Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Suodata kategorian mukaan
Usein kysytyt kysymykset
Hakutulokset 1 - 5 / 5
Kenelle kuuluu riistakamerakuvien tekijänoikeus, kameran omistajalle vai kameran paikoilleen asettaneelle henkilölle? Kuvat pääsee tietysti purkamaan vain kameran omistaja.
Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lain mukaan suojattuja teoksia ovat muun muassa kirjalliset ja suulliset teokset, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote.
Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita ja 2) saattamalla se yleisön saataviin. Tämä siis koskee kuvaajaa, eli kameran omistajaa.
Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos. Teoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3, että Kalle Kultalan vuonna 1961 ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla ylittää teoskynnyksen.
Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tavallisina valokuvina. Valokuvalla on teosta lyhyempi suoja-aika.
Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on syntynyt. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.
Problematiikka näyttäisi kohdistuvan kysymyksessä siihen, ketä pidetään valokuvaajana vastaavissa tilanteissa.
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta eikä sitä löydy suoraan laista. Näin ollen lopputulos saattaa vaihdella tapauskohtaisen arvioinnin ja laintulkinnan perusteella.
Kameran omistaminen ei yksinään tuo tekijänoikeutta sillä otettuihin valokuviin. Toisaalta kameran paikalleen asettaminen jonkun muun henkilön ohjeiden mukaisesti ei myöskään tuo tekijänoikeutta kameralla otettuun kuvaan, vaan tapauksessa valokuvaajaksi katsottaisiin henkilö, joka on ohjeistanut kameran asettamisesta.
Tapauksessa, jossa kameran paikalleen asettanut henkilö ja sen omistaja eivät ole sama henkilö, huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, onko kameraa käytetty luvallisesti. Myös sillä saattaa olla vaikutusta tekijänoikeuden syntyyn.
Selvää on, että jos riistakameran omistaja on asettanut kameran paikalleen, hänellä on oikeus kameran kuviin.
Tekijänoikeutta koskevissa tulkintakysymyksissä voi myös pyytää lausuntoa tekijänoikeusneuvostolta, joka antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta.
Saako riistakameraa hyödyntää metsästyksessä niin, että metsästäjä odottaa kotonaan, kunnes riistakamera lähettää kuvan ruokinnalle tulleesta eläimestä, jonka jälkeen metsästäjä pyrkii hiipimään ampumaetäisyydelle? Entä saako riistakameraa käyttää hämärässä kytättäessä niin, että metsästäjä varmistaa riistakameran puhelimeen lähettämästä kuvasta, että eläimellä on sopiva määrä sarvipiikkejä? Valaistus on siis sellainen, että eläimen vielä tunnistaa, mutta sarvipiikkejä ei pysty enää laskemaan.
Riistakameraa saa käyttää metsästyksessä huomioiden kuitenkin metsästyslaissa säädetty kielto käyttää ravintohoukutinta karhun metsästyksessä. Riistakamera ei ole tähtäyslaite, joten sen käyttö sarvipiikkien laskemiseen ei ole kiellettyä.
Jos kyttäyskopissa on kaksi metsästäjää yhtä aikaa kyttäämässä hirveä tai peuraa, niin onko silloin kyse seuruemetsästyksestä, jota varten metsästyksenjohtajan pitäisi olla paikalla?
Kun metsästystapahtumassa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä, kyse on seuruemetsästyksestä. Kyttäysmetsästys on kuitenkin erotettu metsästysasetuksessa muusta hirvieläinten metsästyksestä. Metsästysasetuksen 23 § mukaan ”Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla.”
Näin ollen, vaikka kyttäyskopissa on useampi henkilö, metsästyksen johtajan ei tarvitse olla läsnä.
Olen jahtipäällikkö ja olen pohtinut omaa oikeusturvaani siihen liittyen. Mitä käytännössä tarkoittaa se, että minun tulee olla jahtipäällikkönä tietoinen tai läsnä, jos ongelmia tulee? Olenko ollut riittävän tietoinen, jos olen kyttäysjahdin aikaan kotisohvalla? Olenko läsnä, jos on seuruejahti, ja olen jahdin ajan nuotilla nylkyvajalla? Ja kuinka kauan minun pitää muistaa tai olla tietoinen? Jos poliisi ottaa viikon tai kahden päästä yhteyttä, pitääkö minun muistaa millä passipaikalla kukin on ollut tietyssä jahdissa? Henkilölistaa en varmaan saa tietosuojalaisäädännön vuoksi pitää.
Metsästyksenjohtajan velvollisuutena on suunnitella käytännön metsästystapahtumat ja hänellä on oltava tieto metsästystapahtumista. Tämä osa velvollisuuksista ei ole mielestäni paikkaan sidottu. Velvollisuus suunnitella koskee myös kyttäysjahtia ja muuta yhden miehen metsästystä.
Seuruemetsästyksessä joko metsästyksenjohtajan tai varajohtajan on oltava läsnä metsästystapahtumassa. Läsnäolo tarkoittaa mielestäni olemista fyysisesti metsästysalueella.
Jos metsästyksenjohtaja ei osallistu metsästystapahtumaan, vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä varajohtaja. Metsästyksenjohtaja antaa tarvittavat määräykset metsästyksestä turvallisuusohjeineen metsästykseen osallistuville. Tämä voi mielestäni tapahtua myös varajohtajan välityksellä.
Metsästyksenjohtajan ei voida edellyttää muistavan passipaikkoja jälkikäteen ja asia on tarvittaessa selvitettävissä myös muita metsästykseen osallistuneita kuulemalla. Sellaisista metsästystapahtumista, joista voi olettaa olevan selvitystarvetta jälkikäteen on kuitenkin hyvä tehdä muistiinpanoja.
Lain mukaan hirvieläimiä saa kytätä ilman oransseja vaatteita rakennelman suojasta. Saako edelleen olla ilman oransseja, kun poistuu kopista kaadolle tai esimerkiksi tekemään lopetuslaukauksen? Vai syyllistyykö silloin rikkeeseen?
Metsästysasetuksen 22 §:n säädetty vaatimus hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan myös saaliin ottamista metsästäjän haltuun.
Mielestäni lopetuslaukaus ja saaliin nouto liittyvät niin välittömästi rakennelman suojasta tapahtuneeseen metsästykseen, ettei varustevaatimus koske näitä toimenpiteitä. Haavoittuneen eläimen jäljittämisessä etäämpänä rakennelmasta sen sijaan varustevaatimus on mielestäni myös tässä metsästysmuodossa ehdoton.
Kun huolellinen metsästäjä joka tapauksessa varautuu varustuksessaan myös jäljittämisen tarpeeseen, on mielestäni metsästyksen turvallisuuden näkökulmasta perustultua käyttää asetuksen mukaisia varusteita aina rakennelman ulkopuolella liikuttaessa, myös metsästyspaikalle ja sieltä pois siirryttäessä. Metsästysasetuksen 23 §:n nojalla metsästyksenjohtaja voi myös tällaisen määräyksen antaa.
