Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.

Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 1 - 11 / 11

Metsästysseurani on tehnyt erään maanomistajan toivomuksesta metsästysvuokrasopimuksen siten, että vuokralainen ei saa siirtää kyseisen alueen metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle. Maan saa kuitenkin liittää yhteislupaan. Voivatko yhteislupa-alueen muut seurat metsästää hirveä kyseisellä alueella missään tilanteessa, esimerkiksi haavakkoa passittaessa ja etsittäessä? Voiko metsästyksen johtaja antaa tällöin luvan naapureille? Maanvuokraaja on tarkoittanut kolmannella osapuolella juuri muiden seurojen metsästäjiä.

Metsästyksenjohtajalla on eläinsuojelulain perusteella oikeus antaa toiselle seurueelle lupa haavakon metsästykseen vuokrasopimuksen ehdosta huolimatta. Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja se on pyrittävä lopettamaan mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan alueen vapauttaminen yhteisluvan muiden seurueiden käyttöön, esimerkiksi oman seurueen metsästyksen päätyttyä, ei ole sopimusehdon perusteella mahdollista.

Metsästyslain 12 § 2 momentin mukaan vuokralainen ei ilman vuokranantajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeuttaan kolmannelle, eikä vuokrata metsästysvuokraoikeuttaan tai osaa siitä edelleen. Jos maanomistaja haluaa kieltää esimerkiksi vieraslupaan perustuvan metsästyksen maillaan, on asiasta sovittava metsästysvuokrasopimuksessa.

 

Miten vaikuttaa se, onko metsästysvuokrasopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva?
Onko suullinen sopimus pätevä?

Määräaikainen sopimus sitoo sopijaosapuolia määräajan, eikä irtisanominen ole mahdollista kesken sopimuskauden kuin sopimusrikkomuksen tekemällä. Kun sopimuksen kesto loppuu, sopimus loppuu ja se pitää muistaa uusia. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa jatkuvasti, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen. Irtisanomiselle ei tarvitse olla syytä.

Jos metsästysvuokrasopimukseen on kirjattu irtisanomisaika, se alkaa irtisanomispäivästä ja sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua. Jos irtisanomisaikaa ei ole mainittu, irtisanomis aika päättyy metsästyslain määräyksen mukaan 31.7. kyseistä vuotta, jos sopimus on irtisanottu ennen tammikuun viimeistä päivää. Jos vasta sen jälkeen, sopimus päättyy seuraavan vuoden 31.7.

Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, mutta erimielisyyden sattuessa sopimuksen sisältöä tai olemassaoloa on vaikea todistaa. Lisäksi hirvilupahakemuksien mahdolliset alue-epäselvyydet tarkistetaan metsästysvuokrasopimuksista, jolloin kirjallinen sopimus voi olla hyvin tarpeellinen tai ainakin helpottaa ratkaisun syntymistä merkittävästi. Metsästäjäliitto suosittelee kirjallisten sopimusten tekoa.

Metsästysseurani hirviporukka on jakaantunut kahteen seurueeseen. Seuran hirviluvat jaetaan seurueiden kasken, ja seurueet metsästävät pääosin omilla sovituilla alueillaan seuran mailla. Voiko maanomistaja laittaa metsästysvuokrasopimuksen ehdoksi, että vain toinen porukoista saa metsästää hänen maillaan?

 

Maanomistaja voi esittää metsästysvuokrasopimukseen lähes millaisia ehtoja tahansa. Metsästysvuokrasopimus on sopimus, joka kummankin osapuolen on hyväksyttävä. Metsästysseuraa sitoo velvollisuus kohdella jäseniään samanarvoisesti. Tätä velvollisuuttaan seura rikkoo, jos se hyväksyy maanomistajan esittämän, seuran jäsenet eriarvoiseen asemaan saattavan vuokrasopimuksen ehdon.

Seuramme alueen keskellä on kapeahko pelto, jota ei ole vuokrattu metsästykseen. Pellon toisella puolen on ruokintapaikka, ja sen toisella puolen passipaikka. Jos luvallinen riistaeläin ja metsästäjä ovat molemmat seuran mailla pellon eri puolilla, niin saako eläimen ampua vuokraamattoman pellon yli? Ampumamatka on noin 80 metriä.

Riistalaukauksen ampuminen on keskeinen osa metsästystä, ja metsästyksen on tapahduttava kokonaisuudessaan luvallisella alueella. Maanomistajalla on oikeus päättää metsästyksestä ja ampumisesta omistamillaan maa-alueilla. Kysymyksessä kuvatun kaltainen menettely loukkaa vuokraamattoman alueen omistajan oikeutta päättää alueensa käyttämisestä.

Voiko maanomistaja, joka ei ole seuran jäsen, rajoittaa metsästystä?

Maanomistajalla, joka ei ole jäsen, ei ole velvollisuuksia seuraa kohtaan. Hän voi ehdottaa metsästysoikeuden vuokrasopimukseen lähes mitä vain. Maanomistaja saattaa haluta rajata tiettyjä riistaeläimiä pois sopimuksesta, sisällyttää metsästysmahdollisuutta laajemmalle tai antaa käyttöehtoja ja liikkumisrajoituksia. seuran on pohdittava voiko tai haluaako se hyväksyä sopimusta.

Seuran kannalta esimerkiksi selvä mahdottomuus on hyväksyä sopimusta, jossa rajoitetaan seuran jäsenten yhdenvertaisuutta. Maanomistaja saattaa olla riidoissa jonkun yksittäisen seuran jäsenen kanssa ja haluaa rajata maanvuokrasopimuksessa kyseisen henkilön mahdollisuuden käyttää aluetta metsästykseen. Vaikka alue olisi kuinka merkittävä ja seura sen haluaisi käyttöön, ehto on yhdistykselle laittomana mahdoton. Asia voidaan toki sopia maanomistajan ja jäsenen välillä kahden kesken tai jäsen voi vapaaehtoisesti sitovasti hyväksyä ehdon, mutta seuran sopimukseen ehtoa ei voi kirjata.

Pitääkö maanomistajajäsen antaa maansa seuralle metsästyskäyttöön?

Jäseneksi liittyessään henkilö sitoutuu toimimaan seuran tarkoitusperien ja sääntöjen mukaisesti. Yhdistykseen hakeutuminenhan on vapaaehtoista. Tästä seuraa periaate, että jäsenen on annettava seuran toiminta-alueelle sijoittuvat maansa seuran metsästyskäyttöön ja saa tästä vastineeksi käyttöönsä seuran muut alueet. Liitto on joskus antanut suosituksen, että jos seuran maata omistava jäsen rajoittaa jonkin riistalajin metsästystä seuralta, on hänen pidättäydyttävä vastaavasti metsästämästä samaa riistaa seuran muilla alueilla. Tämä voi toimia seuroissa, joiden sääntöihin ei ole erikseen kirjattu velvollisuutta metsästysoikeuden vuokraamisesta.

Jos seuran säännöissä mainitaan velvollisuus metsästysoikeuden vuokraamisesta seuralle, sitä on noudatettava, eikä rajoituksia voida hyväksyä ilman erityistä syytä. Asian kanssa on oltava tarkkana, sillä yhdenvertaisuusperiaatteesta seuraa, että jos yhden annetaan olla vuokraamatta aluetta, se mahdollisuus tulee antaa kaikille. Erityinen syy alueen tai sen osan vuokraamattomuudelle voi olla metsästykseen soveltumattomuus. Sellaista voi olla alueen muu käyttö, kuten pihapiiri, yritystoiminnassa oleminen, erityinen riistanhoito- tai monimuotoisuuskohde, nähtävyys, sijainti tai muu vastaava.

Erityisen syyn arvioinnissa on järjen käyttö sallittua. Kun rajoituskohde on pienehkö pala alueesta ja tärkeä omistajalle syystä tai toisesta ja johon hän on mahdollisesti panostanut yksityisesti paljon, rajoitus sille voidaan tehdä kirjaten syyt.

Seuroissa, joissa metsästysoikeuden vuokraamista ei ole säännöissä edellytetty ja osa maata omistavista jäsenistä ei ole alueita vuokrannut seuran salliessa asiantilan, voi tilanne olla hyvin totuttu ja stabiili, ongelmaton. Tällöin seura on kuitenkin alttiina kierteelle, joka alkaa yksittäisen jäsenen itsekkäistä syistä olla vuokraamatta maata seuralle. Tästä seuranneesta johtopäätöksestä ja suivaantumisesta seuraa seuraavan jäsenen vastaava ele ja pian huomataan, että seuralla ei ole toimintaedellytyksiä. Jokainen ajattelee itse metsästävänsä omalla alueellaan ja käyttävänsä hyväkseen seuran aluetta, jota ei enää pian ole. Palataan seuran perustarkoitukseen liittää maanomistajien ja vuokraajien maita yhteen, jotta voidaan metsästää omaa maata suuremmalla alueella antamalla oma maa yhteiseen käyttöön.

Mitä tulee maata omistamattomiin jäseniin, heillä on sama periaatteellinen tai sääntöihin perustuva velvoite. Jos maata omistamaton jäsen hankkii tai saa metsästykseen ja seuran toimintaan soveltuvaa maata, on hän yhtä lailla velvollinen vuokraamaan metsästysoikeuden seuralle. Maanomistajajäsenellä saattaa olla silti säännöissä jäsenkategoriaa koskevia etuisuuksia, joihin pääsee vasta metsästysoikeuden vuokraamalla.

Voiko metsästysseura tehdä metsästysrajoituksia alueellaan?

Seuran hallituksella on kuitenkin velvollisuus saattaa metsästysalueet ja niihin liittyvät rajoitukset jäsentensä tietoon. Se voi tapahtua metsästysaluekartalla, maa-aluelistauksella tai muulla vastaavalla tavalla.

Metsästysseura voi tehdä metsästysrajoituksia vuokra-alueelleen kokouksissa enemmistöpäätöksin. Rajoitus voi olla esimerkiksi alueellinen, ajallinen, määrällinen tai laadullinen ja se voi koskea yhtä tai montaa lajia.

Yhdenvertaisuutta ei silti saa rikkoa. Siitä johtuen seura ei voi rajoittaa laillisen metsästysvälineen käyttöä tai metsästystapaa, saati rajoittaa jonkun jäsenen toimintaa samalla sallien se muille. Toki jahtiin pääsylle voi olla yhdenvertaisia kriteereitä, kuten maksuja tai suorituksia ilman tasovaatimusta.

Yhdistys on metsästysoikeuden vuokrasopimusten toinen sopijaosapuoli rekisteröidyssä yhdistyksessä. Vuokrasopimukset ovat seuran salaista tietoa, jota ei jaeta sellaisenaan jäsenistölle.

Voiko maiden vuokraamattomuus olla erottamisperuste?

Jotta jäsenen metsästysoikeuden vuokraamisperiaate toteutuu, on velvollisuuden laiminlyönnistä oltava mahdollisuus tulla seurauksia. Ensimmäinen lähtökohta on säännöt, joissa on oltava mainittuna ne rangaistusmuodot, joita voidaan antaa. Jos säännöissä ei mainita rangaistuksista mitään, on vaihtoehtona vain erottaminen ja suullinen huomauttaminen. 

Metsästysoikeuden vuokraamattomuus erottamisperusteena täyttyy selkeimmin, jos säännöissä jäsen velvoitetaan maidensa metsästysoikeuden vuokraamiseen ja vuokraamattomuus on kirjattu erottamisperusteeksi.

Jos seuran säännöissä vuokraamisvelvoitetta ei mainita, ollaan merkittävästi hatarammalla pohjalla rangaistusten suhteen. Jotta tällöin voitaisiin pitää vuokraamisperiaatteesta kiinni, olisi seuran pitänyt olla sallimatta vuokraamattomuutta ja perustella sitä seuran vastaisena toimintana. Yhdenvertaisuudesta seuraa jälleen, että jos seura on jonkun kohdalla lipsunut periaatteesta rankaisematta, ei se voi rangaista samasta aiheesta ketään muutakaan.

Jos kyttäyskopissa on kaksi metsästäjää yhtä aikaa kyttäämässä hirveä tai peuraa, niin onko silloin kyse seuruemetsästyksestä, jota varten metsästyksenjohtajan pitäisi olla paikalla?

Kun metsästystapahtumassa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä, kyse on seuruemetsästyksestä. Kyttäysmetsästys on kuitenkin erotettu metsästysasetuksessa muusta hirvieläinten metsästyksestä. Metsästysasetuksen 23 § mukaan ”Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla.” 

Näin ollen, vaikka kyttäyskopissa on useampi henkilö, metsästyksen johtajan ei tarvitse olla läsnä.

 

Olen jahtipäällikkö ja olen pohtinut omaa oikeusturvaani siihen liittyen. Mitä käytännössä tarkoittaa se, että minun tulee olla jahtipäällikkönä tietoinen tai läsnä, jos ongelmia tulee? Olenko ollut riittävän tietoinen, jos olen kyttäysjahdin aikaan kotisohvalla? Olenko läsnä, jos on seuruejahti, ja olen jahdin ajan nuotilla nylkyvajalla? Ja kuinka kauan minun pitää muistaa tai olla tietoinen? Jos poliisi ottaa viikon tai kahden päästä yhteyttä, pitääkö minun muistaa millä passipaikalla kukin on ollut tietyssä jahdissa? Henkilölistaa en varmaan saa tietosuojalaisäädännön vuoksi pitää.

 

Metsästyksenjohtajan velvollisuutena on suunnitella käytännön metsästystapahtumat ja hänellä on oltava tieto metsästystapahtumista. Tämä osa velvollisuuksista ei ole mielestäni paikkaan sidottu. Velvollisuus suunnitella koskee myös kyttäysjahtia ja muuta yhden miehen metsästystä.

Seuruemetsästyksessä joko metsästyksenjohtajan tai varajohtajan on oltava läsnä metsästystapahtumassa. Läsnäolo tarkoittaa mielestäni olemista fyysisesti metsästysalueella. 

Jos metsästyksenjohtaja ei osallistu metsästystapahtumaan, vastaa tapahtuman käytännön järjestelyistä varajohtaja. Metsästyksenjohtaja antaa tarvittavat määräykset metsästyksestä turvallisuusohjeineen metsästykseen osallistuville. Tämä voi mielestäni tapahtua myös varajohtajan välityksellä. 

Metsästyksenjohtajan ei voida edellyttää muistavan passipaikkoja jälkikäteen ja asia on tarvittaessa selvitettävissä myös muita metsästykseen osallistuneita kuulemalla. Sellaisista metsästystapahtumista, joista voi olettaa olevan selvitystarvetta jälkikäteen on kuitenkin hyvä tehdä muistiinpanoja.

Lain mukaan hirvieläimiä saa kytätä ilman oransseja vaatteita rakennelman suojasta. Saako edelleen olla ilman oransseja, kun poistuu kopista kaadolle tai esimerkiksi tekemään lopetuslaukauksen? Vai syyllistyykö silloin rikkeeseen?

Metsästysasetuksen 22 §:n säädetty vaatimus hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan myös saaliin ottamista metsästäjän haltuun. 

Mielestäni lopetuslaukaus ja saaliin nouto liittyvät niin välittömästi rakennelman suojasta tapahtuneeseen metsästykseen, ettei varustevaatimus koske näitä toimenpiteitä. Haavoittuneen eläimen jäljittämisessä etäämpänä rakennelmasta sen sijaan varustevaatimus on mielestäni myös tässä metsästysmuodossa ehdoton. 

Kun huolellinen metsästäjä joka tapauksessa varautuu varustuksessaan myös jäljittämisen tarpeeseen, on mielestäni metsästyksen turvallisuuden näkökulmasta perustultua käyttää asetuksen mukaisia varusteita aina rakennelman ulkopuolella liikuttaessa, myös metsästyspaikalle ja sieltä pois siirryttäessä. Metsästysasetuksen 23 §:n nojalla metsästyksenjohtaja voi myös tällaisen määräyksen antaa.