Europarlamenttivaalit lähestyvät. Metsästäjäliitto esitti eduskuntapuolueille neljä EU-politiikan ajankohtaista kysymystä. Kaikki puolueet Liike nytiä lukuunottamatta vastasivat. Katso millaista metsästyspolitiikkaa puolueet aikovat lähteä ajamaan Brysselissä. Kysymykset: 1. Miten puolueenne suhtautuu suurpetojen tiukan suojelutason lieventämiseen (luontodirektiivin liitesiirto) ja kannanhoidollisen metsästyksen edistämiseen, ja miten puolueenne toimii EU-tasolla asiassa? 2. Miten puolueenne suhtautuu valkoposkihanhen ja merimetson metsästykselliseen kannanhallinnan edistämiseen ja miten puolueenne toimii EU-tasolla asiassa? 3. Miten puolueenne suhtautuu Itämeren hylkeiden metsästyksen edistämiseen ja miten puolueenne aikoo edistää EU:ssa hyljetuotteiden kauppakiellon purkamista? 4. Miten puolueenne suhtautuu EU:ssa kaavailtujen lyijyammusrajoitusten lieventämiseen, kuten järjestöt ovat esittäneet (nykyisinkin käytetyt lyijyluodit tulisi sallia ampumaradoilla ilman merkittäviä ja kalliita muutostöitä), ja miten puolueenne toimii EU-tasolla asiassa? Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 1. SDP:n mielestä lajien suojelun hyväksyttävyyttä on lisättävä myös niin, että kun suojelun perusteet poistuvat kannan vahvistuessa merkittävästi, metsästys voidaan sallia uudelleen. Petopolitiikassa on tärkeää suojelun sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyvä keskusteluyhteys eri tahojen kuten viranomaisten, paikallisväestön, metsästäjien ja luonnonsuojelujärjestöjen välillä. Salametsästystä on myös torjuttava tehokkaasti. 2. Sama vastaus kuin yllä, kun kanta vahvistuu ja suojelun perusteet poistuvat, tulee metsästys sallia. 3. Harmaahyljettä eli hallia sekä itämerennorppaa voidaan metsästää tällä hetkellä metsästysaikana alueellisen kiintiön rajoissa. Vahinkoja aiheuttavia yksilöitä voidaan alkaa poistaa välittömästi. Emme tällä hetkellä näe erityistä tarvetta muuttaa tilannetta. Hyljetuotteiden kauppakielto on osin ongelmallinen ja eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut siihen yksimielisesti kantaa sen purkamisen tärkeydestä. (esimerkiksi He 103/2019 käsittelyn yhteydessä eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/MmVM_2+2020.aspx), SDP:llä ei kuitenkaan ole kantaa asiaan. Parhaiten asiaan vaikutetaan yleisesti Itämeren valtioiden yhteistyöllä. 4. Valmisteilla oleva lyijyammuksia koskeva sääntely voi olla ongelmallinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta ja tässä tulisi etsiä myös Suomen kannalta kestävä ratkaisu. Suomen Keskusta 1.Luontodirektiivin päivittämiselle on tarvetta sellaisten lajien osalta, jotka ovat todistetusti elinvoimaisia. Keskusta kannattaa Euroopan komission esittämää muutosta susien aseman muuttamiseksi Bernin sopimuksessa, jonka jälkeen luontodirektiiviä päivitettäisiin vastaamaan kansanvälistä sopimusta. Keskustan europarlamentaarikot Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen sekä aiemmin ministerit Jari Leppä ja Antti Kurvinen ovat pitäneet asiaa esillä aktiivisesti Brysselissä muutoksen saamiseksi. 2. Keskusta kannattaa valkoposkihanhen ja merimetson kannanhoidollisen metsästämisen sallimista. On selkeä osoitus, että suojelutoimet ovat saavuttaneet tavoitteensa, mutta nykyisellään vahvasti elinvoimainen kanta aiheuttaa ongelmia etenkin Itä-Suomessa. Näihin ongelmiin on puututtava EU-tasolla ja kansallisesti. Keskusta on aktiivisesti toiminut tämänkin kysymyksen osalta ja kannattaa, että poikkeuslupien myöntäminen valkoposkihanhien ampumiseen pitää tehdä joustavammaksi. 3. Keskusta pitää hylkeen metsästystä tärkeänä. Metsästyksellä torjutaan kalastuselinkeinolle ja kalankasvatukselle aiheutuvia vahinkoja. Valitettavasti kiinnostus hylkeen metsästykseen on vähäistä. Kansallisesti metsästystä voitaisiin edistää ottamalla käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvista kuluista. Hyljetuotteiden kauppakielto johtaa osaltaan siihen, että hylje nähdään haittaeläimenä. Kiellon poistoa tulee edistää yhdessä muiden Itämeren EU-jäsenvaltioiden kanssa. 4. Keskusta pitää Euroopan komission päätöstä lyijyammusten kieltämisestä ampumaradoilla perusteettomana. Kosteikkojen ja vesilinnustusten lyijykielto on perusteltu terveys- ja turvallisuus näkökulmasta ja tutkimukset lyijyn aiheuttamista haitoista on otettava vakavasti. On kuitenkin huomattava, että metsästys- ja ampumaratakäyttö ovat kaksi eri asiaa. Keskustan mielestä ampumaratakäytön jatkoa on arvioitava ja paikalliset olosuhteet ymmärrettävä paremmin, jotta kustannustehokkuus varmistetaan. Kansallinen Kokoomus 1. Suurpetojen osalta on oltava jatkossakin mahdollista poistaa haittaa ja vaaraa aiheuttavia yksilöitä. Vastuullisesti toteutettu kannanhoidollinen metsästys on Suomessa järkevää. 2. Tärkeintä on saada riittävän järeät keinot käyttöön lintuvahinkojen vähentämiseksi. Kankeista ja riittämättömistä viranomaisten lupapäätöksistä on päästävä eroon ja selvästi mahdollistettava näiden lintujen kannan säätely ampumalla, karkottamisen ja yksittäisten poikkeuslupien sijaan. 3. Kokoomuksella ei ole puolueena yksityiskohtaista kantaa hylkeiden metsästystä koskeviin muutoksiin. 4. Kokoomus kannattaa ampumaratoja koskevan sääntelyn keventämistä. Tavoitteena on harjoitteluedellytysten turvaaminen ja vahvistaminen sekä metsästysharrastuksen että yleisemmin ampumaurheilun ja reserviläistoiminnan tarpeisiin. Svenska folkpartiet i Finland, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 1. Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) tunnustaa suurpetojen suojelun tärkeyden, mutta ymmärtää myös metsästäjien ja maaseudun asukkaiden huolen. Kannatamme joustavia toimia, jotka mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen osana ekologisesti kestävää luonnonhoitoa. EU-tasolla pyrimme vaikuttamaan, että suojelutasojen säätely ottaa huomioon sekä biodiversiteetin että varsinkin ihmisten turvallisuuden. 2. Valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamat ongelmat maataloudelle ja kalastukselle vaativat toimia. RKP tukee metsästyksellistä kannanhallintaa osana laajempaa ekosysteemien hallintaa, ja EU-tasolla edistämme ratkaisuja, jotka tasapainottavat lajien suojelun ja elinkeinojen kestävän harjoittamisen. 3. RKP näkee Itämeren hylkeiden metsästyksen tärkeänä osana kalakantojen hallintaa ja paikallisen kalastuselinkeinon tukemista. EU:ssa pyrimme aktiivisesti edistämään keskustelua hyljetuotteiden kauppakiellon purkamiseksi, kunhan se tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4. Lyijyammusrajoitusten osalta RKP ymmärtää ympäristönsuojelun tärkeyden, mutta katsoo, että käytännön ratkaisujen on oltava järkeviä ja toteutettavissa olevia. Tunnustamme järjestöjen esittämät huolenaiheet ja pyrimme EU-tasolla löytämään ratkaisuja, jotka suojelevat ympäristöä ilman kohtuuttomia rasitteita metsästäjille ja ampumaharrastajille. Suomen Kristillisdemokraatit 1. Kannatamme ja edistämme suurpetojen tiukan suojelutason lieventämistä. Päätösvaltaa suurpetopolitiikassa on lisättävä kansalliselle tasolle ja kannanhoidollinen metsästys on sallittava, jotta ihmisen ja suurpetojen välisiä konflikteja voidaan torjua. Olemme hallituskauden alusta ja maa- ja metsätalousministerin salkun saamisesta saakka vaikuttaneet vahvasti EU-tasolla ja edistäneet aktiivisesti etenkin suden ja karhun kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Ministeri Essayah on keskustellut asiasta komissaarien ja EPP ministerikollegoiden kanssa ja teki keskustelualoitteen maatalous- ja kalastusneuvostoon (23.1.2024). 2. Valkoposkihanhi ja merimetso ovat molemmat vahvasti elinvoimaisia lajeja, eivätkä tarvitse suojelua. Molemmat aiheuttavat myös merkittävää haittaa, kun kannat ovat kasvaneet liian suuriksi. Valkoposkihanhi tuottaa Suomessa yli 4 miljoonan euron vuosittaiset vahingot maanviljelykselle. Liian runsas merimetsokanta taas aiheuttaa vahinkoa herkälle saaristoluonnolle sekä kalastukselle. Molempia lajeja pitää voida metsästää ja käyttää ravinnoksi. Edistämme asiaa sekä hallituspuolueena Suomen kansallisen EU-vaikuttamisen kautta että EPP-puolueen yhteyksien kautta EU-tasolla. Myös kansallisessa lainsäädännössä edistämme hallitusohjelman tavoitteita siirtää valkoposkihanki ja merimetso riistalajeiksi. 3. Harmaahylkeelle ja itämerennorpalle on myönnetty riittäviä pyyntikiintiöitä, mutta pyyntikiintiöt jäävät kuitenkin toteutumatta, sillä EU on kieltänyt asetuksella pyydetyn hylkeen kaupallisen hyödyntämisen. Hylkeen pyynti on vaativaa ja kallistakin. Kookkaan saaliin hävittäminen on haastavaa, kun sitä ei saa hyödyntää. EU-sääntely olisi näiden lajien osalta päivitettävä ja lisäksi annettava kansalliselle päätöksenteolle nykyistä vahvempi painoarvo. Edistämme asiaa niin kansallisen EU-vaikuttamisen kautta kuin suoraan EPP-puolueen yhteyksien kautta. 4.Kannatamme rajoitusten muuttamista, metsästyksen lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen takia. Vihreä liitto 1. Vihreät ei tällä hetkellä kannata suurpetojen metsästämisen helpottamista kansallisella tai EU-tasolla. Määrätietoisilla suojelutoimilla esimerkiksi susien määrä on saatu kasvuun. Monin paikoin, kuten Suomessa, kannat ovat kuitenkin pieniä ja edelleen vaarassa kadota, joten suojelun jatkaminen on perusteltua. Vihreät on valmis kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseen sitten, kun kannat ovat suotuisalla suojelun tasolla. 2. Valkoposkihanhen kannat ovat vahvistuneet paljon ajasta, kun valkoposkihanhi on suojeltu tiukasti EU-alueella. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmisen toiminta on ollut syynä kantojen aiempaan taantumiseen ja siksi sääntelyn purkamisessa täytyy olla varovainen. Olemme eduskunnassa esittäneet metsästyslakiin mahdollisuutta poikkeusluvalla pyydettyjen valkoposkihanhien hyödyntämiseen. Merimetso on kertaalleen Suomesta ihmisen toimesta jo hävitetty, joten sen täytyisi myös toimia varoituksena. Pidämme riittävänä, että kansallisesti tarpeen mukaan merimetson suojelusta voidaan myöntää poikkeuksia, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy merimetson aiheuttamiin haittoihin. 3. Euroopan unionin hyljetuotteiden kauppakiellon tarkoitus on edistää eläinten hyvinvointia ja estää hylkeiden liiallista pyyntiä ja epäinhimillistä kohtelua. Kiellon tavoitteet ovat kannatettavia. Itämeren hyljekantojen suojelussa ja metsästyksessä on tärkeää aina huomioida, että hylkeitä on kahta eri lajia, joista etenkin itämerennorpan suojeluun on kiinnitettävä edelleen tarkkaa huomiota. Itämerennorpan kannat ovat taantuneet metsästyksen vaikutuksesta 1900-luvulla dramaattisesti eikä kanta ole palannut lähellekään sen alkuperäistä tasoa. 4. EU-tason huoli lyijyn päätymisestä ympäristöön on perusteltu. Metsästyksessä lyijy aiheuttaa suurta kuormitusta ympäristölle, aiheuttaen haittoja eläimille ja myös ihmisille. On myös totta, että lyijysääntely on vaarassa heikentää ampumaratojen tilannetta samalla, kun kysyntä ampumatoiminnalle on kasvanut paljon Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Vasemmistoliitto 1. Vasemmistoliitto kannattaa suurpetojen suojelua nykyisellä tasolla. Erittäin uhanalaista Suomen susikantaa on suojeltava. Ihmisten ja suurpetojen yhteiselämää on mahdollistettava, petovahingot korvattava ja häirikkösudet pystyttävä poistaa. 2. Valkoposkihanhien aiheuttamia satovahinkoja tulee torjua ensisijaisesti eläinystävällisin keinoin esimerkiksi hanhipeltoja perustamalla ja äänikarkoituksen avulla. Merimetsojen aiheuttamat vahingot tulee korvata kalastajille. Merikotkalla on yhä merkittävämpi rooli merimetsokannan rajoittajana, joten merikotkan suojelua tulee jatkaa. 3. Vasemmistoliitto on huolissaan Itämeren kalakantojen kestävyydestä sekä ympäristön itsensä että alueen kalastajien elinkeinon tulevaisuuden takia. On löydettävä muita keinoja kuin pelkkä hylkeiden metsästys. 4. Lyijyllä on paljon laajempia haittavaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Lyijy on myrkyllinen raskasmetalli, jolla on haitallisia, hyvin tunnettuja ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Metsästyksen takia saaliiseen ja maastoon jäävä lyijy on vaarallista paitsi metsästyssaalista syöville ihmisille, myös luonnonvaraisille eläimille. Lisäksi noin miljoona vesilintua kuolee EU:ssa joka vuosi lyijymyrkytykseen. Perussuomalaiset 1. Metsästäjillä on ja on aina ollut tärkeä rooli riistanhoitotyössä ja petokantojen hallinnassa. Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisen lisäksi täytyy kyetä poistamaan joustavasti pihoissa pyörivät häirikkösudet. Tavoitteenamme on suden suojelutason alentamisesta syntyisi periaatepäätös ja että luontodirektiivin liitesiirto toteutettaisiin pian sen jälkeen. Valitettavasti EU-komission kannan muuttuminen koskee vain sutta. Olisi suotavaa, että myös karhun suojelutason liitesiirtoa pystyttäisiin edistämään, vaikka asia ei ole muille EU-maille yhtä tärkeä kuin Suomelle. Ympäristönäkökulmien ja lähiseututurvallisuuden lisäksi asiaan liittyy myös suomalaisten luontosuhteen ja maanpuolustustaitojen ylläpito. 2. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että valkoposkihanhi tulisi siirtää metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi ja siten sallia poikkeuslupien turvin niiden metsästys pesimäaikaisen rauhoitusajan ulkopuolella. Hallitusohjelman mukaisesti tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan. Naapurimaamme Viro ja Ruotsi ovat jo siirtäneet valkoposkihanhen metsästyksen piiriin. EU sallii poikkeuslupametsästyksen ja lintua ammutaan naapureissamme esimerkiksi suojametsästystermin alla. Suomen tulisi käyttää poikkeuslupakäytäntöä. 3. Kalastuselinkeinolle ihmisarkuuden menettäneet hyljeyksilöt ovat rasite. Hylje- ja merimetsovahinkoja korvataan vuosittain noin 600 000–800 000 eurolla. Hyljetuotteiden kauppakieltoa on perusteltu Pohjois-Atlantilla hylkeiden pyyntiin liittyneillä epäkohdilla. Tämä ei ole riittävä peruste kategoriselle kauppakiellolle. Hylkeenpyyntiä, kuten muutakin metsästystä ja kalastusta, säädellään jo nyt pyyntikiintiöin ja aikarajoituksin. 4. Suhtaudumme myönteisesti pyrkimyksiin lieventää lyijyammusrajoituksia. Perussuomalaisten kanta on, että lyijykielto ei saa vaarantaa maanpuolustuskykyä tai harjoittelua.