Maa- ja metsätalousvaliokunta on esittänyt valtion vuoden 2024 talousarviota koskevassa lausunnossaan 9.11.2023, että valiokunta tulee myöhemmin esittämään vähimmäismäärän kullekin suurpedolle kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseksi.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta aikoo esittää suurpedoille vähimmäismäärät kannanhoidolliseen metsästykseen

10.11.2023 09:36
Maa- ja metsätalousvaliokunta on esittänyt valtion vuoden 2024 talousarviota koskevassa lausunnossaan 9.11.2023, että valiokunta tulee myöhemmin esittämään vähimmäismäärän kullekin suurpedolle kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseksi.

Valiokunnan lausunto MmVL 11/2023 vp >>

Valiokunta pitää tärkeänä hallitusohjelman kirjauksia koskien suurpetoja. Niiden mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn, ja suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on turvattava lainsäädännöllä.

Kannanhoidollinen metsästys on valiokunnan mukaan tärkeä osa tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi, ja siksi sen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti ja vuosittainen jatkuminen on välttämätöntä, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus 10.11.2023.

Tuottajajärjestö SLC haluaa ministeriltä muutosta suurpetolainsäädäntöön

Ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitto SLC:n vaati 9.11.2023 tiedotteessaan, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (KD) käynnistää välittömästi lainvalmistelun sen määrittämiseksi, kuinka monta suurpetoa tarvitaan suotuisan suojelutason säilyttämiseksi.

SLC:n puheenjohtaja Mats Nylundin mukaan ministeriltä vaaditaan nopeita toimia. Nylund muistuttaa, että hänellä on takanaan selkeät hallitusohjelmakirjaukset ja laaja poliittinen tuki petoeläinten metsästyksen lisäämiselle ja joustavoittamiselle.

– Poliittinen tahto on hyvin selkeä: petoeläinten aiheuttamat vahingot on pidettävä kurissa. KHO:n tuomio, jossa viitataan EU:n luontodirektiiviin, nojautuu siihen, että Suomen lainsäädäntö on sellainen kuin se nyt on. Nyt on ministerin vastuulla tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset, jotka täyttävät poliittisen enemmistön toiveet, Nylund sanoo SLC:n tiedotteessa.

SCL muistuttaa, että Ruotsi noudattaa samaa EU:n direktiiviä, johon KHO nyt viittaa. Ero Suomen ja Ruotsin lainsäädännön välillä on se, että Ruotsissa on laissa säädetty vaatimus, jonka mukaan susien suotuisan suojelun taso on 300 yksilöä. Nyt Suomessakin pitäisi säätää Ruotsin tavoin suotuisasta suojelutasosta. Asiasta uutisoi 9.11.2023 Maaseudun Tulevaisuus.

Metsästäjäliitto: Suurpetojen metsästyslakiin Ruotsin malli

Metsästäjäliitto on jo esittänyt metsästyslakia muutettavaksi Ruotsin mallin mukaiseksi. Metsästäjäliitto on uutisoinut jo aiemmin, että Euroopan Unioni selkeästi tukee Ruotsin susipolitiikkaa. Suurpetojen metsästys toimii Ruotsissa samojen periaatteiden mukaan kuin karhun ja ilveksenkin metsästys. 

Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin tavoitteena on laskea susien metsästyksen alaraja nykyisestä 300 sudesta 170 suteen, mistä hän kertoi pohjoismaiden metsästäjäjärjestöjen johdon tapaamisessa 8.9.2023.

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Jaakko Silpola
Jaakko Silpola
toiminnanjohtaja, vt. viestintäpäällikkö
+358 50 406 4836