiksi eniten villisikoja ammuttiin Uudellamaalla, yhteensä 233 eläintä. Viime vuonna saalis oli 1 211 villisikaa.

Vuosina 2015-2021 Ruokavirasto on tutkinut yli 4000 villisikaa ja toistaiseksi yhtään ASF-tautia kantavaa villisikaa ei ole löydetty. Sikojen verenvuotokuumetaudin nopea leviämistahti pitkin Eurooppaa muistuttaa siitä, ettei Suomessakaan ole varaa herpaantua taudintorjunnassa. Afrikkalainen sikarutto saapui EU:n alueelle 2014 ja sen jälkeen ruttoa on tavattu jo 13 jäsenmaassa. Vuosien 2016–2020 kesäkuun välillä tautiin on kuollut yhteensä 1,3 miljoonaa sikaa.

Ruokavirasto kannustaakin lähettämään näytteitä kuolleina löydetyistä tai metsästetyistä villisioista. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Kiteellä lokakuun puolivälissä kaadetussa aikuisen luonnonvaraisen villisian näytteestä löydettiin ensimmäistä kertaa Adjeszkyn taudin (AD) vasta-aineita. Aujeszkyn taudin aiheuttaa sian herpesvirus-1 (SuHV-1), joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja, kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhonosien ja elimien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille.

Lisätietoja:

Kenttämestari Chris Karppinen, puh. 050 444 1026, etunimi.sukunimiatmetsastajaliitto.fi

https://metsastajaliitto.fi/villisika

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Chris Karppinen
Chris Karppinen
kenttämestari
+358 50 444 1026