Vesilintuklinikka keskitalven tiedonnälkään

Seuraava Vesilintuklinikka järjestetään 18.1. 17:30-18:30 ja ilmoittautuminen tapahtuu >> metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka 

Asiantuntijana toimii Kari Karhula, Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö, Suomen riistakeskus 

Vesilintujen pesimäalueiden laadusta huolehtimiseen kuuluu oleellisena osana vieraspetojen poistopyynti. Helmi-vieraspetohankkeessa turvataan  arvokkaiden lintuvesien pesimärauhaa poistamalla minkkejä ja supikoiria. Illan vesilintuklinikan vierailevana tähtenä Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Kari Karhula kertoo hankkeesta ja vieraspetopyynnin menetelmistä.

Mikä SOTKA levähdysaluehanke on?

SOTKA levähdysaluehanke on osa vuonna 2020 alkanut maa- ja metsätalousministeriön elinympäristöhankkeiden ryhmää. SOTKA hankkeissa toiminta keskittyy työhön elinympäristöjen kehittämisen, käytäntöjen parantamiseen sekä tiedotukseen. Nyt meneillään olevat hankkeet jatkuvat vuoden 2024 loppuun. Levähdysalue -hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi -elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteet on määritelty vuoteen 2030 saakka.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman SOTKA levähdysalue -hankkeen tavoitteena on muodostaa koko maan kattava levähdysaluekohteiden verkosto, jossa linnut voivat rauhassa viipyillä pitkälle syksyyn. Toimintatapaan kuuluu lisäksi suurelle yleisölle sekä luontoharrastajille suunnattu koulutus- ja neuvontatoiminta, jota pyritään keskittämään erityisesti toteutuneiden tai suunnitteilla olevien levähdysaluekohteiden vaikutusalueelle.

Yhteistyöllä parannetaan vaikuttavuutta

Suomen Metsästäjäliitto ry sekä BirdLife Suomi ovat levähdysalue -hankkeen toimeenpanijoita. Hanketasolla yhteistyö on uutta, mutta mm. tiedotuksellista yhteistyötä on järjestöjen välillä tehty jo pitkää esimerkiksi vesilinnustuskauden aloitukseen liittyvän viestinnän yhteydessä. Hankkeen toteuttajien yhteistyö toimii esimerkkinä tarpeesta luoda uusia verkostoja vesilinnuston hyväksi. Muuttavien vesilintujen määrän hupeneminen vaatii aktiivista toimintaa elinympäristöjen hoidon ja toisaalta viisaan käytön keinoin koko muuttoreitillä.

Suomi on Euroopan vesilintujen keskeinen lisääntymisalue. Useiden lajien poikasista valtaosalla on suomalainen alkuperä. Maamme on lisäksi merkittävä kauttakulkumaa. Muuttolintujen kannanhoito on kansainvälistä toimintaa muuttoreiteillä ja molemmilla pääteasemilla.
Työtä vesilintukantojen hyväksi tehdään muuttoreitin valtioiden kesken tutkimuksen ja käytännön toimien muodossa. Suomen Metsästäjäliitto on jäsenenä mm. eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöryhmässä, joka keskittyy vesilintukantojen sekä -elinympäristön hoitoon. Waterfowler’s Networkin yhteistyöhön ja hankkeisiin voi tutustua waterfowlersnetwork.com

Suomessa vesilintukantojen seurannalla on pitkät perinteet ja viimeistään nyt on aktiivisten hoitotoimien aika. Meneillään olevien elinympäristöhankkeiden vaikutus alkaa näkymään viiveellä, sillä riittävän alas taantunut kanta toipuu hitaasti. Nopeimmin vaikutus on nähtävissä vesistöjen kunnostuskohteilla sekä tehostetuilla vieraspetopyynnin alueilla. Levähdysalueiden vaikutus perustuu kotoalueen lintujen muuttokäyttäytymisen palautumiseen normaalin biologisen rytmin mukaiseksi. Syysaikaisia levähdysalueita yhdistää alueen omistajien vapaaehtoisuus, laadukas luonnonravinto sekä häiriöttömyys. Hankkeen levähdysaluekohteilla ei ole keinoruokintaa.

Riistanhoidollisesti ja metsästyksellisesti levähdysalueet ovat kustannustehokas vesilintujen kannanhoitomuoto. Samalla kun muuttoon valmistautuvat vesilinnut viivähtävät koto- ja kokoontumisalueillaan nykyistä pidempään, pitenee myös vesilinnustuskausi. Parhaimmillaan jäiden tuloon saakka Suomessa viipyilevät sorsat lisäävät metsästysmahdollisuuksia ajallisesti sekä laadullisesti. Omalla metsästysalueella tulisikin olla vesilintujen rauhallisia elinympäristöjä enemmän, jotta nykyinen elo-syyskuun vaihteen massamuutto lieventyisi.

Taantuvat kannat on vielä mahdollista elvyttää ymmärryksellä ja yhteistyöllä

Maassamme on meneillään historiallisen paljon erilaisia elinympäristön kunnostamiseen kannustavia rahoituksia. Rahoittajien huomio on kiinnittynyt samalla virtavesien kunnostuksien ja valuma-aluekohtaisten vesiensuojeluratkaisujen avustamiseen.
SOTKA levähdysaluehanke on runsaan kolmen toimintavuotensa koonnut vapaaehtoisuuteen perustuvaa kohdeverkostoa ja toiminut aktiivisena vesilintuteeman kouluttajana. Vuonna 2023 eri puolilla maata järjestetty vesilintukoulutuksia kertyi runsaat kolmekymmentä. Usein tilaisuuksissa järjestettiin luentojen lisäksi käytännönläheinen pesäputki -työpaja.
Toimintavuoden 2024 suunnittelu on käynnissä. Uusia koulutuskohteita voi ehdottaa esimerkiksi oman alueen Metsästäjäliiton piiriin tai paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen.

Paikalliset koulutustapahtumat voidaan toteuttaa esimerkiksi Metsästäjäliiton piirin tai riistanhoitoyhdistyksen tapahtumana, jossa hankkeen lintuvesiasiantuntijat ovat luennoitsijoina. Hanketyöntekijöiden osallistumisesta ei tule järjestäjille lisäkuluja.

Osakaskunnat ovat maamme suurin lintuvesialueiden omistajataho

Perinteisesti vesilintukantojen hoitoon liittyvä toiminta on osoitettu metsästäjien tai metsästysseurojen tehtäväksi. Suuri osa kosteikoista tai muista kunnostetuista vesilintukohteista onkin vuosikymmenten saatossa toteutettu metsästävän harrastajajoukon toimesta.
Viime vuosina työ virtavesien ja vesistöjen hyväksi on lisääntynyt laajentuneen hanketoiminnan ja siihen liittyvän kasvaneen rahoituksen myötä. Puro- ja virtavesikunnostukset, pintavesien ruoppaukset ja niitot, soiden vesitalouden palautukset sekä hoitokalastukset – kaikki palvelevat suunnitelmallisesti toteutettuina myös vesilintukantojen elinympäristöjä. Yhteistyö vesialueita omistavien osakaskuntien ja yksityisten vesialueiden omistajien on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen luonnonhoitoon, johon voidaan liittää vesi- ja rantalinnuston elinalueiden hoito sekä tehostettu vieraspetopyynti kaiken pieneläimistön hyväksi.

Levähdysaluehanke lisää vesialueiden omistajien, alan järjestöjen sekä viranomaisten yhteistyötä vesilintujen kannanhoidon hyväksi. Omalla alueellaan on sopiva hetki miettiä tarpeita ja mahdollisuuksia yhteistoimintaan vesialueiden, yhteisöjen ja esimerkiksi paikallisten metsästysseurojen kesken.
Hankkeen kohdeverkostossa on jo useita nimenomaan osakaskuntien aloitteesta perustettuja levähdysalueita, joiden tarkoituksena on tukea maisematason vesilintujen kantojen myönteistä kehitystä.

Osakaskunnat pitävät sääntömääräiset kokouksensa kevättalvella. Vesialueiden osakkaiden kokoontumiset ovat sopivia tilaisuuksia keskustella vesialueiden monilajisesta hoidosta ja tehdä päätöksiä kunnostushankkeiden toteuttamisesta. Vesistöhankkeiden ulkopuolisista rahoituksista löytyy tietoa oman ELY-keskuksen kautta sekä valtakunnallisesti www.rahatpintaan.fi

Metsä Groupin Luonnonhoidon ohjelma mukana tukemassa Metsästäjäliiton hanketoimintaa

Metsä Groupin Luonnonhoidon ohjelman myöntämä rahallinen tuki hankkeen toteutukselle on parantanut koulutustoiminnan tehoa ja kattavuutta. Metsästäjäliitto on yhteishankkeen vastuullinen veturi. Luonnonhoidon ohjelman osoittaman avustuksen avulla hankkeen käytännöllisten koulutusten määrään on pystytty lisäämään luentotilaisuuksien ohessa. Vuoden 2023 aikana lähitapahtumien järjestäminen on ollut mahdollista pandemian aiheuttamisen rajoitusten päättymisten myötä. Vesilintukoulutukset ovatkin olleet suosittuja ja kiinnostus vesilintukantojen vastuullisen metsästyksen, elinympäristöjen hoitoon sekä mm. petoturvallisten pesäputkien valmistamiseen on ollut suurta. Yhteistoiminta kohteiden ja luonnonhoidon kehittämisen parissa on tuloksellista: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliiton-saamalla-metsa-groupin-avustuksella-kehitetaan-sorsien-levahdysalueita