Uuden jäsenrekisterin käyttöönotto tuo mukanaan muutoksia niin toimintatapoihin, käsitteisiin kuin teknisiin ratkaisuihin. Kaikkia kysymyksiä ei ole mahdollista käsitellä yksityiskohtaisesti yksittäisessä koulutuksessa, minkä vuoksi tämä sivusto toimii keskitettynä tietopankkina, josta vastaukset löytyvät helposti ja yhdestä paikasta.

Usein kysytyt kysymykset -osio:

• kokoaa yhteen keskeiset järjestelmämuutokseen liittyvät aiheet,
• selkeyttää koulutuksissa esiin nousseita teemoja ja käsitteitä,
• täydentää koulutustallenteita ja kirjallisia ohjeita,
• auttaa seuroja ja rekisterinkäyttäjiä ottamaan uuden järjestelmän sujuvasti käyttöön.

Koulutuksissa esitetyt kysymykset on koottu ja jäsennelty teemoittain. Samansisältöiset ja toistuvat kysymykset on yhdistetty, päällekkäisyydet karsittu ja vastaukset muotoiltu selkeämpään ja helpommin luettavaan muotoon.

Sisältöä päivitetään käyttökokemusten ja esiin nousevien kysymysten perusteella. Suosittelemme tutustumaan tähän sivuun aina, kun uuden jäsenrekisterin toiminnassa tai käytännöissä herää kysymyksiä.

Jäsenrekisterin jäsenhallinta

Jäsenrekisteriin kirjautuminen

Miten kirjautuminen uuteen jäsenrekisteriin tapahtuu ja siirtyvätkö tunnukset vanhasta järjestelmästä?

Uuteen jäsenrekisteriin kirjaudutaan sähköpostiosoitteella, ja kirjautumisessa on käytössä kaksivaiheinen varmistus. Kirjautumisen yhteydessä käyttäjän sähköpostiin lähetetään automaattisesti kertakäyttöinen vahvistuskoodi, jolla kirjautuminen varmistetaan.

Nykyisessä järjestelmässä aktiiviset käyttäjätunnukset siirretään uuteen järjestelmään. Käyttäjiä ei siis tarvitse luoda uudelleen erikseen.

Koska kyseessä on täysin uusi järjestelmä, vanhassa järjestelmässä käytössä ollut käyttäjätunnus–salasana‑yhdistelmä ei toimi sellaisenaan uudessa rekisterissä. Tästä syystä jokaisen käyttäjän tulee määrittää itselleen uusi salasana.

Uuden salasanan voi tilata helposti:

• jäsenrekisterin kirjautumissivulta
• käyttämällä ”Unohditko salasanasi?” ‑toimintoa

Salasanan määrittämisen jälkeen käyttäjä pääsee kirjautumaan järjestelmään omilla käyttöoikeuksillaan.

Miksi kaksivaiheinen tunnistautuminen on käytössä rekisterissä?

Kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA) parantaa merkittävästi tietoturvaa ja vähentää riskiä, että käyttäjätunnuksia käytetään väärin. Vaikka tunnistautuminen voi tuntua ylimääräiseltä vaiheelta, se suojaa:

• jäsentietoja
• seurojen hallinnollisia toimintoja
• koko järjestelmää väärinkäytöksiltä

Miten luon lisää käyttäjätunnuksia seuralle jäsenrekisteriin?

Tällä hetkellä rekisterin käyttäjällä ei ole mahdollisuutta luoda tai hallinnoida seuran käyttäjätunnuksia itse. Rekisterin käyttäjille ei ole myönnetty oikeuksia seuran tunnusten lisäämiseen, poistamiseen tai muokkaamiseen.

Käyttäjätunnusten elinkaaren hallinta tapahtuu jatkossa keskitetysti. Ratkaisulla pyritään vahvistamaan jäsenrekisteriin kohdistuvaa tietoturvakokonaisuutta, varmistamaan käyttöoikeuksien asianmukaisuus sekä ehkäisemään väärinkäytöksiä ja vanhentuneiden tunnusten jäämistä järjestelmään.

Uusia käyttäjätunnuksia on mahdollista tilata hallitun käyttäjätunnusprosessin kautta. Prosessiin kuuluu tunnusten tilaaminen, käsittely ja käyttöoikeuksien määrittely keskitetysti ennalta sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

Tarkemmat ohjeet, tilaustapa sekä siihen liittyvät linkit julkaistaan varsinaisen alustan käyttöönoton jälkeen, osana käyttöönottoprosessia.

Miten seuran omat toimijat näkyvät rekisterissä – ja kenelle tiedot ovat näkyvissä?

Jäsenrekisterissä tietojen näkyvyys ja käyttöoikeudet perustuvat tarpeellisuusperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa, että käyttöoikeuksia on rajattu ja tietoja näytetään vain niille henkilöille, jotka tarvitsevat kyseisiä tietoja oman tehtävänsä hoitamiseksi.

Käytännössä näkyvyys ja ylläpito toimivat seuraavasti:

• Seura näkee ja ylläpitää ainoastaan oman seuransa tiedot. Vaikka seuran jäsen kuuluisi myös toiseen Metsästäjäliiton jäsenseuraan, seura näkee vain jäsenyyden omaan seuraansa.
• Piiritason käyttäjä näkee ja voi ylläpitää oman piirin alueeseen kuuluvien seurojen ja jäsenten tietoja.
• Liittotason käyttäjällä on tarvittaessa oikeus nähdä ja ylläpitää kaikkia rekisteriin tallennettuja tietoja koko järjestön tasolla.

Jäsenhallinta

Miten uusi jäsen lisätään rekisteriin?

Uudet henkilöt lisätään rekisteriin lähtökohtaisesti liittymislomakkeen kautta. Tämä on tarkoituksellinen toimintatapa, jolla varmistetaan jäsenrekisterin tietojen laatu ja eheys.

Liittymislomake varmistaa, että:

• sama henkilö ei synny rekisteriin useampaan kertaan,
• henkilölle muodostuu yksi yksilöllinen henkilötietue, johon kaikki jäsenyydet jatkossa liitetään.

Lomakkeen kautta järjestelmä tarkistaa, löytyykö henkilö jo rekisteristä aiempien tietojen perusteella. Jos henkilö on jo olemassa, uutta henkilöä ei luoda, vaan jäsenyys liitetään olemassa olevaan henkilötietoon.

Sekä jäsen itse että seuran sihteeri tai muu rekisterinkäyttäjä voivat täyttää liittymislomakkeen:

• Jäsen voi täyttää lomakkeen itse esimerkiksi seuran verkkosivujen tai suoran lomakelinkin kautta.
• Seura voi täyttää lomakkeen jäsenen puolesta, esimerkiksi silloin kun hakemus on tullut paperilla tai sähköpostitse.

Miten tuplajäsenten tunnistaminen ja käsittely toimii uudessa jäsenrekisterissä?

Uudessa jäsenrekisterissä on useita mekanismeja, joilla pyritään estämään ja tunnistamaan tuplajäsenten syntyminen sekä parantamaan jäsentietojen laatua.

Tuplatahotietoja ehkäistään jo jäsenen lisäysvaiheessa. Uutta henkilöä lisättäessä käytetään liittymislomaketta, jonka kautta järjestelmä vertailee annettuja tietoja rekisterissä jo oleviin henkilöihin. Tarkistuksessa hyödynnetään useita tietoja, kuten:

• etu- ja sukunimi
• syntymäaika
• yhteystiedot (esim. sähköpostiosoite)

Jos järjestelmä tunnistaa mahdollisen olemassa olevan henkilön, uutta henkilöä ei luoda automaattisesti, vaan jäsenyys liitetään olemassa olevaan henkilöön. Tämä on keskeinen keino estää tuplien syntyminen.

Miksi kaikkia tuplia ei voida estää automaattisesti?

Täydellistä automaattista tunnistusta ei ole mahdollista tehdä kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi seuraavat tapaukset voivat aiheuttaa haasteita:

• nimivariaatiot (esim. yhdysnimi vs. ilman yhdysmerkkiä)
• muuttuneet yhteystiedot
• puutteelliset tai virheelliset tiedot hakuvaiheessa

Näissä tilanteissa järjestelmä ei aina voi varmuudella päätellä, onko kyse samasta henkilöstä vai eri henkilöistä.

Vaikka tupla syntyisi, kyse ei ole pysyvästä ongelmasta, vaan tilanteesta, joka on nimenomaan tarkoitus korjata. Liitotasolla on käytössä työkalut, joilla mahdolliset tuplahenkilöt voidaan tunnistaa ja yhdistää jälkikäteen. Asiassa hyödynnetään keskitettyä prosessia.

Tietojen eheys on tärkeää, koska se varmistaa jäsenen tietojen olevan ajantasaisia ja yhtenäisiä koko järjestössä. Tämä helpottaa jäsenen asiointia piirin ja liiton suuntaan, parantaa viestinnän kohdentamista sekä mahdollistaa luotettavan raportoinnin ja tilastoinnin.

Miten huoltajuus toimii – voiko sen asettaa uudessa jäsenrekisterissä?

Kyllä. Huoltajuus toimii uudessa jäsenrekisterissä vastaavalla tavalla kuin nykyisessä rekisterissä. Huoltajuussuhde voidaan asettaa ja ylläpitää samalla periaatteella kuin aiemmin, ja sitä käytetään erityisesti alaikäisten jäsenten tietojen, asioinnin ja laskutuksen yhteydessä.

Voiko jäsenelle tallentaa useamman sähköpostiosoitteen?

Ei. Jäsenelle voidaan tallentaa vain yksi sähköpostiosoite uuteen jäsenrekisteriin.

Sähköpostiosoite on jäsenen henkilökohtainen tieto, ja se on yhteinen kaikille henkilön jäsenyyksille riippumatta siitä, mihin jäsenseuroihin jäsen kuuluu. Jäsenelle ei siis voi olla erillistä sähköpostiosoitetta esimerkiksi eri seuroja varten. Samalla periaatteella myös kotiosoite on jäsenen yksilöllinen tieto, joka tallennetaan vain kerran jäsenen omiin tietoihin.

Ratkaisu perustuu keskitettyyn jäsentietojen hallintaan: yhdellä henkilöllä on yhdet yhteystiedot, mikä vähentää virheitä ja päällekkäistä tiedonhallintaa. 

Mitä tapahtuu tiedoille, jos jäsen- tai koejäsenhakemus hylätään?

Tietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojasäännöksiä:

• jos hakemusta ei hyväksytä eikä jäsenyys ala, tarpeettomat tiedot poistetaan automaattisesti
• jos henkilö on ollut koejäsenenä, historiatieto voidaan säilyttää perustellusti

Tietojen säilyttämisessä ja poistamisessa huomioidaan aina tietosuojaa koskevat vaatimukset.

Jäsenlajien määrittäminen uudessa jäsenrekisterissä

Miksi jäsenlajeja on muutettu uuteen jäsenrekisteriin siirryttäessä?

Jäsenlajeja on tarkasteltu ja muutettu uuden jäsenrekisterin käyttöönoton yhteydessä useasta toisiaan tukevasta syystä. Keskeinen tavoite ei ollut vain tekninen järjestelmänvaihto, vaan myös jäsenlajikokonaisuuden selkeyttäminen, yhtenäistäminen ja ajanmukaistaminen.

Käytöstä poistuvassa Kehätiedon rekisterissä jäsenlajit olivat vakiot, mutta niitä oli kertynyt järjestelmään useissa eri vaiheissa. Osa jäsenlajeista oli siirretty jo tätäkin vanhemmista järjestelmistä sellaisenaan, ja myöhempien kehityskierrosten aikana järjestelmään oli lisätty uusia jäsenlajeja ilman kokonaisuuden yhtenäistä tarkastelua. Tämän seurauksena jäsenlajikenttä paisui ja päällekkäisyyksiä syntyi.

Uuteen rekisteriin siirryttäessä:

• tunnistettiin sisällöllisesti päällekkäisiä tai harvoin käytettyjä jäsenlajeja,
• jäsenlajien määrä ja rakenne eivät enää kaikilta osin vastanneet liiton mallisääntöjen mukaista jäsenajattelua,
• jäsenlajien perusteella tehtävä tilastointi ja raportointi oli vaikeutunut sekä seurojen että liiton tasolla.

Jäsenlajien uudistamisessa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli sovittaa jäsenlajit paremmin yhteen liiton mallisääntöjen kanssa, siten että:

• jäsenlajit ovat loogisia ja keskenään vertailukelpoisia,
• jäsenyyden perusluonne on selkeä riippumatta siitä, mihin seuraan jäsen kuuluu,
• jäsenmäärien ja -rakenteen seuranta on luotettavaa ja yhdenmukaista koko järjestössä.

Muutokset eivät ole tarkoittaneet seurojen toiminnan kaventamista, vaan päinvastoin niiden tavoitteena on ollut luoda yhteinen ja hallittu rakenne, jonka puitteissa seurojen erilaiset jäsenkäytännöt voidaan edelleen huomioida.

Onko jäsenlajeja poistettu tai yhdistetty?

Jäsenlajeja ei ole poistettu merkitykseltään, vaan sisällöllisesti päällekkäisiä tai vähän käytettyjä jäsenlajeja on yhdistetty selkeämmiksi kokonaisuuksiksi.

Selkeä esimerkki tästä on jäsenlaji:

Kilpailijajäsen → Kilpailijajäsen / Ampujajäsen

Tässä muutoksessa:

• aikaisemmat jäsenlajit kilpailijajäsen ja ampujajäsen on yhdistetty yhdeksi jäsenlajiksi,
• yhdistetty jäsenlaji kattaa molemmat käyttötarkoitukset,
• samalla vältetään jäsenmäärien ja tilastojen pirstaloituminen toisiaan vastaaviin nimityksiin.

Mikä on ”Muut jäsenmuodot” ‑jäsenlajien tarkoitus?

Uuteen rekisteriin on perustettu seuraavat uudet jäsenlajit:

• Muut jäsenmuodot A
• Muut jäsenmuodot B
• Muut jäsenmuodot C
• Muut jäsenmuodot D
• Muut jäsenmuodot E

Näiden tarkoituksena on tarjota selkeä runko seurojen omille, seurakohtaisille erikoisjäsenmuodoille ilman, että rekisteriin syntyy kymmeniä erillisiä, vaikeasti vertailtavia jäsenlajeja. Jos seuralla on useita jäsenkategorioita, jotka eivät istu jäsenlajilistan nimityksiin ja joilla on mahdollisesti eri jäsenmaksukin, seura voi käyttää näitä ”Muut jäsenmuodot” jäsenlajeja.

Mitä jäsenlajeja on yhdistetty ”Muut jäsenmuodot A” -kategoriaan?

Käytössä oli jäsenlajeja, joiden käyttöaste oli vähäinen ja jotka eivät olleet yhdenmukaisia muiden vakiintuneiden jäsenlajien kanssa. Näitä olivat esimerkiksi:

• 27 / Koenuorisojäsen
• 28 / Koeyhtiömiehet
• 29 / Koemaanomistajajäsen

Näitä jäsenyyksiä voi vastaisuudessa laittaa ”Muut jäsenmuodot” kohtiin.

Miten seuran omat jäsenlajit toimivat jatkossa?

”Muut jäsenmuodot A–D” ovat yleiskategorioita, joiden sisällön seura määrittelee omassa toiminnassaan.

Näihin voidaan sijoittaa esimerkiksi:

• ulkojäsenet
• yhtiömiehet
• kausikorttilaiset
• johtokunnan tai hallituksen erikoisjäsenet
• muut seurakohtaiset jäsenmuodot

Rekisterissä näkyy jäsenlaji (esim. Muut jäsenmuodot B), mutta seura voi omassa viestinnässään ja käytännöissään määritellä tarkemmin, mitä kyseinen luokka tarkoittaa. 

Mikä on ”Muut jäsenmuodot E” ja mihin sitä käytetään?

Muut jäsenmuodot E on tarkoitettu sellaisten jäsenten merkitsemiseen seuran tietoihin, joita ei lasketa liiton jäsenyyksiksi, kuten esimerkiksi seuraan kuulumattomat maanvuokraajat tai jäsenenä olevat metsästyskortittomat kalastajajäsenet, joita jotkut seurat pitävät rekisterissään. Jos tällainen jäsen kuitenkin halutaan olevan jäsenetujen piirissä, heille seura voi valita jonkin muun jäsenlajin.

Jäsenetujen ulkopuolinen henkilö:

• lasketaan seuran jäsenmäärään,
• ei kuulu piirin tai liiton jäsenmäärään,
• hänestä ei kerry Metsästäjäliiton jäsenmaksua,
• ei saa liiton jäsenetuja tai jäsenlehteä,
• ei kuulu liiton vakuutusten piiriin.

Tämä vastaa nykyisessä rekisterissä ollutta toimintoa, jossa jäsenellä oli merkintä: Jäsenellä ei ole metsästyskorttia eikä jäsen maksa Metsästäjäliiton jäsenmaksua.

Seura voi kuitenkin laskuttaa tällaista jäsentä omien käytäntöjensä mukaisesti, ja jäsen näkyy seuran omissa raporteissa ja jäsenmäärissä.

Miksi tätä mallia pidetään parempana kuin aiemmin?

Uusi jäsenlajimalli on rakennettu tukemaan sekä seurojen arkea että liiton ja piirien valtakunnallista kokonaiskuvaa. Mallia pidetään parempana kuin aiempaa erityisesti siksi, että se yhdistää selkeyden, joustavuuden ja yhdenmukaisuuden.

Keskeiset parannukset aiempaan verrattuna ovat:

Yhteys liiton mallisääntöihin

• Jäsenlajit vastaavat aiempaa paremmin liiton mallisääntöjen mukaista jäsenrakennetta, mikä helpottaa jäsenyyksien tulkintaa, hallintaa ja viestintää koko järjestössä.

Vähemmän päällekkäisyyksiä, selkeämmät kokonaisuudet

• Sisällöllisesti samankaltaiset tai vähälle käytölle jääneet jäsenlajit on yhdistetty, mikä vähentää epäselvyyksiä ja virheellisiä kirjauksia.

Parempi tilastointi ja raportointi

• Yhtenäistetyt jäsenlajit mahdollistavat luotettavamman jäsenmäärien, jäsenrakenteen ja kehityksen seurannan niin seura-, piiri- kuin liittotasolla.

Seurojen joustavuus säilyy

• Muut jäsenmuodot (A–D) antavat seuroille mahdollisuuden käyttää omia erikoisjäsenlajeja ilman, että rekisteriin syntyy hallitsematonta kirjoa yksittäisiä jäsenlajeja.

Selkeä ratkaisu metsästystä harrastamattomille jäsenmuodoille

• Muut jäsenmuodot E tarjoaa aiempaa selkeämmän ja yhdenmukaisemman tavan merkitä seuran jäsenet, jotka eivät metsästä, eivätkä ole liiton tai piirin laskutuksen, jäsenetujen tai vakuutusten piirissä.

Pitkän aikavälin kestävyys

• Malli ehkäisee jäsenlajimäärän hallitsematonta kasvua tulevaisuudessa ja luo vakaan pohjan jäsenrekisterin jatkokehittämiselle. Kokonaisuutena uusi malli tekee jäsenlajeista helpommin ymmärrettäviä, paremmin hallittavia ja koko järjestön kannalta yhtenäisempiä – samalla kun se jättää seuroille tilaa toteuttaa omaa toimintaansa ja jäsenpolitiikkaansa.

Ansiomerkit

Miten ansiomerkit näkyvät uudessa jäsenrekisterissä?

Ansiomerkit näkyvät jäsenen henkilökortilla osana hänen muita tietojaan.

Ansiomerkkitiedot siirtyvät nykyisestä rekisteristä uuteen, joten jäsenen ansiomerkkihistoria säilyy myös järjestelmävaihdoksen yhteydessä. Ansiomerkkien käsittely ja seuranta on mahdollista suoraan jäsenrekisterissä, ja tiedot ovat hyödynnettävissä osana jäsenen kokonaiskuvaa.

Ansiomerkkiprosessin käytännön etenemisestä (esimerkiksi hakeminen ja myöntäminen) julkaistaan laajempi erillinen ohjeistus, joka tulee muiden rekisteriin liittyvien ohjeiden yhteydessä. Kokonaisuus on rakennettu siten, että se tukee myös jatkokehittämistä tulevaisuudessa.

Jäsenrekisterin ulkoasu

Ovatko dashboard‑näkymät mahdollisia uudessa jäsenrekisterissä?

Kyllä. Uudessa jäsenrekisterissä on käytössä valmis oletus dashboard eli koontinäkymä, joka tarjoaa yleiskuvan seuran toiminnan ja jäsenrekisterin keskeisistä tiedoista.

Lisäksi käyttäjällä on mahdollisuus muokata dashboard‑näkymää omien tarpeidensa mukaan, esimerkiksi:

• valitsemalla, mitä tietoja ja mittareita näkymässä esitetään,
• painottamalla omaa roolia tai seuran arjen kannalta olennaisimpia kokonaisuuksia.

Muokkaaminen tapahtuu ennalta määriteltyjen reunaehtojen puitteissa, jotta näkymät pysyvät hallittuina, vertailukelpoisina ja teknisesti toimintavarmoina. Kaikkia näkymän osia ei siis voi muuttaa vapaasti, mutta olennaiset käyttäjäkohtaiset tarpeet on mahdollista huomioida.

Laskutus

Keskitetty jäsenmaksupalvelu

Mitä keskitetty jäsenmaksupalvelu tarkoittaa?

Keskitetty jäsenmaksupalvelu on Metsästäjäliiton jäsenrekisterin kautta tarjoama palvelu, jossa seurojen jäsenmaksut maksetaan Metsästäjäliiton tilille ja tilitetään edelleen seuroille. Palvelu helpottaa maksujen seurantaa ja vähentää seurojen omaa maksuliikenteen hallintaa.

Onko keskitettyyn jäsenmaksupalveluun liittyminen pakollista?

Ei ole. Liittyminen keskitettyyn jäsenmaksupalveluun on seuroille täysin vapaaehtoista. Seura voi itse päättää, käyttääkö se keskitettyä palvelua vai hoitaako jäsenmaksujen laskutuksen ja maksujen vastaanoton omalle pankkitililleen.

Paljonko keskitetty jäsenmaksupalvelu maksaa seuralle?

Keskitetty jäsenmaksupalvelu on itsessään maksuton. Seuralle mahdollisesti syntyvät kulut liittyvät ainoastaan laskujen toimitustapaan, esimerkiksi:

• Sähköpostitse lähetettävät laskut ja liitteet ovat maksuttomia
• Transaktiopohjaiset laskutustavat (paperilasku, e-lasku, Kivra, MobilePay jne.) ovat maksullisia

Muuttuuko laskutus jäsenrekisterissä, jos seura liittyy keskitettyyn palveluun?

Ei. Laskutus tapahtuu jäsenrekisterissä samalla tavalla riippumatta siitä, kuuluuko seura keskitettyyn maksupalveluun vai ei. Keskitetty palvelu ei muuta laskujen muodostamista tai hallintaa seuran näkökulmasta. Ainoastaan maksujen kulkureitti muuttuu.

Miksi jäsenlaskussa näkyy Metsästäjäliiton tilinumero?

Jäsenelle toimitettavassa laskussa on Metsästäjäliiton tilinumero, koska:

• keskitetyn jäsenmaksupalvelun kautta maksetut varat kiertävät Metsästäjäliiton tilin kautta
• keskitettyyn jäsenmaksupalveluun kuuluvissa laskuissa maksun saajana on SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO – FINLANDS JÄGAREFÖRBUND RY pankkien edellyttämän tarkistusmenettelyn vuoksi
• laskulla on mahdollista ilmoittaa, että kyseessä on seuran vuosittainen jäsenmaksulasku.
• Metsästäjäliitto tilittää suoritukset edelleen seuroille

Tämän ansiosta maksujen käsittely on yhdenmukaista ja maksaminen onnistuu jäsenellä ongelmitta myös verkkopankissa.

Miten seura näkee ja seuraa maksuja?

Seuran rekisterin ylläpitäjä voi seurata jäsenmaksujen maksutapahtumia jäsenrekisterissä lähes reaaliaikaisesti, huomioiden pankkiviiveen, joka on tavanomaisesti 1–2 arkipäivää.

Keskitetysti maksetut jäsenmaksut tilitetään Metsästäjäliitosta edelleen täysimääräisesti (100 %) seuralle.

Rekisterin ylläpitäjällä on käytössään raportit tilitysten ja kirjanpidon tueksi. Järjestelmä muodostaa tilityksistä erillisen raportoinnin, jonka avulla seura voi:

• seurata maksettujen jäsenmaksujen kertymää,
• tarkistaa seuralle tilitetyt summat,
• varmistaa, että tuloutuneet maksut vastaavat laskutettuja jäsenmaksuja.

Raportointi tukee näin seuran omaa talouden seurantaa ja kirjanpitoa.

Voiko seura liittyä palveluun tai poistua siitä milloin tahansa?

Kyllä. Seura voi:

• liittyä keskitettyyn jäsenmaksupalveluun, milloin tahansa omalla päätöksellään
• poistua palvelusta myös milloin tahansa

Liittyminen tai poistuminen kannattaa ajoittaa niin, ettei se häiritse seuran omaa laskutusta. Esimerkiksi kesken käynnissä olevan vuosilaskutuksen ei ole suositeltavaa liittyä tai poistua palvelusta. Liittyminen tapahtuu menemällä jäsenreksiterissä seuran asiakaskortille ja valitsemalla sieltä palvelun käyttöön.

Siirtyvätkö jäsenen e‑laskutilaukset uuteen järjestelmään, jos seura on ollut mukana keskitetyn jäsenmaksupalvelun piirissä?

Ei siirry. Vanhat e‑laskutilaukset eivät siirry uuteen jäsenrekisteriin. Koska kyseessä on täysin uusi järjestelmä ja uusi toimittaja, aiemmat e‑laskusopimukset eivät ole enää voimassa. Tämän vuoksi:

• vanha e‑laskutilaus tulee peruuttaa omasta verkkopankista
• uusi e‑laskutilaus tulee luoda omasta verkkopankista

Laskutustoimintojen automatisointi

Toimivatko automaattimuistutukset kaikille laskuille?

Automaattimuistutukset toimivat vain tässä uudessa jäsenrekisterijärjestelmässä luoduille laskuille.

Seura voi laskutuksen yhteydessä itse päättää, otetaanko automaattiset maksumuistutukset käyttöön. Toiminnallisuus koskee vain jäsenmaksuja, ja maksumuistutus lähetetään sähköpostitse.

Jos seura ei kuulu keskitettyyn maksupalveluun ja ottaa automaattimuistutukset käyttöön, seuran tulee huolehtia maksujen manuaalisesta merkitsemisestä maksetuiksi järjestelmään. Mikäli maksua ei merkitä maksetuksi, automaattinen maksumuistutus voi lähteä virheellisesti jäsenelle, joka on jo suorittanut maksun.

Tämä riski ei koske keskitettyyn maksupalveluun kuuluvia seuroja, sillä niissä maksut kohdistuvat rekisteriin automaattisesti, eikä virheellisiä muistutuksia synny.

Miksi kaikkia toimintoja ei voida automatisoida uudessa jäsenrekisterissä?

Kaikkia järjestelmän toimintoja ei ole mahdollista automatisoida, sillä osa prosesseista sisältää pakollisia manuaalisia tai ulkoisia välivaiheita.

Esimerkiksi kokonaisuudet, joiden toiminnoissa yhtenä vaiheena suoritetaan Paytrail‑palvelun kautta kertamaksu, eivät ole täysin automatisoitavissa. Tämä johtuu siitä, että Paytrail-maksu muodostaa prosessiin erillisen maksuvaiheen, jonka jälkeen tapahtuman käsittely jatkuu. Järjestelmä ei voi ohittaa tai ennakoida tätä maksun vahvistusvaihetta automaattisesti.

Toimiiko nuorisojäsenyyden päivitys automaattisesti, kun ikäraja ylittyy?

Kyllä. Nuorisojäsenyyteen liittyvä automatiikka toimii uudessa jäsenrekisterissä vastaavalla tavalla kuin nykyisessä järjestelmässä.

Mikäli seuralla on alaikäisiä jäseniä, liitto ja piiri laskuttavat näistä jäsenistä osuutensa puoleen hintaan. Alennettu maksu perustuu jäsenen alaikäisyyteen, joka määräytyy rekisteriin tallennetun syntymäajan perusteella. On tärkeää varmistaa, että alaikäisten jäsenten syntymäaika on tallennettu henkilön perustietoihin rekisterissä.

Jos syntymäaika puuttuu, järjestelmä olettaa jäsenen olevan täysi‑ikäinen, riippumatta jäsenlajista. Tällöin nuorisojäsenyyteen liittyvää alennusta ei voida huomioida laskutuksessa. Kun syntymäaika on oikein tallennettuna, nuorisojäsenyyden päättyminen ja siirtyminen normaalin jäsenyyden mukaiseen laskutukseen tapahtuu automaation kautta sääntöjen mukaisesti.

Laskutustoiminnallisuudet

Säilyvätkö vanhan järjestelmän laskutus‑ ja maksuhistoria uudessa jäsenrekisterissä?

Kyllä. Vanhan järjestelmän laskutus‑ ja maksuhistoria siirtyy uuteen jäsenrekisteriin, eikä tieto katoa järjestelmävaihdoksen yhteydessä. Näin käytettävissä säilyy yhtenäinen historiatieto esimerkiksi kirjanpitoa, raportointia ja tarkistuksia varten.

Voiko laskutuksessa käyttää useampaa tilinumeroa (esim. jäsenmaksut ja muut seuran maksut)?

Laskutuksessa noudatetaan selkeää ja yhdenmukaista mallia:

• Jäsenmaksut: jos seura on ottanut keskitetyn jäsenmaksupalvelun käyttöön, jäsenmaksut kiertävät liiton keskitetyn tilin kautta.
• Muut seuran laskut: kaikki muut seuran rekisterin kautta laskuttamat maksut (esim. hirvestyksen osallistumismaksut, tapahtumamaksut tai muut maksut) lähettämät laskut ovat edelleen mahdollista.

Voiko paperilaskun tulostaa itse ja postittaa manuaalisesti?

Kyllä. Paperilaskun voi tulostaa järjestelmästä PDF‑muodossa ja postittaa itse. Järjestelmään sisältyvää postituspalvelua ei ole pakko käyttää.

Miten toimitaan virhetilanteissa laskutuksessa (esim. lasku on väärin, puuttuu tai tarvitaan hyvityslasku)?

Jos laskussa havaitaan virhe ennen lähettämistä, laskua voidaan vielä muokata suoraan järjestelmässä.

Jos virheellinen lasku on jo lähetetty:

• laaditaan hyvityslasku
• tehdään tarvittavat muutokset laskutusaineistoon
• muodostetaan uusi, korjattu lasku tarvittaessa uudelleenajon kautta.

Vuosilaskutuksen uudelleenajo muodostaa laskut vain niille jäsenille, joita ei ole aiemmin laskutettu. Jo laskutetuille jäsenille ei synny uusia tai päällekkäisiä laskuja. Uudelleenajo on turvallinen tapa täydentää laskutusta tilanteissa, joissa:

• osa laskuista on jäänyt muodostumatta
• laskuja on jouduttu hyvittämään

Onko ulkopuolisten henkilöiden tai yritysten laskutus mahdollista?

Kyllä. Ulkopuolisten henkilöiden ja yritysten laskutus on mahdollista manuaalilaskutuksena uudessa jäsenrekisterissä.

Manuaalilaskutus soveltuu tilanteisiin, joissa laskutettava taho ei ole seuran jäsen tai kyseessä on esimerkiksi yritys, yhteistyökumppani tai muu ulkopuolinen toimija. Laskutus voidaan tällöin hoitaa tapauskohtaisesti järjestelmän kautta.

Kuten monista muistakin erityiskokonaisuuksista, myös ulkopuolisten ja yritysten laskutuksesta on tulossa oma erillinen ohjeistus, johon sisältyy kirjallisten ohjeiden lisäksi opastusvideo. Ohjeistus julkaistaan järjestelmän käyttöönoton yhteydessä osana laajempaa käyttöohjemateriaalia.

Onko massalaskutus mahdollista (esim. sama tuote usealle henkilölle)?

Kyllä, massalaskutus on mahdollista.

Viestintä

Jäsenviestintä

Voiko seuran jäsenille lähettää viestejä suoraan jäsenrekisteristä?

Kyllä. Uudesta jäsenrekisteristä voidaan lähettää sähköpostiviestejä ja uutiskirjeitä suoraan seuran jäsenille. Viestintä tapahtuu rekisteriin tallennettujen yhteystietojen perusteella, eikä erillisiä sähköpostilistoja tai ulkoisia järjestelmiä tarvita.

Miten vastaanottajat valitaan viestintää varten?

Viestit lähetetään postituslistojen avulla. Jokaiselle seuralle on valmiina peruslista (esim. kaikki jäsenet), ja lisäksi käyttäjä voi:

• rajata vastaanottajia roolin (esim. luottamushenkilöt) perusteella
• käyttää jäsenyyden tilaa tai muita hakuehtoja
• luoda ja tallentaa omia postituslistoja myöhempää käyttöä varten

Miksi kaikkia jäseniä ei näy postituslistalla?

Postituslijstalle nousevat vain ne jäsenet, joilla on sähköpostiosoite tallennettuna jäsenrekisteriin. Jos jäseneltä puuttuu sähköpostiosoite, hän ei voi vastaanottaa rekisterin kautta lähetettyjä sähköposteja. Sähköpostiosoitteiden ajantasaisuus on siksi tärkeää viestinnän onnistumisen kannalta.

Tuleeko jatkossa jäsenellä olla sähköposti rekisterin tiedoissa?

Sähköpostiosoite ei ole pakollinen, mutta se on vahvasti suositeltava tieto. Sekä Metsästäjäliiton että seurojen näkökulmasta sähköposti on edelleen yksi tärkeimmistä digitaalisista viestintä- ja asiointikanavista. Sähköposti toimii käytännössä jäsenen digitaalisena tunnisteena monissa palveluissa ja mahdollistaa sujuvan asioinnin. Lisäksi sitä pidetään virallisena ja dokumentoitavana viestintävälineenä esimerkiksi tärkeissä tiedotteissa ja jäsenviestinnässä.

Ilman sähköpostiosoitetta jäsenen tavoittaminen ja asioinnin hoitaminen on usein hitaampaa ja rajoitetumpaa, minkä vuoksi sähköpostin antaminen on erittäin suositeltavaa.

Näkyvätkö vastaanottajien sähköpostit toisille, jos järjestelmän kautta lähetetään massaviestejä?

Viestit lähetetään järjestelmästä yksilöllisinä. Käytössä ei ole avoimia vastaanottajalistoja eli vastaanottajat eivät näe toistensa osoitteita.

Voiko viestin ajastaa lähetettäväksi myöhemmin?

Kyllä. Viestit voidaan ajastaa lähtemään haluttuna päivänä ja kellonaikana. Ajastaminen mahdollistaa esimerkiksi:

• viestien kirjoittamisen etukäteen
• lähettämisen jäsenille sopivampaan ajankohtaan (esim. aamulla)

Voiko massaviestiin liittää liitetiedostoja (esim. .pdf tai .docx)?

Ei. Järjestelmästä lähetettäviin massaviesteihin ei voi liittää tiedostoja. Tämä on tietoturva- ja toimitusvarmuusratkaisu: liitetiedostot lisäävät merkittävästi riskiä, että viestit päätyvät roskapostiin tai estyvät kokonaan.

Tarvittaessa aineistot voidaan jakaa:

• linkkinä verkkosivulle
• linkkinä tiedostoon (esim. pilvipalvelussa)

Näkevätkö jäsenet lähetetyt viestit myöhemmin asiointipalvelu OmaJahdissa?

Kyllä, jos viesti on asetettu näkyväksi jäsenportaalin uutiskirjearkistossa. Tällöin jäsen voi myöhemmin palata viesteihin kirjautumalla OmaJahti-palveluun.

Voidaanko viestien avaamista ja lukemista seurata?

Kyllä. Järjestelmä tarjoaa lähetysraportit, joista nähdään esimerkiksi:

• montako viestiä on lähetetty
• montako viestiä on avattu
• linkkien klikkaukset

Raportointi auttaa arvioimaan viestinnän tavoittavuutta ja ajoitusta.

Pystyykö useampi henkilö muokkaamaan tai käsittelemään samaa viestiä?

Kyllä. Kaikki seuran toimijat, joilla on käyttäjätunnukset seuran jäsenrekisteriin, voivat työstää ja käsitellä lähetettävää viestiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että:

• yksi henkilö voi aloittaa viestin luonnoksen
• toinen voi täydentää sisältöä
• kolmas voi oikolukea ja lähettää viestin

Työn alla oleva viesti on näkyvillä seuran jäsenrekisterin käyttäjille, ja käyttäjä voi tarvittaessa tehdä haluamansa muutokset myös keskeneräiseen viestiin. Samanaikaista yhtäaikaista muokkaamista ei ole mahdollista tehdä. 

Miksi järjestelmä käyttää valmiita viestipohjia?

Valmiit viestipohjat:

• varmistavat selkeän ja yhdenmukaisen ulkoasun
• vähentävät käyttäjän työmäärää

Valmiit viestipohjat ovat oletuksena Metsästäjäliiton brändin mukaisia, ja niissä voi olla liiton logo ja graafiset elementit. Seuran käyttäjä voi kuitenkin:

• lisätä seuran oman logon
• muokata viestin ulkoasun ja sisällön seuran näköiseksi

Voiko seuran jäsen lähettää sähköpostia seuralle tämän järjestelmän kautta?

Ei voi. Jäsenrekisterin viestintätoiminnot on tarkoitettu viestien lähettämiseen seuralta jäsenille, ei sähköpostien vastaanottamiseen jäseniltä. Järjestelmää käytetään esimerkiksi tiedotteiden ja uutiskirjeiden lähettämiseen.

Jäsenet eivät voi lähettää sähköposteja seuralle tämän massapostitus järjestelmän kautta. Jos seura haluaa vastaanottaa jäsenten viestejä, siihen tulee käyttää seuran omia yhteystietoja, kuten sähköpostiosoitetta tai muita viestintäkanavia.

Onko viesteillä esikatselu ennen lähettämistä?

Kyllä. Viestien sisältöä voi tarkastella ennen lähettämistä.

• Viestieditorissa on esikatselutoiminto, jolla näet lopullisen ulkoasun.
• Lisäksi on mahdollista tehdä testilähetys, jotta viestin toimivuus voidaan varmistaa.
• Viestiä ei tarvitse lähettää ensin itselle pelkästään tarkistusta varten.

Miten varmistetaan, etteivät massapostituksen viestit mene roskapostiin?

Järjestelmä käyttää teknisesti varmennettua lähetyspalvelua (esim. DKIM‑allekirjoitukset), mikä parantaa viestien perillemenoa.

Lisäksi suositellaan:

• välttämään liitetiedostoja
• käyttämään selkeää otsikointia
• pitämään viestien sisällön asiallisena ja tarkoituksenmukaisena

Tapahtumahallinta

Tahojen tapahtumatoiminnan tukeminen

Mihin uutta tapahtumahallintaa käytetään?

Uuden jäsenrekisterin tapahtumahallinnalla seura voi:

• luoda tapahtumia ja koulutuksia
• kerätä ilmoittautumiset sähköisesti
• viestiä osallistujien kanssa automaattisesti
• seurata osallistujamääriä ja tapahtumien toteutumista

Tapahtumahallinta korvaa erilliset ilmoittautumislomakkeet ja manuaaliset lista

Kuka näkee seuran tapahtumat OmaJahdissa?

Seuran tapahtumat näkyvät seuran omille jäsenille OmaJahti‑palvelussa, jos tapahtuma on määritelty näkyväksi jäsenportaalissa.

Lisäksi tapahtuma voi olla:

• julkinen, jolloin linkkiä voi jakaa myös seuran ulkopuolisille
• vain kutsutuille, jolloin tapahtuma ei näy kaikille jäsenille, ja osallistuminen tapahtuu erillisen linkin kautta.

Voiko tapahtuma olla vain kutsutuille (esim. hallitukselle)?

Kyllä. Tapahtuma voidaan määritellä vain kutsutuille, jolloin:

• tapahtuma ei näy OmaJahdissa kaikille jäsenille
• osallistuminen tapahtuu erillisen linkin kautta
• linkki voidaan jakaa esimerkiksi sähköpostilla tai kohdennetulla viestillä

Tätä suositellaan esimerkiksi hallituksen kokouksiin ja rajattuihin tilaisuuksiin.

Miten ilmoittautuminen tapahtumaan toimii?

Osallistujat ilmoittautuvat tapahtumaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, jossa voidaan:

• rajata osallistujamäärä
• asettaa ilmoittautumisen määräaika
• kerätä tapahtumakohtaisia lisäkysymyksiä

Ilmoittautumiset näkyvät reaaliaikaisesti tapahtuman hallintanäkymässä.

Voiko yksi henkilö ilmoittaa useamman osallistujan?

Kyllä, jos tapahtuma on määritelty sallimaan:

• ryhmäilmoittautuminen (esim. perhe- ja nuorisotapahtumat)
• useamman henkilön ilmoittaminen yhdellä lomakkeella

Tapahtuman luontivaiheessa valitaan, käytetäänkö normaalia, ryhmä- vai useamman osallistujan ilmoittautumista.

Voiko sihteeri lisätä tapahtumaan ilmoittautuneita jälkikäteen?

Kyllä. Tapahtuman hallinnoija (esim. sihteeri) voi lisätä osallistujia tapahtumaan käsin myös ilmoittautumisajan jälkeen.

Tämä sopii erityisesti tilanteisiin, kuten:

• kokouksessa tai tilaisuudessa paikan päällä kerätyt ilmoittautumiset
• puhelimitse tai muulla tavoin ilmoittautuneet osallistujat
• jäsenet, jotka eivät itse ole voineet ilmoittautua sähköisesti

Lisätyt osallistujat näkyvät tapahtuman osallistujalistassa samalla tavoin kuin itse ilmoittautuneet.

Voiko tapahtumien osallistumismaksuja laskuttaa järjestelmän kautta?

Kyllä, tapahtumille voidaan luoda tapahtumalaskuja. Tapahtumalaskujen osalta on hyvä huomioida:

• laskut toimitetaan sähköpostitse
• maksut ohjataan seuran omalle tilille

Jos maksu kerätään paikan päällä, se voidaan merkitä tapahtuman tietoihin jälkikäteen. Tapahtumien maksutapana on mahdollista hyödyntää myös MobilePayta. Ratkaisu on helppo ja nopea tapa hoitaa seuran tapahtumamaksut, osallistumismaksut ja muut myyntituotot. Se tekee maksamisesta vaivatonta niin jäsenille kuin seuran toimihenkilöille.

Miksi tapahtumalaskutus eroaa jäsenlaskutuksesta?

Tapahtumalaskutus eroaa jäsenlaskutuksesta, koska niillä on eri käyttötarkoitukset ja erilaiset vaikutukset järjestötoiminnan arkeen. Jäsenlaskutuksessa käsitellään suuria, toistuvia maksueriä, jolloin keskitetty laskutus Metsästäjäliiton järjestelmien kautta on perusteltua. Tapahtumissa ja tuotteissa puolestaan korostuu seurojen oma toiminta, kertaluonteiset maksut ja tarve ohjata maksut suoraan seuran omalle tilille.

Taustalla on tavoite helpottaa ja selkeyttää sähköistä laskutusta koko järjestökentässä sekä vähentää manuaalista työtä liitto‑, piiri‑ ja seuratasolla. Laskutukseen liittyvät ongelmat ovat nousseet esiin rekisteriä koskevassa palautteessa, minkä vuoksi laskutuksen kehittäminen on tunnistettu korkeaksi prioriteetiksi. Erityisesti virheelliset ja puutteelliset maksut kuormittavat tällä hetkellä koko järjestökenttää.

Tapahtumalaskutuksessa on siksi painotettu ratkaisua, jossa maksut ohjautuvat suoraan seuran omalle tilille, mikä vähentää virheellisten maksujen määrää ja tarvetta erillisille selvityksille. Samalla nykyiset maksupalvelut, kuten MobilePay, tukevat seurojen omien maksutapojen joustavaa käyttöä erityisesti tapahtuma‑ ja tuotemaksuissa. Kokonaisuuden tavoitteena on ennen kaikkea virheiden vähentäminen ja selvitystyön keventäminen kaikilla järjestötoiminnan tasoilla, samalla kun laskutuksen kehittämistä jatketaan pitkäjänteisesti.

Miten toimitaan, jos tapahtumaan hyväksytään osallistujat vasta maksun jälkeen?

Järjestelmässä ei ole automaattista toimintoa, joka tarkistaisi osallistumismaksun ja hyväksyisi ilmoittautumisen sen perusteella.

Käytännössä toimintamalli on seuraava:

• Ilmoittautuminen tehdään ensin tapahtuman kautta.
• Maksu hoidetaan erikseen (esim. laskulla tai paikan päällä).
• Tarvittaessa osallistuminen voidaan peruuttaa, jos maksua ei ole suoritettu sovitussa ajassa.

Suositus: Maksukäytännöt ja hyväksynnän ehdot kannattaa kertoa selkeästi:

• tapahtuman kuvauksessa
• ilmoittautumisen vahvistusviestissä
• mahdollisissa muistutusviesteissä

Näin osallistujille on alusta alkaen selvää, millä ehdoilla osallistuminen vahvistuu.

Lähetetäänkö osallistujille automaattisia viestejä?

Kyllä. Tapahtumiin voidaan liittää automaattisia viestejä, kuten:

• ilmoittautumisen vahvistus
• muistutus ennen tapahtumaa
• kiitosviesti tapahtuman jälkeen

Viestit pohjautuvat tapahtuman tietoihin ja lähtevät automaattisesti määritellyissä tilanteissa.

Tekninen toteutus

Järjestelmätoimittaja

Mikä toimija CRM‑Service on ja missä jäsenrekisterin data sijaitsee?

CRM‑Service Oy on suomalainen ohjelmistoyritys, joka on erikoistunut yhdistysten, liittojen ja muiden jäsenorganisaatioiden asiakas‑ ja jäsenhallintaratkaisuihin. Yritys toimii kotimaisena toimijana ja tuntee suomalaisen yhdistyskentän tarpeet, toimintamallit sekä tietosuojavaatimukset. CRM‑Servicen pääkonttori sijaitsee Jyväskylässä. Yritys on laajentanut toimintaansa myös Pohjoismaihin, ja ratkaisu on tullut käyttöön esimerkiksi Ruotsissa.

Jäsenrekisterin data:

• sijaitsee Suomessa
• on suomalaisten tietosuoja‑ ja tietoturvakäytäntöjen piirissä
• ei siirry EU:n tai Suomen ulkopuolelle

Ratkaisu täyttää GDPR‑vaatimukset ja on rakennettu tukemaan pitkäjänteistä ja tietoturvallista jäsenrekisterin ylläpitoa. Kotimainen toimija, Suomessa sijaitsevat palvelimet ja tietojen hallittu käsittely varmistavat, että jäsenrekisterin tiedot ovat turvallisesti tallessa.

Miten jäsenrekisterin tietoturva on järjestetty?

Jäsenrekisteri on rakennettu korkeiden tietoturva- ja tietosuojavaatimusten mukaisesti, ja sen suunnittelussa on huomioitu sekä tekninen suojaus että käyttäjien roolit ja vastuut. Keskeisiä tietoturvaperiaatteita ovat:

• Salatut yhteydet
  Kaikki järjestelmän käyttö tapahtuu salattujen yhteyksien kautta.
• Kahdennetut konesaliratkaisut Suomessa
  Jäsentiedot säilytetään Suomessa sijaitsevissa, kahdennetuissa konesaleissa. Tämä varmistaa tietojen saatavuuden myös häiriötilanteissa ja täyttää EU:n tietosuojavaatimukset.
• Suojattu käyttöoikeushallinta
  Jokaisella käyttäjällä on vain omaan rooliinsa perustuvat käyttöoikeudet. Seurat näkevät ja käsittelevät vain omia jäseniään koskevia tietoja.
• Kaksivaiheinen tunnistautuminen
  Järjestelmän käyttäjiltä edellytetään kaksivaiheista tunnistautumista.
• Vahva tunnistautuminen jäsenille
  Jäsenet voivat kirjautua OmaJahti‑palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Tästä huolimatta henkilötunnuksia ei näytetä seuran käyttäjille.

Tietoturva on huomioitu järjestelmän teknisessä rakenteessa, käyttöoikeuksien ja roolien hallinnassa sekä käyttötavoissa ja ohjeistuksessa.

Integraatiot

Voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista saada integraatiot myös OmaRiistaan ja Reviiriin? Nyt kaikkia kolmea järjestelmää joutuu ylläpitämään erikseen.

Uusi jäsenrekisterialusta mahdollistaa teknisesti kattavat integraatiot erilaisiin ulkopuolisiin järjestelmiin ja palveluihin. Järjestelmä on rakennettu siten, että rajapintojen hyödyntäminen ja jatkokehitys on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Käyttöönoton alkuvaiheessa laajoja integraatioita OmaRiistaan tai Reviiriin ei ole tulossa. Aloitusvaiheessa keskitytään perustoiminnallisuuksien vakaaseen käyttöönottoon ja seurojen arjen sujuvuuteen.

Integraatiotarpeet on kuitenkin tunnistettu. Tavoitteena on pidemmällä aikavälillä helpottaa seurojen arkea ja vähentää päällekkäistä työtä.

Onko metsästäjänumero edelleen tarpeellinen ja mahdollista kirjata liiton jäsenrekisteriin?

Metsästäjänumero on mahdollista kirjata tulevaan jäsenrekisteriin samalla tavalla kuin nykyisessä järjestelmässä.

Metsästäjänumero on monissa tilanteissa olennainen tieto, erityisesti silloin kun jäsentä kutsutaan tai liitetään OmaRiista‑palveluun. Tämän vuoksi metsästäjänumeron tallentaminen ja ylläpito on huomioitu myös uudessa rekisterissä. Jäsenrekisteri mahdollistaa sen käytön jatkossakin osana jäsentietoja muiden perustietojen rinnalla.

OmaJahti

Asiointipalvelun käyttöönotto

Mikä on OmaJahti ja mihin sitä käytetään?

OmaJahti on Metsästäjäliiton jäsenille tarkoitettu asiointipalvelu, jonka kautta jäsen voi hoitaa omaan jäsenyyteensä ja jäsenpalveluihin liittyviä asioita yhdessä paikassa. OmaJahdissa jäsen voi muun muassa:

• tarkistaa omat jäsentyytensä ja jäsenyyteen liittyvät tiedot
• päivittää yhteystietonsa, kuten osoite- ja sähköpostitiedot
• tarkistaa ja maksaa jäsenyyteen liittyvät maksut
• hyödyntää vain jäsenille tarkoitettua materiaalipankkia
• lukea Jahti‑jäsenlehden digitaalisesti
  • käyttää Jahti‑lehden koko digitoitua arkistoa, joka ulottuu vuoteen 1921
• tutustua Metsästäjäliiton jäsenetuihin, jotka löytyvät jatkossa kootusti asiointipalvelun kautta
• asioida mm. jäsenyyteen, seuratoimintaan, edunvalvontaan, metsästyslainsäädäntöön ja muihin ajankohtaisiin asioihin liittyen Metsästäjäliiton asiantuntijoiden kanssa

OmaJahti on rakennettu kasvavaksi asiointipalveluksi. Tavoitteena on, että jäsenet pääsevät sen kautta yhä laajemmin käsiksi vain jäsenille suunnattuun sisältöön ja palveluihin, joiden tarjontaa laajennetaan vaiheittain. Taustalla on jo useita tulevaisuuden kehityssuunnitelmia uusista toiminnallisuuksista. Näistä uusista ominaisuuksista ja niiden aikatauluista tiedotetaan erikseen käyttöönoton jälkeen.

Kuinka pääsen kirjautumaan OmaJahtiin?

OmaJahtiin kirjaudutaan osoitteessa: https://omajahti.crmieportal.com/login

Kirjautumisen edellytyksenä on, että jäsenen sähköpostiosoite on tallennettu Metsästäjäliiton sähköiseen jäsenrekisteriin. Mikäli sähköpostiosoitteesi puuttuu jäsenrekisterin tiedoista, olethan yhteydessä seurasi jäsenrekisterin ylläpitäjään.

Ensimmäisen kirjautumiskerran jälkeen jäsenellä on mahdollisuus ottaa käyttöön vahva tunnistautuminen. Tämän jälkeen OmaJahtiin kirjautuminen onnistuu myös esimerkiksi pankkitunnistautumisella. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on helpottaa jatkossa asiointipalveluun kirjautumista ja vähentää erillisten tunnusten ja salasanojen tarvetta.

Voiko jäsen kirjautua OmaJahtiin pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella?

Kyllä. Jäsen voi ottaa käyttöön vahvan tunnistautumisen, kuten:

• pankkitunnistautumisen
• mobiilivarmenteen

Vahva tunnistautuminen parantaa tietoturvaa ja helpottaa kirjautumista jatkossa. Voit ottaa kirjautumistavan käyttöön näin:

• Kirjaudu kertaalleen OmaJahtiin nykyisillä tunnuksillasi.
  • Kirjautuminen asiointipalveluun edellyttää, että oma sähköposti on kirjattuna jäsenrekisterin tietoihin.
• Valitse asetuksista vahva tunnistautuminen ensisijaiseksi kirjautumistavaksesi.
  • Käyttöönotto tuulee vahvistaa palvelussa tehtävällä vahvalla tunnistautumisella.

Näkeekö seura jäsenten henkilötunnuksia?

Ei. Seuran käyttäjät eivät näe jäsenten henkilötunnuksia.

Vaikka vahva tunnistautuminen olisi jäsenellä käytössä, henkilötunnukset pysyvät suojattuina eikä niitä näytetä seurojen käyttäjille.

Muuttuuko jäsennumero uuteen järjestelmään siirryttäessä?

Ei muutu. Jäsennumero säilyy ennallaan järjestelmän vaihtuessa.

Uudessa järjestelmässä:

• jokaisella henkilöllä on yksi jäsennumero
• sama jäsennumero on käytössä, vaikka henkilö kuuluisi useampaan seuraan

Tämä selkeyttää jäsentietojen hallintaa ja vähentää päällekkäisiä tietoja, mutta ei aiheuta muutoksia seurojen tai jäsenten aiemmin käyttämiin jäsennumeroihin.