Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.

Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 1 - 20 / 30

Meillä on metsästysseurassamme kolme nuorta jäsentä, jotka ovat iältään 13, 16 ja 18 vuotta. Onko heillä kaikilla samat oikeudet seuran kokouksessa?

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus. Oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta kuuluu kaikille jäsenille. Lisäksi hallituksen jäseneksi valittavan tulee olla täyttänyt 15 vuotta ja puheenjohtajaksi valittavan 18 vuotta.

Miten käytännössä tulee toimia, jotta alle 15-vuotias pääsee metsästämään ampuma-aseella? Hänellä on metsästyskortti mutta ikänsä vuoksi ei tietenkään vielä aseenkantolupaa.

Kun metsästyskortti on hankittuna ja metsästyslupa alueelle tavalla tai toisella saatu, voi ikään katsomatta aseen hallussapitolupaa omistamaton ampua ampuma-aseella välittömän valvonnan alaisena. Ampuma-aselain 88 § toteaa, että ”Joka on 18 vuotta täyttänyt ja jolla on oikeus ampuma-aseen hallussapitoon, saa antaa ampuma-aseen välittömässä valvonnassaan käytettäväksi, jos hän kykenee tehokkaasti valvomaan ja ohjaamaan aseen käyttäjää siten, ettei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa.” Käytännössä välitön valvonta tarkoittaa, että valvottava on käden ulottuvilla, eikä valvoja puuhaa sillä aikaa muuta kuin valvoo aseen käyttöä.

Kuka saa metsästää villisikaa?

Metsästäjätutkinnon suorittanut ja riistanhoitomaksun maksanut metsästäjä, jolla on lupa metsästää alueella. Toisin sanoen villisika on usein käytännössä samojen vaatimusten takana kuin pienriista, ellei metsästysoikeuden haltija tai voimassa oleva metsästysvuokrasopimus määrää asiasta toisin. Sille ei tarvita erillistä riistakeskuksen pyyntilupaa. 

Milloin villisikaa saa metsästää?

Ympäri vuoden. Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa 1.3.–31.7.

Missä villisikaa saa metsästää?

Villisialla ei ole muita aluerajoituksia, kuin vaatimus alueen metsästysoikeudelle tai metsästysoikeuden haltijan luvalle metsästää.

Huom! Jos metsästysvuokrasopimus on tehty vain hirvieläimille, villisikaa ei saa ko. alueella metsästää. Villisika suositellaan päivitettävän vajaisiin vuokrasopimuksiin.

Millä villisikaa saa metsästää?

Kiväärillä, joka täyttää hirvivaatimukset, eli vähintään 9 gramman luoti, osumaenergia 100 metrin päässä vähintään 2 700 joulea tai 10 gramman luodilla vastaavasti vähintään 2 000 joulea. Lisäksi sallittuja ovat haulikon täyteiset ja metsästysjouset.

Tarvitaanko villisian metsästämiseen ampumakoetta?

Ampumakoe tulee olla suoritettu kiväärillä tai jousella villisikaa metsästävällä.

Mitä pitää tehdä, kun on saanut villisian saaliiksi?

Villisiasta tehdään saalisilmoitus, joka tapahtuu joko Riistakeskuksen lomakkeella tai sähköisesti Oma riista -palvelun kautta. Lisäksi villisiasta otetaan näytteet. Ilmoituksessa ilmoitetaan saajan nimi, metsästäjänumero, yhteystiedot ja saaliista sukupuoli, ikä, pyyntiaika ja -paikka.

Miksi villisiasta otetaan verinäytteet?

Verinäytteestä voidaan todeta afrikkalainen sikaruttovirus tai sen vasta-aineita, mikäli villisika on altistunut taudille. Näytteeksi lähetetään villisian munuainen, perna ja verta, sekä emakoilta 5 - 10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset. Ohjeita näytteenotosta löytyy myös Ruokaviraston verkkosivuilta.

Minne villisian verinäytteet toimitetaan?

Saaliista otetaan näytteet sikaruttoa ja trikiiniä varten ja lähetetään Ruokavirastolle. Trikiinin testauksen voi valita sikaruttonäytepalkkioksi Ruokavirastolta, mutta sen voi testauttaa nopeammin myös muualla. Ravinnoksi käyttämättömät ruhon osat ja sisälmykset suositellaan haudattavan, jotta mm. trikiini ja mahdolliset muut loiset tai taudit eivät leviä.

Mitä tehdä, jos villisika haavoittuu metsästettäessä tai kolarissa?

Haavoittunut villisika tulee pyrkiä lopettamaan viivytyksittä, mutta huolehtien turvallisuudesta. Haavoittuneena metsään jääneestä villisiasta on ilmoitettava poliisille. Vaatimus ei ota kantaa villisian kokoon, mutta poliisin ja SRVA:n on hyvä tietää, onko kyseessä porsas vai aikuinen yksilö.

Kuka metsästysseurassa päättää, miten villisikaa metsästetään?

Metsästysseuran vuosikokous tai hallitus, riippuen säännöistä kumpi, voi päättää metsästystavoista. Määräyksissä on varottava rajoituksia, jotka rikkovat yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi lain sallimaa metsästysvälinettä tai tietyn koirarodun käyttämistä ei voi kieltää. Metsästystapa sen sijaan voidaan määrätä tapahtuvaksi vain yhteisjahtina tai kytiksenä. Ilman painavia perusteluita jahtimuotoja ei ole kuitenkaan suositeltavaa rajoittaa.

Miten villisikasaalis jaetaan?

On yleistä, että saalis kuuluu ampujalle. Yhdistys kokouksessaan tai seurue yhteisesti voi päättää myös muunlaisesta jakamisesta.

Voiko villisianlihaa myydä ja mitä vaatimuksia myynnille on?

Villisian lihaa voi myydä, mutta eläimestä on ennen lihan antamista saatava trikiinitulokset. Ruho voidaan toimittaa suolistamattomana, mutta jos se myydään osina, tulee käsittelypaikasta olla vähintään elintarvikehuoneistoilmoitus.

Pitääkö villisian ajojahdissa olla metsästyksenjohtaja?

Villisian metsästyksessä ei tarvita metsästyksenjohtajaa.

Pitääkö seuruejahdissa käyttää turvaoranssia vaatetusta?

Huomiovaatetusta ei ole vaadittu villisian metsästyksessä, mutta kaikessa seuruejahdissa on erittäin suotavaa sellaista käyttää.

Milloin villisikajahdissa voi käyttää koiraa? Voiko esimerkiksi hirvikoiraa käyttää sikajahdissa tammi–helmikuussa?

Ajavaa koiraa voi käyttää vain 20.8.- helmikuun loppu. Muuta kuin ajavaa koiraa voidaan käyttää muulloinkin, mutta tällöin koiran olisi oltava hyvin varma villisialle ja hallittavissa niin, ettei muita eläimiä häiritä. Käytännössä kiinnipitoaika rajaa suurinta osaa koiran käyttöä.

Voiko maanomistaja metsästää villisikaa omalla maallaan, vaikka metsästysoikeus on vuokrattu seuralle?

Villisikaa voi metsästää metsästysoikeuden haltija tai haltijan luvalla. Jos metsästysoikeus on luovutettu, niin silloin metsästys tapahtuu vuokraajan luvalla. Metsästysoikeudesta on voitu sopia myös muuta, jolloin pätee mitä on sovittu.

Metsästysseurani johtokunnan toiminta on lopahtanut. Vuosikokousta ei ole pidetty, jäsen- ja ratamaksuja ei ole päätetty eikä peritty. Jäsenille ei ole annettu mitään tietoa seuran tilanteesta. Mitä meidän tulisi jäseninä tehdä?

Seuraan on valittava uusi johtokunta hoitamaan seuran asioita yhdistyslain edellyttämällä tavalla. Yhdistyslain 20 §:n mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus vaatia yhdistyksen kokouksen pitämistä, jos sitä ei ole pidetty säännöissä määrättynä aikana. Vaatimus on esitettävä kirjalllisesti johtokunnalle. Jollei johtokunta kutsu kokousta koolle tai vaatimusta ei ole voitu esittää johtokunnalle, aluehallintoviraston on kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeutettava hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoitettava johtokunta siihen sakon uhalla.

Metsästysseuramme säännöissä sanotaan, että koejäsenyys kestää kaksi vuotta, jonka kuluessa koejäsenelle on ilmoitettava hyväksymisestä tai hylkäämisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi mainitaan, että myös koejäseneltä peritään liittymismaksu. Tuleeko seuran palauttaa liittymismaksu, jos koejäsentä ei hyväksytä seuran varsinaiseksi jäseneksi? Entä jos koejäsen itse ilmoittaa, että ei olekaan enää kiinnostunut jäsenyydestä? Voiko seura päättää ilman erityisiä perusteita, että varsinaista jäsenyyttä ei myönnetä?

Yhdistyslaki ei itsessään tunne koejäsenen ja varsinaisen jäsenen käsitteitä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä on kuitenkin mainittava jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja. Lähtökohtaisesti liittymismaksun palautukselle ei löydy perustetta, jos palautuksesta ei ole määrätty seuran säännöissä riippumatta siitä, onko koejäsenen lopullisesti jäseneksi tuleminen koejäsenen oma päätös vai seuran päätös.

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Hallituksen oikeutta päättää yhdistyksen jäsenistä rajoittavat ainoastaan yhdistyksen säännöt, joskin hallitus voi tässäkin kohtaa käyttää myös omaa harkintaansa. Erityisiä perusteita jäsenyyden myöntämättä jättämiselle ei lain puitteissa vaadita.