Usein kysytyt kysymykset

Metsästäjäliitto on koonnut vastauksia korona-ajan kokousten pitoon sekä muihin asiassa askarruttaneihin kysymyksiin sivuilla

Yhdistyksen säännöissä mainitaan sääntömääräiset kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa halutaan käsitellä muitakin asioita, ne tulee mainita kokouskutsussa. Tiedoksi annettavia asioita saa esityslistalla olla vapaasti.

Jos esityslistaan otetaan sääntömääräisiin asioihin kuulumattomia päätösasioita kutsussa mainitsematta, ne ovat moitteenvaraisesti pätemättömiä. Asian käsittely voi kuitenkin olla esityslistalla. Jos kokous hyväksyy esityslistan, asiakohta voidaan käsitellä kokouksessa. Moiteoikeus on vain kokousedustajalla, joka on jättänyt eriävän mielipiteen asiasta tai joka ei ole osallistunut päätöksen tekoon. Moite on tehtävä käräjäoikeudelle, ja tuomioistuin voi kumota kokouspäätöksen. Moiteaika on kolme kuukautta. Jos moitekannetta ei ole tänä aikana tehty, on päätös moiteajan loputtua pätevä.

Tausta-aineistojen etukäteinen tutustumismahdollisuus olisi hyvää hallintoa, mutta ei välttämättömyys. Asiasta voi olla sääntömääräyksiä, jolloin toimitaan niiden mukaan. Yhdistyslaissa ei vaadita myöskään minkään asian päättämiseen hallituksen ehdotusta. Tämä eroaa oleellisesti osakeyhtiölain vaatimuksista, minkä vuoksi asia voi herättää hämmennystä.

Pöytäkirjoja ei ole velvollisuutta julkaista missään, sillä lähtökohta on päätöksentekoon osallistuminen. Jäsenellä on kuitenkin oikeus tutustua yleisen kokouksen pöytäkirjaan, joka on pyydettäessä näytettävä, mutta ei annettava. Jäsen saa kuvata tai kopioida pöytäkirjan omalla kustannuksellaan. 

Nykyään on kuitenkin yleistä ja yhdistyksen etu, että pöytäkirja on löydettävissä yhdistyksen verkkosivuilta salasanan takaa tai se lähetetään sähköpostitse. Onhan jäsenen syytä saada helposti tieto päätöksistä, jotta hän voi niitä noudattaa.

Vuosikokouskutsu toimitetaan jäsenille sääntöjen määräämällä tavalla. Jäseniä voidaan lisäksi informoida myös muilla tavoilla. Säännöissä mainitaan, mitä asioita vuosikokous käsittelee. Jos käsiteltävänä on jotain muutakin, sen aihe on mainittava kutsussa.

Esityslistalla on sääntöjen mainitsemat ja kutsussa erikseen mainitut asiat. Esityslistan -muut asiat -kohdassa voidaan ottaa esiin keskusteltavaksi mitä vain, mutta näistä asioista ei voida tehdä päteviä, eli jäseniä tai hallitusta sitovia päätöksiä.

Äänestystapoja on suljettu lippuäänestys ja avoin äänestys. Jos säännöt eivät määrää äänestystapaa, sen päättää ensisijaisesti puheenjohtaja. Jos äänestystavasta on erimielisyyttä, siitäkin voidaan äänestää, jonka äänestystavan taas puheenjohtaja määrää. Jos joku esittää suljettua lippuäänestystä, äänestys olisi suositeltavaa toteuttaa esityksen mukaisesti. Lähes aina henkilövaalin kohdalla suljettu lippuäänestys on toteutettava, jos yksikin sitä vaatii. Vähemmistöön jääneiden on alistuttava päätökseen.

Vahingonkärsineelle oli vahinkotapahtuman seurauksena aiheutunut vasemman reiden ja polvitaipeen ampumavamma, josta oli aiheutunut pohjehermon osittainen halvaus ja toimintahäiriö ja nilkan toimintakyvyn alenema. Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Yhtiö suoritti vahingonkärsineelle korvausta tilapäisestä haitasta henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 1.7.2 perusteella siten, että korvauksen määräksi oli arvioitu 7000 euroa.

Vahingon aiheutuneen pysyvän haitan vakuutusyhtiö oli arvioinut Sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitustaulukon perusteella haittaluokaksi 4. Ottaen huomioon  lakisääteisen vakuutuksen perusteella maksetun haittarahan, ei vastuuvakuutuksen perusteella jäänyt esimerkkitapauksessa korvattavaa pysyvästä haitasta. Kosmeettisen haitan yhtiö katsoi vastaavan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 puoliväliä siten, että korvauksen laskennallinen perusmäärä oli ollut 4100 euroa. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä, sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta.

1. Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
2. Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

akuutettu haki korvausta yksityistapaturmavakuutuksestaan melualtistuksen synnyttämän kuulonaleneman ja tinnituksen johdosta pysyvästä haitasta.                 

Tapaturma on äkillinen tapahtuma, joka johtuu ulkoisesta syystä ja aiheuttaa vakuutetulle vamman hänen sitä tahtomatta. Jos tapaturmana korvattavaan vammaan tai sen paranemisen pitkittymiseen on olennaisesti myötävaikuttanut tapaturmasta riippumaton sairaus tai vika, suoritetaan hoitokulujen, työkyvyttömyyden ja lääketieteellisen haitan (invaliditeetin) korvausta vain siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet tästä tapaturmasta. Tapaturman aiheuttamalla lääketieteellisellä haitalla (invaliditeetillä) tarkoitetaan vammasta vakuutetulle aiheutuvaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka ilmenee ennen kuin kolme vuotta on kulunut tapaturman sattumisesta. Jos vakuutetulla on korvattavasta tapaturmasta riippumaton vika tai sairaus, haitta arvioidaan vain tästä tapaturmasta aiheutuneen vamman perusteella.

Korvausasia oli käsitelty kuulovamman pysyvän haitan osalta yksityistapaturmavakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö viittasi tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön antamaan haittaluokitustaulukkoon ja E-lääkärinlausuntoon ja totesi, että vakuutetulle ei ollut jäänyt tapaturmasta aiheutuneesta vammasta vakuutuksesta korvattavaa vakuutusehtojen mukaista pysyvää haittaa. Haittaluokka jää yhtiön mielestä alle haittaluokan yksi ja haittakorvauksen maksaminen edellyttää vähintään haittaluokan yksi mukaista haittaa. Yhtiön saamien selvitysten perusteella varsinainen molempien korvien kuulon alenema johtui tässä tapauksessa pitkäaikaisesta melulle altistumisesta sekä rappeuman aiheuttamasta kuulon heikentymisestä. Näitä ei oteta huomioon arvioitaessa tapaturmavakuutuksesta maksettavaa pysyvää haittaa.

1. Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi. 
2. Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

Asiakas haki vastuuvakuutuksestaan korvausta vahingosta aiheutuneista kuluista. Vakuutusyhtiö oli tässä tapauksessa katsonut, että korvausta ei makseta vastuuvakuutuksen perusteella, koska vahinko ei ollut aiheutunut koiran omistajan tuottamuksesta.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Metsästyslain (615/1993) 8 luvun 51 §:n mukaan Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:

1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;

2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;

3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;

4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä

5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä. Vakuutuksen ehtojen mukaan vastuuvakuutuksesta korvataan korvaa vakuutetun toiselle aiheutuneet henkilö- tai esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski.

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan pelkkä eläimen omistaminen ei synnytä omistajalle vastuuta eläimen aiheuttamista vahingoista. Vastuun edellytyksenä on eläimen omistajan tuottamus eläimen ylläpidossa, vartioinnissa, siitä huolehtimisessa tai muussa eläimeen kohdistuvassa toiminnassa ja tällaisen tuottamuksen syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon. Jos vahingonkorvausvastuuta ei ole, ei myöskään vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta aiheutuneiden vahinkojen peittämiseksi.

Tässä tapauksessa metsästyskoira on ollut metsästystilanteessa metsässä vapaana ja hyökännyt tuntemattomaksi jääneestä syystä toisen metsästyskoiran kimppuun. Vahingonkärsineen omistama koira oli vahingoittunut tappelutilanteessa. Vakuutettu oli kertonut, että hän on metsästänyt koiransa kanssa usein eikä koira koskaan aiemmin ole ollut aggressiivinen toisia koiria kohtaan. Pelkästään koiran vapaana pitämistä siihen sallitulla alueella ja ajankohtana ei voida pitää tuottamuksellisena menettelynä. Mikäli koiran omistajan ei ole osoitettu toimineen tapauksessa tuottamuksellisesti, ei koiran omistaja siten ole vahingonkorvauslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa toiselle metsästyskoiralle aiheutuneesta vahingosta. Mikäli vahingonkorvausvelvollisuuden peruste puuttuu, ei korvausta myöskään makseta vastuuvakuutuksen perusteella.

Etäisyysvaatimus koskee sekä ampujaa, että metsästettävää eläintä, ja tämä ilmenee suoraan sanamuodosta. Jos ampuja tai saaliseläin on 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta, on eläintä ammuttu etäisyysvaatimuksen vastaisesti.

Osoitteenmuutos ei riitä, vaan tosiasiallinen asuminen ratkaisee. 

Metsästyslain (615/1993) 8 § (1427/2014) mukainen vapaa metsästysoikeus on tarkoitettu kuntalaiselle. Metsästyslain esitöissä puhutaan paikallisten asukkaiden oikeudesta (HE 300/1992 vp): Tämä oikeus kuuluu paikallisille asukkaille niin kauan kuin he näissä kunnissa asuvat. Saman oikeuden saa kuntaan muualta muuttanut asukas. Lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut sallia tilannetta, jossa osoite muutetaan, mutta kuntaan ei tosiasiallisesti muuteta.

Kotikunnan määräytymisen osalta metsästyslaissa viitataan kotikuntalain (201/1994) 2§:ään, Kotikuntalain 2§:n mukaisesti henkilön kotikunta on pääsääntöisesti se kunta, jossa hän asuu. Hallituksen esityksen (HE 104/1993 vp.) mukaan: Säännöksessä asumisella tarkoitetaan henkilön tosiasiallista asumista tietyssä Suomen kunnassa ja säännöksen tarkoituksena on siis totuudenmukainen rekisteröinti. 

Kotikuntalain 2 §:n 2 momentin (669/2016) mukaan, jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiintein yhteys.

 Hallituksen esityksessä lainsäätäjän tarkoitusta on henkilön oman käsityksen ja tosiasiallisen asumisen osalta avattu seuraavasti: Henkilön oma subjektiivinen käsitys ei ole kuitenkaan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan hänellä tulee myös objektiivisesti havaittavien tosiseikkojen mukaan olla kiinteä yhteys ilmoittamaansa kuntaan. Tällaisia huomioon otettavia tosiseikkoja, jotka osoittavat, että henkilöllä on ilmoittamaansa kuntaan kiinteä yhteys, ovat henkilön perhesuhteet, joilla tarkoitetaan henkilön siteitä perheeseensä ja perheen yhteiseen asuntoon eli kotiin, hänen toimeentulonsa, jolla tarkoitetaan henkilön työskentelyä tai muuta taloudellista yhteyttä määrättyyn asuinpaikkaan tai muut vastaavat seikat, kuten esimerkiksi sukulaisuus-, kasvatus- tai hoitosuhde. Myös se seikka, onko henkilön tarkoituksena asua ilmoittamassaan kunnassa vakinaisesti tai ainakin toistaiseksi, tulee ottaa tosiseikkojen arvioinnissa huomioon. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa tosiseikkojen arvioiminen jää viimekädessä viranomaisen tehtäväksi.

Henkilö, joka toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana taikka vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei ole velvollinen suorittamaan riistanhoitomaksua. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, kuinka todentaa, ettei henkilö osallistu metsästykseen. Tämä voi olla siinä määrin vaikeaa, että menettelyssä on riskinsä. Selkeintä olisi, että ase olisi myös suojuksessa. 

Aselain puolesta voit mielestäni antaa kiväärin kuvatulla tavalla kaverisi kannettavaksi, mikäli kuljette toistenne välittömässä läheisyydessä. Aseen on pysyttävä koko ajan välittömässä valvonnassasi. Muutoin tilanne voidaan tulkita aseen luovuttamiseksi henkilölle, jolla ei ole oikeutta aseen hallussapitoon.