Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Suodata kategorian mukaan
Usein kysytyt kysymykset
Hakutulokset 1 - 20 / 20
Metsästysseurani on tehnyt erään maanomistajan toivomuksesta metsästysvuokrasopimuksen siten, että vuokralainen ei saa siirtää kyseisen alueen metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle. Maan saa kuitenkin liittää yhteislupaan. Voivatko yhteislupa-alueen muut seurat metsästää hirveä kyseisellä alueella missään tilanteessa, esimerkiksi haavakkoa passittaessa ja etsittäessä? Voiko metsästyksen johtaja antaa tällöin luvan naapureille? Maanvuokraaja on tarkoittanut kolmannella osapuolella juuri muiden seurojen metsästäjiä.
Metsästyksenjohtajalla on eläinsuojelulain perusteella oikeus antaa toiselle seurueelle lupa haavakon metsästykseen vuokrasopimuksen ehdosta huolimatta. Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, ja se on pyrittävä lopettamaan mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan alueen vapauttaminen yhteisluvan muiden seurueiden käyttöön, esimerkiksi oman seurueen metsästyksen päätyttyä, ei ole sopimusehdon perusteella mahdollista.
Metsästyslain 12 § 2 momentin mukaan vuokralainen ei ilman vuokranantajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeuttaan kolmannelle, eikä vuokrata metsästysvuokraoikeuttaan tai osaa siitä edelleen. Jos maanomistaja haluaa kieltää esimerkiksi vieraslupaan perustuvan metsästyksen maillaan, on asiasta sovittava metsästysvuokrasopimuksessa.
Miten vaikuttaa se, onko metsästysvuokrasopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva?
Onko suullinen sopimus pätevä?
Määräaikainen sopimus sitoo sopijaosapuolia määräajan, eikä irtisanominen ole mahdollista kesken sopimuskauden kuin sopimusrikkomuksen tekemällä. Kun sopimuksen kesto loppuu, sopimus loppuu ja se pitää muistaa uusia. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa jatkuvasti, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo sen. Irtisanomiselle ei tarvitse olla syytä.
Jos metsästysvuokrasopimukseen on kirjattu irtisanomisaika, se alkaa irtisanomispäivästä ja sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua. Jos irtisanomisaikaa ei ole mainittu, irtisanomis aika päättyy metsästyslain määräyksen mukaan 31.7. kyseistä vuotta, jos sopimus on irtisanottu ennen tammikuun viimeistä päivää. Jos vasta sen jälkeen, sopimus päättyy seuraavan vuoden 31.7.
Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, mutta erimielisyyden sattuessa sopimuksen sisältöä tai olemassaoloa on vaikea todistaa. Lisäksi hirvilupahakemuksien mahdolliset alue-epäselvyydet tarkistetaan metsästysvuokrasopimuksista, jolloin kirjallinen sopimus voi olla hyvin tarpeellinen tai ainakin helpottaa ratkaisun syntymistä merkittävästi. Metsästäjäliitto suosittelee kirjallisten sopimusten tekoa.
Metsästysseurani hirviporukka on jakaantunut kahteen seurueeseen. Seuran hirviluvat jaetaan seurueiden kasken, ja seurueet metsästävät pääosin omilla sovituilla alueillaan seuran mailla. Voiko maanomistaja laittaa metsästysvuokrasopimuksen ehdoksi, että vain toinen porukoista saa metsästää hänen maillaan?
Maanomistaja voi esittää metsästysvuokrasopimukseen lähes millaisia ehtoja tahansa. Metsästysvuokrasopimus on sopimus, joka kummankin osapuolen on hyväksyttävä. Metsästysseuraa sitoo velvollisuus kohdella jäseniään samanarvoisesti. Tätä velvollisuuttaan seura rikkoo, jos se hyväksyy maanomistajan esittämän, seuran jäsenet eriarvoiseen asemaan saattavan vuokrasopimuksen ehdon.
Seuramme alueen keskellä on kapeahko pelto, jota ei ole vuokrattu metsästykseen. Pellon toisella puolen on ruokintapaikka, ja sen toisella puolen passipaikka. Jos luvallinen riistaeläin ja metsästäjä ovat molemmat seuran mailla pellon eri puolilla, niin saako eläimen ampua vuokraamattoman pellon yli? Ampumamatka on noin 80 metriä.
Riistalaukauksen ampuminen on keskeinen osa metsästystä, ja metsästyksen on tapahduttava kokonaisuudessaan luvallisella alueella. Maanomistajalla on oikeus päättää metsästyksestä ja ampumisesta omistamillaan maa-alueilla. Kysymyksessä kuvatun kaltainen menettely loukkaa vuokraamattoman alueen omistajan oikeutta päättää alueensa käyttämisestä.
Voiko maanomistaja, joka ei ole seuran jäsen, rajoittaa metsästystä?
Maanomistajalla, joka ei ole jäsen, ei ole velvollisuuksia seuraa kohtaan. Hän voi ehdottaa metsästysoikeuden vuokrasopimukseen lähes mitä vain. Maanomistaja saattaa haluta rajata tiettyjä riistaeläimiä pois sopimuksesta, sisällyttää metsästysmahdollisuutta laajemmalle tai antaa käyttöehtoja ja liikkumisrajoituksia. seuran on pohdittava voiko tai haluaako se hyväksyä sopimusta.
Seuran kannalta esimerkiksi selvä mahdottomuus on hyväksyä sopimusta, jossa rajoitetaan seuran jäsenten yhdenvertaisuutta. Maanomistaja saattaa olla riidoissa jonkun yksittäisen seuran jäsenen kanssa ja haluaa rajata maanvuokrasopimuksessa kyseisen henkilön mahdollisuuden käyttää aluetta metsästykseen. Vaikka alue olisi kuinka merkittävä ja seura sen haluaisi käyttöön, ehto on yhdistykselle laittomana mahdoton. Asia voidaan toki sopia maanomistajan ja jäsenen välillä kahden kesken tai jäsen voi vapaaehtoisesti sitovasti hyväksyä ehdon, mutta seuran sopimukseen ehtoa ei voi kirjata.
Pitääkö maanomistajajäsen antaa maansa seuralle metsästyskäyttöön?
Jäseneksi liittyessään henkilö sitoutuu toimimaan seuran tarkoitusperien ja sääntöjen mukaisesti. Yhdistykseen hakeutuminenhan on vapaaehtoista. Tästä seuraa periaate, että jäsenen on annettava seuran toiminta-alueelle sijoittuvat maansa seuran metsästyskäyttöön ja saa tästä vastineeksi käyttöönsä seuran muut alueet. Liitto on joskus antanut suosituksen, että jos seuran maata omistava jäsen rajoittaa jonkin riistalajin metsästystä seuralta, on hänen pidättäydyttävä vastaavasti metsästämästä samaa riistaa seuran muilla alueilla. Tämä voi toimia seuroissa, joiden sääntöihin ei ole erikseen kirjattu velvollisuutta metsästysoikeuden vuokraamisesta.
Jos seuran säännöissä mainitaan velvollisuus metsästysoikeuden vuokraamisesta seuralle, sitä on noudatettava, eikä rajoituksia voida hyväksyä ilman erityistä syytä. Asian kanssa on oltava tarkkana, sillä yhdenvertaisuusperiaatteesta seuraa, että jos yhden annetaan olla vuokraamatta aluetta, se mahdollisuus tulee antaa kaikille. Erityinen syy alueen tai sen osan vuokraamattomuudelle voi olla metsästykseen soveltumattomuus. Sellaista voi olla alueen muu käyttö, kuten pihapiiri, yritystoiminnassa oleminen, erityinen riistanhoito- tai monimuotoisuuskohde, nähtävyys, sijainti tai muu vastaava.
Erityisen syyn arvioinnissa on järjen käyttö sallittua. Kun rajoituskohde on pienehkö pala alueesta ja tärkeä omistajalle syystä tai toisesta ja johon hän on mahdollisesti panostanut yksityisesti paljon, rajoitus sille voidaan tehdä kirjaten syyt.
Seuroissa, joissa metsästysoikeuden vuokraamista ei ole säännöissä edellytetty ja osa maata omistavista jäsenistä ei ole alueita vuokrannut seuran salliessa asiantilan, voi tilanne olla hyvin totuttu ja stabiili, ongelmaton. Tällöin seura on kuitenkin alttiina kierteelle, joka alkaa yksittäisen jäsenen itsekkäistä syistä olla vuokraamatta maata seuralle. Tästä seuranneesta johtopäätöksestä ja suivaantumisesta seuraa seuraavan jäsenen vastaava ele ja pian huomataan, että seuralla ei ole toimintaedellytyksiä. Jokainen ajattelee itse metsästävänsä omalla alueellaan ja käyttävänsä hyväkseen seuran aluetta, jota ei enää pian ole. Palataan seuran perustarkoitukseen liittää maanomistajien ja vuokraajien maita yhteen, jotta voidaan metsästää omaa maata suuremmalla alueella antamalla oma maa yhteiseen käyttöön.
Mitä tulee maata omistamattomiin jäseniin, heillä on sama periaatteellinen tai sääntöihin perustuva velvoite. Jos maata omistamaton jäsen hankkii tai saa metsästykseen ja seuran toimintaan soveltuvaa maata, on hän yhtä lailla velvollinen vuokraamaan metsästysoikeuden seuralle. Maanomistajajäsenellä saattaa olla silti säännöissä jäsenkategoriaa koskevia etuisuuksia, joihin pääsee vasta metsästysoikeuden vuokraamalla.
Voiko metsästysseura tehdä metsästysrajoituksia alueellaan?
Seuran hallituksella on kuitenkin velvollisuus saattaa metsästysalueet ja niihin liittyvät rajoitukset jäsentensä tietoon. Se voi tapahtua metsästysaluekartalla, maa-aluelistauksella tai muulla vastaavalla tavalla.
Metsästysseura voi tehdä metsästysrajoituksia vuokra-alueelleen kokouksissa enemmistöpäätöksin. Rajoitus voi olla esimerkiksi alueellinen, ajallinen, määrällinen tai laadullinen ja se voi koskea yhtä tai montaa lajia.
Yhdenvertaisuutta ei silti saa rikkoa. Siitä johtuen seura ei voi rajoittaa laillisen metsästysvälineen käyttöä tai metsästystapaa, saati rajoittaa jonkun jäsenen toimintaa samalla sallien se muille. Toki jahtiin pääsylle voi olla yhdenvertaisia kriteereitä, kuten maksuja tai suorituksia ilman tasovaatimusta.
Yhdistys on metsästysoikeuden vuokrasopimusten toinen sopijaosapuoli rekisteröidyssä yhdistyksessä. Vuokrasopimukset ovat seuran salaista tietoa, jota ei jaeta sellaisenaan jäsenistölle.
Voiko maiden vuokraamattomuus olla erottamisperuste?
Jotta jäsenen metsästysoikeuden vuokraamisperiaate toteutuu, on velvollisuuden laiminlyönnistä oltava mahdollisuus tulla seurauksia. Ensimmäinen lähtökohta on säännöt, joissa on oltava mainittuna ne rangaistusmuodot, joita voidaan antaa. Jos säännöissä ei mainita rangaistuksista mitään, on vaihtoehtona vain erottaminen ja suullinen huomauttaminen.
Metsästysoikeuden vuokraamattomuus erottamisperusteena täyttyy selkeimmin, jos säännöissä jäsen velvoitetaan maidensa metsästysoikeuden vuokraamiseen ja vuokraamattomuus on kirjattu erottamisperusteeksi.
Jos seuran säännöissä vuokraamisvelvoitetta ei mainita, ollaan merkittävästi hatarammalla pohjalla rangaistusten suhteen. Jotta tällöin voitaisiin pitää vuokraamisperiaatteesta kiinni, olisi seuran pitänyt olla sallimatta vuokraamattomuutta ja perustella sitä seuran vastaisena toimintana. Yhdenvertaisuudesta seuraa jälleen, että jos seura on jonkun kohdalla lipsunut periaatteesta rankaisematta, ei se voi rangaista samasta aiheesta ketään muutakaan.
Metsästysseurani johtokunnan toiminta on lopahtanut. Vuosikokousta ei ole pidetty, jäsen- ja ratamaksuja ei ole päätetty eikä peritty. Jäsenille ei ole annettu mitään tietoa seuran tilanteesta. Mitä meidän tulisi jäseninä tehdä?
Seuraan on valittava uusi johtokunta hoitamaan seuran asioita yhdistyslain edellyttämällä tavalla. Yhdistyslain 20 §:n mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus vaatia yhdistyksen kokouksen pitämistä, jos sitä ei ole pidetty säännöissä määrättynä aikana. Vaatimus on esitettävä kirjalllisesti johtokunnalle. Jollei johtokunta kutsu kokousta koolle tai vaatimusta ei ole voitu esittää johtokunnalle, aluehallintoviraston on kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeutettava hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoitettava johtokunta siihen sakon uhalla.
Metsästysseuramme säännöissä sanotaan, että koejäsenyys kestää kaksi vuotta, jonka kuluessa koejäsenelle on ilmoitettava hyväksymisestä tai hylkäämisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi mainitaan, että myös koejäseneltä peritään liittymismaksu. Tuleeko seuran palauttaa liittymismaksu, jos koejäsentä ei hyväksytä seuran varsinaiseksi jäseneksi? Entä jos koejäsen itse ilmoittaa, että ei olekaan enää kiinnostunut jäsenyydestä? Voiko seura päättää ilman erityisiä perusteita, että varsinaista jäsenyyttä ei myönnetä?
Yhdistyslaki ei itsessään tunne koejäsenen ja varsinaisen jäsenen käsitteitä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä on kuitenkin mainittava jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja. Lähtökohtaisesti liittymismaksun palautukselle ei löydy perustetta, jos palautuksesta ei ole määrätty seuran säännöissä riippumatta siitä, onko koejäsenen lopullisesti jäseneksi tuleminen koejäsenen oma päätös vai seuran päätös.
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Hallituksen oikeutta päättää yhdistyksen jäsenistä rajoittavat ainoastaan yhdistyksen säännöt, joskin hallitus voi tässäkin kohtaa käyttää myös omaa harkintaansa. Erityisiä perusteita jäsenyyden myöntämättä jättämiselle ei lain puitteissa vaadita.
Metsästysseuramme sääntöjen mukaisesti johtokunta päättää uusien jäsenten valinnoista. Onko johtokunnan ilmoitettava uusista jäsenistä seuran yleisessä kokouksessa valittujen henkilöiden nimet mainiten, vai riittääkö tietosuojan näkökulmasta esimerkiksi ilmoitus uusiksi jäseniksi valittujen määrästä?
Yhdistyksen kokous on pidettävä sen säännöissä määrättynä aikana. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä yhdistyksen jäsenen valitsemisesta.
Pelkästään tietosuojan ja tietosuoja-asetuksen näkökulmasta on toki riittävää, että julkaistaan vain jäseniksi valittujen määrä, ellei nimien kertomiselle ole jotain perusteltua syytä ja laillista perustetta. Edelleen yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenille on kuitenkin pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua yhdistyksen jäsenistä pidettävään jäsenluetteloon, johon tulee olla merkittynä kunkin jäsenen nimi.
Koska jäsenillä on oikeus jäsenluetteloon tutustumiseen, ja seuratovereiden tuntemisella on merkitystä seuran toiminnan kannalta, on nimet pääsääntöisesti suotavaa kertoa seuran yleisessä kokouksessa.
Voiko seuran kannatusjäsenmaksua maksava osallistua alueella yhteisjahteina järjestettäviin suurpetojahteihin?
Metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaan kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus seuran kokouksissa, mutta ei äänioikeutta eikä myöskään metsästysoikeutta seuran alueille. Näin ollen vastaus riippuu metsästysseuran säännöistä.
Jos oman metsästysseuran säännöt myötäilevät Metsästäjäliiton sääntöjä, kannatusjäsenyys ei yksinään tuo oikeutta osallistua yhteisjahteina järjestettäviin suurpetojahteihin.
Metsästysseurat voivat kuitenkin myydä vieraskortteja, jolloin seuraan kuulumaton metsästäjä voi metsästää vieraalle annetuin ehdoin, usein seuran jäsenen mukana.
Metsästysseurani johtokunta on päättänyt, että vain hirviseurueeseen kuuluvat jäsenet saavat metsästää metsäkauriita, koska vuokrasopimukset on tehty koskemaan sorkkaeläimiä. Onko näin?
Metsäkauriin metsästysoikeus kuuluu hirvieläinten metsästysoikeuden haltijalle, eli vuokralaisena olevalle metsästysseuralle, ellei metsästysvuokrasopimuksessa ole muuta mainittu. Päätös metsäkauriin pyyntitavasta kuuluisi tehdä seuran yleisessä kokouksessa. Sinänsä on mahdollista rajata kauriin metsästysoikeus hirviseurueen jäsenille, jos jäsenet pääsevät pyydetyt maksut tai muut edellytykset täyttämällä yhdenvertaisesti hirviseurueeseen mukaan.
Seurassani on ikääntynyt metsästäjä, jolla on mielestämme yhä enenevissä määrin dementiaan viittaavia oireita. Hän haluaa kuitenkin käydä metsällä. Miten metsästysseuran tulisi toimia?
Metsästysseura ei voi evätä henkilön osallistumista, varsinkaan terveydellisten syiden vuoksi. Metsästysseura voi kertoa huolen asiasta henkilön omaiselle ja omainen voi edelleen kertoa terveydenhuollolle tai viranomaiselle. Viranomainen todennäköisesti reagoitietoon ja päättää aseiden hallussapidosta lääkärin lausunnon perusteella, jos katsoo tarpeelliseksi.
Pitkäaikaiselle jäsenelle voi myös hienovaraisesti ilmaista luopumisehdotuksen, mutta mielenpahoittaminen on tapauksesta riippuen mahdollista. Vaikka aseetlähtisivät viranomaispäätöksellä, olisi hienoa, jos henkilöä pyydettäisiin edelleen osallistumaan nuotion pitoon ja seuramieheksi, jos hän kaipaa olla mukana.
Metsästysseurallamme on kaksi hirvijahtiporukkaa, jotka vaativat kahden vuoden jäsenyyttä metsästysseurassa, ennen kuin pääsee mukaan hirvijahtiin. Voinko vedota yhdenvertaisuuteen ja vaatia heti hirvijahtiporukan täysivaltaista jäsenyyttä?
Kysymys on siitä, loukkaako seurasi vaatimus yhdenvertaisuuttasi verrattuna muihin jäseniin. Kahden vuoden karenssiaika perustunee seuran päätökseen tai seuran hyväksymään ohjesääntöön. Jos karenssia on sovellettu kaikkiin uusiin jäseniin, samanarvoisuuttasi ei ole minusta loukattu.
Olen liikuntarajoitteinen ja siksi liikkumiseni on vaikeaa. Metsästysseuramme järjesti talvikokouksen paikassa, jonka piha-alueelta ei ollut poistettu lunta. En pääsyt kokoukseen. Mitä laki sanoo kokouspaikan esteettömyydestä?
Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä kokouspaikan esteettömyydestä. Käytännössä on katsottu riittäväksi, että kokouspaikka mainitaan kokouskutsussa osoitteen ja huoneiston tarkkuudella. Yhdistystoiminnassa tulee kuitenkin huomioida myös muun muassa yhdenvertaisuuslain sekä kansainvälisten säännösten, esimerkiksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä saavutettavuusdirektiivin asettamat velvoitteet. Selvää on, että yhdistyksen on toiminnassaan kohdeltava jäsenistöään yhdenvertaisesti ja huolehdittava, ettei ketään aseteta eriarvoiseen asemaan vammaisuuden tai muun syrjivän syyn perusteella.
Henkilö otettiin koejäseneksi metsästysseuraamme ja valittiin varsinaiseksi jäseneksi kahden vuoden jälkeen. Liittymismaksu laskutetaan varsinaiseksi jäseneksi tulon yhteydessä. Koejäsenyyden aikana liittymismaksu on noussut. Tuleeko henkilön maksaa liittymismaksu sen suuruisena, kuin se oli koejäsenyyden alkaessa, vai sen suuruisena, kuin se on varsinaisen jäsenyyden alkaessa?
Liittymismaksu on sen suuruinen, kuin se on varsinaisen jäsenyyden toteutumishetkellä, ellei seuran säännöissä muuta mainita.
Pyrin erääseen metsästysseuraan ja pääsin sen koejäseneksi. Minulle ilmoitettiin, että koejäsenyys kestää kolme vuotta ja vasta sen jälkeen on mahdollista päästä hirvi- tai peuraporukkaan. Seuran säännöissä ei kuitenkaan ole mainintaa koejäsenyydestä, eikä kolmen vuoden odotusajasta hirviporukkaan pääsemiseksi. Olenko nyt koejäsen, jäsen vai en mikään? Jos olen jäsen, onko hirviporukan ulkopuolelle jättäminen mahdollista?
Jäsenedellytyksistä ei ole välttämätöntä määrätä seuran säännöissä. Seuralla on oikeus asettaa jäsenyydelle ehtoja. Kyse on uuden jäsenen ja seuran välisestä sopimuksesta. Olet koejäsen ja mahdollisuutesi päästä hirviporukkaan määräytyy seuran asettamin ehdoin.
Voiko sosiaalisessa mediassa erittäin epäasiallisesti käyttäytyvää ja metsästäjien mainetta pilaavaa jäsentä erottaa? Hän ei esiinny seuran edustajana, vaan yksityishenkilönä, mutta ihmiset tietävät hänen kuuluvan seuraan.
Metsästysseura voi edellyttää, että jäsen noudattaa seuran sääntöjä ja päätöksiä, sekä välttää seuran tarkoitusperien vastaista tai seuralle vahingollista menettelyä. Metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaiset säännöt velvoittavat noudattamaan myös hyviä metsästäjätapoja.
Some-törkimyksen erottaminen voinee joissakin ääritapauksissa olla mahdollista, esimerkiksi sen haitatessa seuran maanomistajasuhteita. Ratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti.
Millä toimenpiteillä metsästysseuran toiminnan voi lopettaa? Mitä tehdään seuran omistamille rakennuksille, irtaimistolle ja rahavaroille? Entä maanvuokrasopimukset, ne varmasti irtisanotaan?
Voivatko halukkaat perustaa uuden seuran edellä mainitun seuran alueelle ja hankkia irtaimiston haltuunsa, eli voidaanko entinen seuratoiminta ajaa alas ja sen pohjalle perustaa uusi?
Yhdistys puretaan kokouspäätöksellä säännöissä mainitulla tavalla ja äänimäärällä. Samassa yhteydessä päätetään, mitä tapahtuu omaisuudelle. Yleensä se annetaan johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen, kuten Metsästäjäliiton piirille tai muulle vastaavalle. Jos yhdistys puretaan siksi, että se yhdistyy toiseen seuraan tai perustetaan uusi, omaisuus voidaan luovuttaa tälle yhdistykselle. Toisen yhdistyksen on tällöin oltava olemassa ennen entisen purkamista.
Maanvuokrasopimukset purkautuvat, kun sopijaosapuoli lakkaa olemasta. Jos toimintaa jatketaan toisen yhdistyksen nimissä, olisi sopimukset kannattavaa uusia toiselle ennen purkamista.
