Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Suodata kategorian mukaan
Usein kysytyt kysymykset
Hakutulokset 1 - 18 / 18
Kuka saa metsästää villisikaa?
Metsästäjätutkinnon suorittanut ja riistanhoitomaksun maksanut metsästäjä, jolla on lupa metsästää alueella. Toisin sanoen villisika on usein käytännössä samojen vaatimusten takana kuin pienriista, ellei metsästysoikeuden haltija tai voimassa oleva metsästysvuokrasopimus määrää asiasta toisin. Sille ei tarvita erillistä riistakeskuksen pyyntilupaa.
Milloin villisikaa saa metsästää?
Ympäri vuoden. Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa 1.3.–31.7.
Missä villisikaa saa metsästää?
Villisialla ei ole muita aluerajoituksia, kuin vaatimus alueen metsästysoikeudelle tai metsästysoikeuden haltijan luvalle metsästää.
Huom! Jos metsästysvuokrasopimus on tehty vain hirvieläimille, villisikaa ei saa ko. alueella metsästää. Villisika suositellaan päivitettävän vajaisiin vuokrasopimuksiin.
Millä villisikaa saa metsästää?
Kiväärillä, joka täyttää hirvivaatimukset, eli vähintään 9 gramman luoti, osumaenergia 100 metrin päässä vähintään 2 700 joulea tai 10 gramman luodilla vastaavasti vähintään 2 000 joulea. Lisäksi sallittuja ovat haulikon täyteiset ja metsästysjouset.
Tarvitaanko villisian metsästämiseen ampumakoetta?
Ampumakoe tulee olla suoritettu kiväärillä tai jousella villisikaa metsästävällä.
Mitä pitää tehdä, kun on saanut villisian saaliiksi?
Villisiasta tehdään saalisilmoitus, joka tapahtuu joko Riistakeskuksen lomakkeella tai sähköisesti Oma riista -palvelun kautta. Lisäksi villisiasta otetaan näytteet. Ilmoituksessa ilmoitetaan saajan nimi, metsästäjänumero, yhteystiedot ja saaliista sukupuoli, ikä, pyyntiaika ja -paikka.
Miksi villisiasta otetaan verinäytteet?
Verinäytteestä voidaan todeta afrikkalainen sikaruttovirus tai sen vasta-aineita, mikäli villisika on altistunut taudille. Näytteeksi lähetetään villisian munuainen, perna ja verta, sekä emakoilta 5 - 10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset. Ohjeita näytteenotosta löytyy myös Ruokaviraston verkkosivuilta.
Minne villisian verinäytteet toimitetaan?
Saaliista otetaan näytteet sikaruttoa ja trikiiniä varten ja lähetetään Ruokavirastolle. Trikiinin testauksen voi valita sikaruttonäytepalkkioksi Ruokavirastolta, mutta sen voi testauttaa nopeammin myös muualla. Ravinnoksi käyttämättömät ruhon osat ja sisälmykset suositellaan haudattavan, jotta mm. trikiini ja mahdolliset muut loiset tai taudit eivät leviä.
Mitä tehdä, jos villisika haavoittuu metsästettäessä tai kolarissa?
Haavoittunut villisika tulee pyrkiä lopettamaan viivytyksittä, mutta huolehtien turvallisuudesta. Haavoittuneena metsään jääneestä villisiasta on ilmoitettava poliisille. Vaatimus ei ota kantaa villisian kokoon, mutta poliisin ja SRVA:n on hyvä tietää, onko kyseessä porsas vai aikuinen yksilö.
Kuka metsästysseurassa päättää, miten villisikaa metsästetään?
Metsästysseuran vuosikokous tai hallitus, riippuen säännöistä kumpi, voi päättää metsästystavoista. Määräyksissä on varottava rajoituksia, jotka rikkovat yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi lain sallimaa metsästysvälinettä tai tietyn koirarodun käyttämistä ei voi kieltää. Metsästystapa sen sijaan voidaan määrätä tapahtuvaksi vain yhteisjahtina tai kytiksenä. Ilman painavia perusteluita jahtimuotoja ei ole kuitenkaan suositeltavaa rajoittaa.
Miten villisikasaalis jaetaan?
On yleistä, että saalis kuuluu ampujalle. Yhdistys kokouksessaan tai seurue yhteisesti voi päättää myös muunlaisesta jakamisesta.
Voiko villisianlihaa myydä ja mitä vaatimuksia myynnille on?
Villisian lihaa voi myydä, mutta eläimestä on ennen lihan antamista saatava trikiinitulokset. Ruho voidaan toimittaa suolistamattomana, mutta jos se myydään osina, tulee käsittelypaikasta olla vähintään elintarvikehuoneistoilmoitus.
Pitääkö villisian ajojahdissa olla metsästyksenjohtaja?
Villisian metsästyksessä ei tarvita metsästyksenjohtajaa.
Pitääkö seuruejahdissa käyttää turvaoranssia vaatetusta?
Huomiovaatetusta ei ole vaadittu villisian metsästyksessä, mutta kaikessa seuruejahdissa on erittäin suotavaa sellaista käyttää.
Milloin villisikajahdissa voi käyttää koiraa? Voiko esimerkiksi hirvikoiraa käyttää sikajahdissa tammi–helmikuussa?
Ajavaa koiraa voi käyttää vain 20.8.- helmikuun loppu. Muuta kuin ajavaa koiraa voidaan käyttää muulloinkin, mutta tällöin koiran olisi oltava hyvin varma villisialle ja hallittavissa niin, ettei muita eläimiä häiritä. Käytännössä kiinnipitoaika rajaa suurinta osaa koiran käyttöä.
Voiko maanomistaja metsästää villisikaa omalla maallaan, vaikka metsästysoikeus on vuokrattu seuralle?
Villisikaa voi metsästää metsästysoikeuden haltija tai haltijan luvalla. Jos metsästysoikeus on luovutettu, niin silloin metsästys tapahtuu vuokraajan luvalla. Metsästysoikeudesta on voitu sopia myös muuta, jolloin pätee mitä on sovittu.
Kenelle kuuluu riistakamerakuvien tekijänoikeus, kameran omistajalle vai kameran paikoilleen asettaneelle henkilölle? Kuvat pääsee tietysti purkamaan vain kameran omistaja.
Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lain mukaan suojattuja teoksia ovat muun muassa kirjalliset ja suulliset teokset, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote.
Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita ja 2) saattamalla se yleisön saataviin. Tämä siis koskee kuvaajaa, eli kameran omistajaa.
Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos. Teoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3, että Kalle Kultalan vuonna 1961 ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla ylittää teoskynnyksen.
Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tavallisina valokuvina. Valokuvalla on teosta lyhyempi suoja-aika.
Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on syntynyt. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.
Problematiikka näyttäisi kohdistuvan kysymyksessä siihen, ketä pidetään valokuvaajana vastaavissa tilanteissa.
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta eikä sitä löydy suoraan laista. Näin ollen lopputulos saattaa vaihdella tapauskohtaisen arvioinnin ja laintulkinnan perusteella.
Kameran omistaminen ei yksinään tuo tekijänoikeutta sillä otettuihin valokuviin. Toisaalta kameran paikalleen asettaminen jonkun muun henkilön ohjeiden mukaisesti ei myöskään tuo tekijänoikeutta kameralla otettuun kuvaan, vaan tapauksessa valokuvaajaksi katsottaisiin henkilö, joka on ohjeistanut kameran asettamisesta.
Tapauksessa, jossa kameran paikalleen asettanut henkilö ja sen omistaja eivät ole sama henkilö, huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, onko kameraa käytetty luvallisesti. Myös sillä saattaa olla vaikutusta tekijänoikeuden syntyyn.
Selvää on, että jos riistakameran omistaja on asettanut kameran paikalleen, hänellä on oikeus kameran kuviin.
Tekijänoikeutta koskevissa tulkintakysymyksissä voi myös pyytää lausuntoa tekijänoikeusneuvostolta, joka antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta.
Saako riistakameraa hyödyntää metsästyksessä niin, että metsästäjä odottaa kotonaan, kunnes riistakamera lähettää kuvan ruokinnalle tulleesta eläimestä, jonka jälkeen metsästäjä pyrkii hiipimään ampumaetäisyydelle? Entä saako riistakameraa käyttää hämärässä kytättäessä niin, että metsästäjä varmistaa riistakameran puhelimeen lähettämästä kuvasta, että eläimellä on sopiva määrä sarvipiikkejä? Valaistus on siis sellainen, että eläimen vielä tunnistaa, mutta sarvipiikkejä ei pysty enää laskemaan.
Riistakameraa saa käyttää metsästyksessä huomioiden kuitenkin metsästyslaissa säädetty kielto käyttää ravintohoukutinta karhun metsästyksessä. Riistakamera ei ole tähtäyslaite, joten sen käyttö sarvipiikkien laskemiseen ei ole kiellettyä.
