Usein kysytyt kysymykset

Metsästäjäliitto on koonnut vastauksia korona-ajan kokousten pitoon sekä muihin asiassa askarruttaneihin kysymyksiin sivuilla

Yhdistyksen säännöissä mainitaan sääntömääräiset kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa halutaan käsitellä muitakin asioita, ne tulee mainita kokouskutsussa. Tiedoksi annettavia asioita saa esityslistalla olla vapaasti.

Jos esityslistaan otetaan sääntömääräisiin asioihin kuulumattomia päätösasioita kutsussa mainitsematta, ne ovat moitteenvaraisesti pätemättömiä. Asian käsittely voi kuitenkin olla esityslistalla. Jos kokous hyväksyy esityslistan, asiakohta voidaan käsitellä kokouksessa. Moiteoikeus on vain kokousedustajalla, joka on jättänyt eriävän mielipiteen asiasta tai joka ei ole osallistunut päätöksen tekoon. Moite on tehtävä käräjäoikeudelle, ja tuomioistuin voi kumota kokouspäätöksen. Moiteaika on kolme kuukautta. Jos moitekannetta ei ole tänä aikana tehty, on päätös moiteajan loputtua pätevä.

Vuosikokouskutsu toimitetaan jäsenille sääntöjen määräämällä tavalla. Jäseniä voidaan lisäksi informoida myös muilla tavoilla. Säännöissä mainitaan, mitä asioita vuosikokous käsittelee. Jos käsiteltävänä on jotain muutakin, sen aihe on mainittava kutsussa.

Esityslistalla on sääntöjen mainitsemat ja kutsussa erikseen mainitut asiat. Esityslistan -muut asiat -kohdassa voidaan ottaa esiin keskusteltavaksi mitä vain, mutta näistä asioista ei voida tehdä päteviä, eli jäseniä tai hallitusta sitovia päätöksiä.

Äänestystapoja on suljettu lippuäänestys ja avoin äänestys. Jos säännöt eivät määrää äänestystapaa, sen päättää ensisijaisesti puheenjohtaja. Jos äänestystavasta on erimielisyyttä, siitäkin voidaan äänestää, jonka äänestystavan taas puheenjohtaja määrää. Jos joku esittää suljettua lippuäänestystä, äänestys olisi suositeltavaa toteuttaa esityksen mukaisesti. Lähes aina henkilövaalin kohdalla suljettu lippuäänestys on toteutettava, jos yksikin sitä vaatii. Vähemmistöön jääneiden on alistuttava päätökseen.

Pojallasi ei saa olla pääsyä kaappiin, jossa säilytetään kivääreitä, koska hänen haulikon rinnakkaislupansa ei siihen oikeuta. Vaikka kivääreistä poistettaisiin lukot, joita säilytettäisiin esimerkiksi erillisessä lukitussa ylähyllyssä, niin silti hän pääsisi käsiksi kiväärin osiin (piippu ja kehys), joihin hänellä ei ole lupaa. Vaihtoehtona on kahden kaapin hankkiminen tai avaimen pitäminen vain isällä. Koska aseita on yli viisi, asekaapin tai -kaappien pitää olla standardin mukaisia turvakaappeja.

Seuratoiminnassa aihe on hankala. Henkilöiden terveystietoja ei ole yleisesti saatavilla, eikä metsästyksenjohtajalla ole asiantuntemusta arvioimaan henkilön terveyden perustella aseenkäsittelyn turvallisuutta. Saattaa olla vaikkapa motorisiin kykyihin vaikuttavia eriasteisia oireita, joilla ei ole vaikutusta henkilön harkintakykyyn ja päinvastoin. Metsästyksenjohtaja ei siis voi evätä osallistumista henkilön terveydentilan perusteella, joka saattaisi olla myös terveydentilan perusteella tapahtuvaa syrjintää! Sen sijaan epäilyksistä henkilön kykyyn toimia turvallisesti aseen kanssa, tulisi mainita henkilölle ja/tai sukulaisille. Sukulaisten toimesta asiasta saatetaan mainita hoitavalle lääkärille, mikäli muu ei auta. Asia hoituu lääkärin ja viranomaisen välillä. Jos epäilykset turvallisuuden vaarantumisesta ovat merkittävät, eikä muita teitä löydy, voi asiasta mainita viranomaiselle, joka selvittää asian omia teitään.

Seuratoimissa suosittelemme tarjota mahdollisuutta jättää ase pois ja osallistua muuten, sillä sosiaalisen yhteyden säilyttäminen saattaa olla monelle hyvin tärkeä.

Mitä tulee ajokortin menetyksen ja aseen peruuttamisen väliseen yhteyteen, ajokortti lähtee esimerkiksi näköhäiriöoireen taikka vakavan uniapnean vuoksi, joka vaikuttaa ajoturvallisuuteen. Ero turvallisuudessa on siinä, että oireen ilmaannuttua ajaessa liike jatkuu johtaen tapaturmaan, mutta aseenkäsittelyssä henkilön toiminnan tulisi jatkua vahingon tapahtumiseksi, jota ei synny.

Tulisi siis rajata aseluvan väliaikainen peruuttaminen henkilön havainto- ja harkintakyvyn alentumiseen. Ajokortti ei kuitenkaan ole kovin hyvä indikaattori tähän, joten tapauskohtainen harkinta katsotaan parhaaksi, jossa palaamme alussa mainittuihin keinoihin.

Henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa, saadaan toimittaa, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä esine tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Henkilöntarkastus voidaan pääsäännön mukaan toimittaa, kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Näin ollen metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa henkilöntarkastus. Henkilöntarkastuksen saa tehdä poliisi.

Erätarkastajalla on erävalvontaan kuuluvassa yksittäisessä tehtävässä oikeus pysäyttää henkilö ja kulkuneuvo sekä saada tieto henkilön ja kulkuneuvossa olevien henkilöiden nimestä, henkilötunnuksesta, tai jos henkilötunnusta ei ole, syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta nämä ovat tavoitettavissa. Erätarkastajalla on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta henkilöllisyyden selvittämiseksi tarpeellisia tietoja tai antaa todennäköisesti virheellisen tiedon. 

Erätarkastajalla on kiinniottamisen ja kulkuneuvon pysäyttämisen yhteydessä oikeus tehdä turvatarkastus, eli tarkastaa henkilö ja kulkuneuvo, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että henkilöllä tai kulkuneuvossa ei ole aseita, esineitä tai aineita, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ihmisille tai merkittävää vahinkoa luonnolle. Oikeutta henkilöntarkastukseen rikostutkinnan tarkoituksessa erätarkastajalla ei kuitenkaan ole. Vastaavat oikeudet ovat myös rajavartiomiehellä erävalvontaa tehtäessä.