Susilupakiintiö on liian pieni

Metsästäjäliiton mielestä kannanhoidollinen susilupakiintiö on liian pieni. Liiton mielestä olisi mahdollista metsästää kestävästi 78 sutta.

Metsästäjäliitto otti kantaa maa- ja metsätalousministeriön tuoreeseen asetusluonnokseen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Kannanhoidollinen metsästys on Metsästäjäliiton mielestä ainoa tapa pitää susikanta ihmisarkana. Susi on riistaeläin, jonka kantaa tulee säädellä samoin kuin muidenkin riistaeläinten.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan 22–43 susilaumaa. Metsästäjien havainnot sekä lisääntyneet koira- ja kotieläinvahingot osoittavat, että arvio on liian varovainen ja haarukka aivan liian suuri. Tästä syystä asetusesityksen mukainen poikkeuslupamäärä, eli 39 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella, on selvästi liian pieni.

Nykyisessä lupakäytännössä ei ennakoida riittävästi susikannan kasvua. Yhden yksilön poistamisella ei riittävästi vaikuteta susikannan lisääntymiseen. Kaatolupia on sen vuoksi saatava vähintään kaksi lupaa laumaa kohden. Tarpeen mukaan tulee olla myös mahdollista poistaa kokonainen lauma, jos sen todetaan aiheuttavan vahinkoa metsästyskoirille tai kotieläimille.

Erityisen hankala tilanne on Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Koirien käyttö metsästyksessä on susien tihentymäalueilla jo lähes mahdotonta. On keskeistä huomioida susireviirien alueella asuvat ja metsästävät nykyistä paremmin. Susi aiheuttaa myös merkittävää uhkaa uhanalaiselle ja kansainvälisesti merkittävälle metsäpeurakannalle. Kannanhoidollisia lupia tulee pyrkiä kohdentamaan enemmän metsäpeurojen elinalueille.

Kannanhoidolliset luvat tulee myös myöntää ripeästi, byrokratiaa minimoiden. Metsästys tulisi toteuttaa samoja käytäntöjä noudattaen kuin ilveksen tai karhun metsästys, joissa metsästys on sujunut joustavasti ja ongelmitta.