Karhujahti alkaa 20.8.2021 ennätyksellisessä laajuudessa karhukannan jatkuvan kasvun takia. Lupia on käytettävissä 457:n karhun kaatoon metsästyskaudella 2021–2022. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020. Metsästäjäliitto on huolissaan lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta etenkin ravintohoukuttimien käytön osalta.

Ennätyssuuri karhujahti alkaa 20. elokuuta

13.08.2021 11:42
Karhujahti alkaa 20.8.2021 ennätyksellisessä laajuudessa karhukannan jatkuvan kasvun takia. Lupia on käytettävissä 457:n karhun kaatoon metsästyskaudella 2021–2022. Kiintiö on 73 karhua suurempi kuin edellisellä kaudella ja 144 karhua suurempi kuin kaudella 2019–2020. Metsästäjäliitto on huolissaan lainsäädännön tulkinnanvaraisuudesta etenkin ravintohoukuttimien käytön osalta.

Ravintohoukuttimen ja riistapellon hyväksikäyttö ankarasti kielletty

Karhujahdissa ei saa lain mukaan käyttää apuna ravintohoukutinta. Metsästyslain 33 §:ssa säädetään, että karhun metsästyksessä ei saa käyttää apuna haaskaa eikä ihmisen perustamaa ravintoon tai hajuun perustuvaa karhun houkutinta. Karhua ei myöskään saa nurmipeltoa lukuun ottamatta ampua pellolta, jolta satoa ei ole korjattu.

On tärkeää huomata, että karhunpyyntiä ajatellen pelloilla on keskeisiä eroja. Riistapellolle, myös sellaiselle riistapellolle, josta viljelijä saa EU-tukea, on karhu kiellettyä ampua. Myös karhun jäljestys on kiellettyä aloittaa riistapellolta tai metsästää karhua kulkureitiltä tällaisen pellon lähiympäristössä. Sen sijaan EU-tukea saavalta tuotantopellolta, jossa viljellään myytäväksi esimerkiksi kauraa, karhun jäljestyksen saa laillisesti aloittaa.

Selkeitä metrimääriä ei ole kirjattu lakiin

Karhua on siis kiellettyä metsästää riistapellon lähiympäristössä. Mitään tarkempia metrimääriä ”lähiympäristön” määritykseen ei kuitenkaan laista löydy, mikä aiheuttaa valitettavaa tulkinnanvaraisuutta, kuten käy ilmi liitteenä olevasta asianajaja Hannu Lukkarilan kirjoituksesta Jahti-lehdessä (3/2021). Karhun voi kuitenkin ampua riistapellon läheisyyteen sellaisessa tapauksessa, jossa metsästys esimerkiksi jäljestyksen muodossa on alkanut muualta kuin riistapellolta. Metsästäjän pitää silloin pystyä osoittamaan, että riistapeltoa tai muuta ravintohoukutinta ei käytetty metsästystapahtumassa. Osoittamisen voi tehdä esimerkiksi koiran GPS-tutkapannan karttaohjelmistoon piirtämällä jäljellä.

Oleellista ravintohoukuttimen käytön arvioinnissa on yleisesti se, toimiiko metsästäjä asiassa tarkoituksellisesti vai ei. Vuosien mittaan on kuitenkin osoittautunut, että ravintohoukuttimen käytön määrittelyyn liittyy käytännössä aina tiettyjä tulkinnanvaraisia riskejä.

Karhun metsästystä suositellaankin siksi ylipäänsä vältettävän riistapeltojen sekä sellaisten peltojen läheisyydessä, joiden käyttötarkoitus on metsästäjälle epäselvä.

−Karhunmetsästäjän on noudatettava toimissaan aivan erityistä tarkkuutta, koska karhun metsästykseen ravintohoukuttimen avulla liittyvät asiat käsitellään lähtökohtaisesti törkeinä metsästysrikoksina. . Mahdollisen tutkinnan ajan metsästäjän aseet ovat poliisin hallussa, jolloin on mahdollista, että aseet ovat poissa metsästäjän käytöstä koko loppukauden, vaikka asiassa ei lopulta todettaisikaan olleen mitään rikosta, Metsästäjäliiton Ere Grenfors muistuttaa.

Lisätietoja:

Luonnon ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors, puh. 050 569 8916, ere.grenforsatmetsastajaliitto.fi

Lue Jahti-lehden 3/21 (sivut 46-47) juttu karhunmetsästyksestä