Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen villisikakanta on pienentynyt lähes kolmanneksella. Metsästäjät ovat hoitaneet hallinnon asettamat yhteiskunnalliset velvoitteensa villisikakannan hallinnan suhteen hyvin. Kantaa on seurattava kuitenkin tarkasti sikaruttouhan takia.

Villisikakantaa seurattava vaikka kanta on pienentynyt

13.02.2020 10:30
villisika
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen villisikakanta on pienentynyt lähes kolmanneksella. Metsästäjät ovat hoitaneet hallinnon asettamat yhteiskunnalliset velvoitteensa villisikakannan hallinnan suhteen hyvin. Kantaa on seurattava kuitenkin tarkasti sikaruttouhan takia.

Metsästäjien hirvijahdin 2019 päätteeksi tekemien arvioiden perusteella tiheimmät villisika-alueet löytyvät edelleen itäiseltä Uudeltamaalta ja Kaakkois-Suomesta, vaikka arvioiden mukaan kanta onkin itärajan tuntumassa harvempi kuin edellisvuosina. Metsästäjät ovat hoitaneet hallinnon asettamat yhteiskunnalliset velvoitteensa villisikakannan hallinnan suhteen hyvin. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen villisikakannan keskimääräiseksi kooksi on arvioitu noin 1 400 yksilöä tammikuussa 2020.

Metsästäjät isossa roolissa sikaruton torjunnassa

Villisika on paluumuuttaja Suomen riistalajistossa eikä Metsästäjäliiton tavoitteena ole hävittää lajia Suomesta. Villisikakantaa on kuitenkin pidettävä tarkasti kontrollissa.

”Metsästäjäliiton tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielenkiintoisesta riistalajista, ja kouluttaa metsästäjiä hallitsemaan villisikakantaa. Villisikakannan hallinta on tärkeää etenkin, jos afrikkalainen sikarutto torjuntatoimista huolimatta pääsee Suomeen”, sanoo Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Afrikkalainen sikarutto on levinnyt ensin Afrikasta Kaukasukselle ja sitten Venäjälle ja Valko-Venäjälle, mitä kautta se on levinnyt myös EU-alueelle. Tautia havaitaan jo useassa EU-maassa, lähinnä Suomea tautia on mm. Baltian maissa. Jos sikarutto leviäisi Suomeen, sillä olisi erittäin vahingolliset vaikutukset sikataloudelle ja elintarvikeketjulle.

Metsästäjät ovat etulinjassa sikaruton torjunnassa Euroopassa, sillä villisikakannan tiheydellä on suora vaikutus sikaruton etenemiseen. Kannanseurannan parantamiseksi villisikahavainnoista ja -saaliista on ilmoitettava Oma riista -palveluun”, Grenfors muistuttaa.

Metsästystä vaikeuttavia esteitä syytä poistaa

Metsästäjäliitto suosittaa aktiivista pyyntipaineen ylläpitämistä lain laatijan määrittämissä puitteissa. Lainsäädäntöön onkin tehty villisian metsästystä tehostavat muutokset, joista tärkeimpiä ovat kiinteän valon käytön salliminen ja rauhoitusaikojen poistaminen tietyin rajauksin.

Suojelualueilla tehtävää metsästystä tulee edistää kannanhallinnan varmistamiseksi.

Myös maanomistajien ja metsästysseurojen on tärkeää poistaa villisikajahdin esteitä huolehtimalla mahdollisimman kattavista villisian metsästysoikeuksista metsästysseuroille sekä tukemalla seurojen keskinäistä yhteistyötä jahdin onnistumiseksi. Yhteistyön ohella seurat voivat helpottaa jahtia vähentämällä omaa sääntelyä villisian kohdalla jäsentensä ja vieraslupien suhteen.

Villisikojen pantaseuranta aloitetaan

Luke kertoi aloittavansa maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman villisikojen pannoitushankkeen tänä vuonna. Luken tiedotteessa kerrotaan, että satelliittipohjaisella seurannalla nähdään, miten villisiat liikkuvat ja millaisia elinympäristöjä ne valitsevat. Liitto kannattaa tutkimusta, sillä villisian liikkumisesta Suomen ympäristössä ja pienin tiheyksin ei ole tutkittua tietoa.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Ere Grenfors
Ere Grenfors
luonnon- ja riistanhoitopäällikkö
+358 505 698 916
seuratoiminta, lakiasiat