Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.

Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 1 - 9 / 9

Millaisia rangaistuksia seurojen on mahdollista antaa jäsenille?

Metsästysseuroissa on monenlaisia rangaistuskäytänteitä ja useissa tapauksissa rangaistukset annetaan ja otetaan vastaan juurikaan sääntöihin katsomatta. Rangaistukset ovat kuitenkin sikäli yksinkertainen asia, että vain niitä rangaistuksia voidaan nykyisin antaa, jotka löytyvät yhdistyksen säännöistä. Jos säännöissä ei mainita rangaistuksia, on yhdistyslaista seuraava mahdollisuus rangaista vain erottaminen. Henkilökohtaisesti asiasta voidaan myös huomauttaa, joka ei ole rangaistus, vaan tapa kertoa, ettei tapahtunut ole ollut suotavaa. Julkinen huomautus on sen sijaan jo rangaistus.

Aikanaan on ollut yleinen käytäntö, että jos kovin rangaistus on ollut erottaminen, sitä lievempiä rangaistuksia on voitu soveltaa. Tällä ajatuksella monin paikoin toimitaan edelleen. Sittemmin oikeuskäsittelyistä on kuitenkin seurannut tuo sääntömääräisyyden vaatimus.

Voiko pärstäkerroin vaikuttaa rangaistuksiin?

Rangaistuksia annettaessa on hyvä huomata, että ensimmäistä kertaa jostakin asiasta rangaistusta annettaessa linjataan myös vastaavien tapausten tulevien rangaistusten tasoa. Yhdenvertaisuuden vuoksi samasta asiasta on annettava sama rangaistus, oli kyseessä sitten suuri maanomistaja tai maata omistamaton jäsen, tai sitten seuran pidetty aktiivihenkilö tai pitkään sääntöjä venytellyt räyhänhenki. Pärstäkerroin ei saa vaikuttaa rangaistuksiin.

Yhdenvertaisuusvaatimus vaikuttaa myös toisin päin. Jos aiemmin joku on samasta asiasta päässyt rangaistuksetta, ei samasta asiasta enää voida rangaista muitakaan. Toki ryhtiliike voidaan tehdä sääntömuutoksella, jolloin muutoksen jälkeen tapahtuvat asiat voidaan päättää uudella tavalla riippumatta aiemmasta menettelystä.

Voidaan rangaistusten anto delegoida metsästyksenjohtajalle?

Seurojen säännöt useimmiten määräävät rangaistuspäätösten teon kuuluvan hallitukselle tai vuosikokoukselle. Melko yleistä kuitenkin on, että rekisteröidyissäkin yhdistyksissä kesä- tai hirvikokouksessa delegoidaan rangaistusten anto jahtiin liittyen metsästyksenjohtajalle tai toimikunnalle. On yksiselitteistä, että rangaistuspäätöstä ei voida delegoida sääntömääräistä tahoa alemmas.

Alemmalle tasolle delegoitu rangaistus ei ole velvoittava, ellei kyse ole sopimuksesta. Jäsen ja seura voivat nimittäin tehdä jäsenen kannalta vapaaehtoisesti hyväksytyn sopimuksen, jolla jäsen hyväksyy ja sitoutuu sääntöihin. Samalla henkilö sitoutuu niiden rikkomisesta seuraaviin rangaistuksiin sekä siihen, mikä taho rangaistuksesta päättää.

Ero sääntömääräisen vaateen ja sopimuksen välillä on se, että sääntöjen mukaan tehdyt päätökset velvoittavat kaikkia jäseniä, sopimisella tehdyt vain sopijoita.

Voiko jahtikokous laatia erillisiä sääntöjä ja rangaistuksia?

Jahtikokouksessa on mahdollista laatia seuran sääntöihin kuulumattomia rangaistuksia jahtisääntöihin ja hyväksyttää ne kullakin osallistujalla henkilökohtaisesti ja allekirjoituksin. Hankalampi tapauksesta tulee silloin, jos joku ei hyväksy ja allekirjoita sopimusta. Häntä ei voi sulkea pois jahdistakaan, koska osallistuminen on jäsenoikeus ja sopiminen vapaaehtoista. Asia voi kuitenkin vaikuttaa koko jahdin järjestämisen kuvioihin, mutta ei yksittäisen jäsenen kohteluun.

Metsästyksenjohtajalla ei ole rangaistusoikeutta lain puolesta muutoin, kuin poistaa määräyksistä piittaamaton jahdista kuluvalta päivältä. Muut rangaistusta vaativat asiat ratkoo seuran sääntöjen mukainen taho tai lainvastaisissa asioissa poliisi.

Voidaanko hirvieläinjahtiin pääsyä rajata seuran sisällä?

Hirvieläinporukkaan pääsy on useissa seuroissa hyvin rajattua. Rajaaminen voidaan tehdä vain sääntömääräisesti varaten oikeus tietylle jäsenkategorialle. Säännöissä eri kategorioiden välillä luetellaan oikeudet ja velvollisuudet ja niistä tulee asia tulla selville. Aivan pärstäkerroinlogiikalla porukkaan pääsy voidaan tehdä vain, kun jahtiporukka onkin seurasta erillinen seurue ja hirvioikeudet on annettu seurueelle.

Yhdistyksen toimintana hirvieläinjahdit kuuluvat kaikille halukkaille jäsenille, jos sitä ei ole säännöissä varattu erikseen jollekin jäsenkategorialle, kuten edellä mainittiin. Ehtoja voi kuitenkin olla lakimääräisten vaatimusten ohella osallistumismaksu, talkoo-osallistuminen, sääntöjen puitteissa ammunnan harjoittelu tai koeaika ja niin edelleen. Kaikilla tulee kuitenkin olla yhdenvertainen mahdollisuus halutessaan päästä täyttämään velvoitteet ja ne täytettyään osallistua jahtiin.

Poikkeuksena edelliseen on mainittava, että joissakin seuroissa on rajoitettu hirvijahtiin osallistujien määrä. Äärimmillään paikka vapautuu seuraavalle, kun joku jahtiin oikeutetuista luopuu paikastaan. Odotusaika saattaa olla vuosia, jopa kymmeniä vuosia. Jos määräykset osallistujamäärälle ja paikan täyttämiselle löytyvät säännöistä, on menettely tarkastelun kestävä. Ilman sääntömääräisyyttä ollaan helposti heikoilla jäillä.

Tarkoituksenmukaisuus osallistujien määrärajalle ei ole helposti perusteltavissa, joskin sellainenkin voi löytyä. Jos hyvä perustelu osallistujien määrän rajoittamiselle on olemassa, yhdistystoiminnassa selkeästi yhdenvertainen menettely olisi kierrättää vuorovuosin halukkaita osallistujia tai arpoa osallistujat halukkaiden kesken.

Paljon kiistelty osallistumisvaatimus on ammunnan harjoittelu. Yhdenvertaisuus harjoittelussa tarkoittaa, että tasovaatimusta ei voi olla.

Yleisesti ottaen jonkin jahdin jyrkkä rajaaminen tietylle porukalle ei oikein kuulu yhdistystoiminnan henkeen, onhan yhdistys jäseniään varten. Yleisin syy tiukalle karsimiselle on edelleenkin, ettei lihapottia tarvitsisi jakaa useampaan osaan. Se ei saisi kuitenkaan yhdistystoiminnassa olla määräävä motivaattori, vaan jahdin, yhteishengen ja riistalihan jakaantuminen jäsenistölle.

Milloin jäsenen voi erottaa?

Ilman kuulemismahdollisuutta voidaan erottaa vain, jos jäsenmaksu on maksamatta. Silloinkin jäsenelle tulee ilmoittaa syy.

Muissa erottamistapauksissa jäsenelle on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuultavalle on etukäteen kerrottava syyt, mistä häntä kuullaan. Muutoin erottamisessa on tapahtunut menettelytapavirhe ja päätös on moitteenvarainen (moitekanne käräjäoikeudelle). Erottaa tai rangaista voidaan vain syistä, jotka on mainittu seuran säännöissä. Jos seuran sääntöihin perustuvaa syytä ei ole ja se loukkaa yhdenvertaisuutta, päätös voi olla myös mitätön.

Jos kyttäyskopissa on kaksi metsästäjää yhtä aikaa kyttäämässä hirveä tai peuraa, niin onko silloin kyse seuruemetsästyksestä, jota varten metsästyksenjohtajan pitäisi olla paikalla?

Kun metsästystapahtumassa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä, kyse on seuruemetsästyksestä. Kyttäysmetsästys on kuitenkin erotettu metsästysasetuksessa muusta hirvieläinten metsästyksestä. Metsästysasetuksen 23 § mukaan ”Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla.” 

Näin ollen, vaikka kyttäyskopissa on useampi henkilö, metsästyksen johtajan ei tarvitse olla läsnä.

 

Olen jahtipäällikkö ja olen pohtinut omaa oikeusturvaani siihen liittyen. Mitä käytännössä tarkoittaa se, että minun tulee olla jahtipäällikkönä tietoinen tai läsnä, jos ongelmia tulee? Olenko ollut riittävän tietoinen, jos olen kyttäysjahdin aikaan kotisohvalla? Olenko läsnä, jos on seuruejahti, ja olen jahdin ajan nuotilla nylkyvajalla? Ja kuinka kauan minun pitää muistaa tai olla tietoinen? Jos poliisi ottaa viikon tai kahden päästä yhteyttä, pitääkö minun muistaa millä passipaikalla kukin on ollut tietyssä jahdissa? Henkilölistaa en varmaan saa tietosuojalaisäädännön vuoksi pitää.

 

Metsästyksenjohtajan velvollisuutena on suunnitella käytännön metsästystapahtumat ja hänellä on oltava tieto metsästystapahtumista. Tämä osa velvollisuuksista ei ole mielestäni paikkaan sidottu. Velvollisuus suunnitella koskee myös kyttäysjahtia ja muuta yhden miehen metsästystä.

Seuruemetsästyksessä joko metsästyksenjohtajan tai varajohtajan on oltava läsnä metsästystapahtumassa. Läsnäolo tarkoittaa mielestäni olemista fyysisesti metsästysalueella. 

Jos metsästyksenjohtaja ei osallistu metsästystapahtumaan, vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä varajohtaja. Metsästyksenjohtaja antaa tarvittavat määräykset metsästyksestä turvallisuusohjeineen metsästykseen osallistuville. Tämä voi mielestäni tapahtua myös varajohtajan välityksellä. 

Metsästyksenjohtajan ei voida edellyttää muistavan passipaikkoja jälkikäteen ja asia on tarvittaessa selvitettävissä myös muita metsästykseen osallistuneita kuulemalla. Sellaisista metsästystapahtumista, joista voi olettaa olevan selvitystarvetta jälkikäteen on kuitenkin hyvä tehdä muistiinpanoja.

Lain mukaan hirvieläimiä saa kytätä ilman oransseja vaatteita rakennelman suojasta. Saako edelleen olla ilman oransseja, kun poistuu kopista kaadolle tai esimerkiksi tekemään lopetuslaukauksen? Vai syyllistyykö silloin rikkeeseen?

Metsästysasetuksen 22 §:n säädetty vaatimus hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan myös saaliin ottamista metsästäjän haltuun. 

Mielestäni lopetuslaukaus ja saaliin nouto liittyvät niin välittömästi rakennelman suojasta tapahtuneeseen metsästykseen, ettei varustevaatimus koske näitä toimenpiteitä. Haavoittuneen eläimen jäljittämisessä etäämpänä rakennelmasta sen sijaan varustevaatimus on mielestäni myös tässä metsästysmuodossa ehdoton. 

Kun huolellinen metsästäjä joka tapauksessa varautuu varustuksessaan myös jäljittämisen tarpeeseen, on mielestäni metsästyksen turvallisuuden näkökulmasta perustultua käyttää asetuksen mukaisia varusteita aina rakennelman ulkopuolella liikuttaessa, myös metsästyspaikalle ja sieltä pois siirryttäessä. Metsästysasetuksen 23 §:n nojalla metsästyksenjohtaja voi myös tällaisen määräyksen antaa.