Metsästäjäliiton tavoitteet

Suurpetojen suojelun tasoa tulee EU:ssa lieventää niin, että niiden kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Suurpedot tulee siirtää EU:n luontodirektiivin suojelulistoilla liitteestä IV (tiukasti suojeltu laji) liitteeseen V (suojellut lajit). 

Erillään suurpetojen suojelun lieventämisestä, mikä voi kestää jopa vuosia, EU-komission tulee päivittää luontodirektiivin soveltamisohje, jota Ejäsenmaiden oikeuslaitokset käyttävät direktiivitulkintoja tehdessään. Viime vuosikymmenellä soveltamisohje oli sallivampi, ja siinä mainittiin kannatettavana esimerkkinä Latvia, jossa osana ilveksen suojelua toteutettiin ilveksen kannanhoidollista metsästystä. Vastaavasti Suomessa kannanhoidollisesta metsästyksestä huolimatta maamme ilves ja karhukannat ovat kaksinkertaistuneet. 

Valkoposkihanhi on esimerkki EU:n kiveen hakatuista suojelulinjauksista. Ajasta, jolloin aikoinaan valkoposkihanhi katsottiin suojeltavaksi lajiksi, sen kanta on EU-tasolla kasvanut monikymmenkertaiseksi. Hanhia lienee jo lähemmäksi pari miljoonaa. Tästä huolimatta laji on edelleen tiukasti suojeltu. Hanhia poistetaan eri EU-maissa niin, että viime vuosikymmenellä keskisaalis oli 50 000 lintua vuodessa. Merimetson osalta tilanne on vastaava.

Esimerkiksi Ruotsissa voidaan harjoittaa valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästystä vuoden ympäri. Merimetsoja saa metsästää vahinkojen estämiseksi. Suojametsästyksen aloittamisesta ei tarvita tehdä lupahakemusta etukäteen. Valkoposkihanhea metsästetään myös Tanskassa, Virossa ja Hollannissa. 

Suojelua vain tarvittaessa

EU:ssa on saatava käyttöön toimintatavat, joiden mukaan lajien suojelua toteutetaan joustavasti. Lajeja otetaan suojelulistoille tarpeen niin vaatiessa, ja niitä on pystyttävä listoilta myös joustavasti poistamaan, kun erityinen suojelutarve on poistunut. Tämän lisäksi jäsenmailla on oltava yksiselitteinen mahdollisuus erityistoimiin tilanteen niin vaatiessa.

Hyljetuotteiden kauppa tulee sallia EU:ssa esimerkiksi hakemalla Maailman kauppajärjestöltä (WTO) poikkeus aikuisille hylkeille. Pyynti Suomessa tapahtuu kiväärillä ampumalla. Pyyntiajalla valkoisia kuutteja ei juurikaan tavata. Siten kauppakiellon rajaaminen valkoisiin kuutteihin olisi helposti valvottavissa. Hyljetuotteiden kaupallinen hyödyntäminen edesauttaa hylkeiden pyynnin lisäämistä.

Esimerkiksi Afrikassa on voimassa uhanalaisten lajien suojelun kansainvälinen säätelymekanismi (CITES). Laillisella säädellyllä pyynnillä metsästys kohdistetaan kestävästi sopiviin yksilöihin. Metsästyksellä rahoitetaan luonnonsuojelun lisäksi alueiden luonnonmukaisen ympäristön ylläpitoa, lajien olemassaoloa ja lisääntymistä sekä paikallista työllisyyttä. Laillisella metsästyksellä myös ehkäistään laitonta tappamista.

Suomessa on kielletty tiettyjen metsästysmuistojen maahantuonti CITES-sopimuksen vastaisesti. Myös muutamat muut EU-maat ovat tekemässä kansallisia kieltoja. EU:n tulee estää kansalliset irtiotot CITES-sopimuksen vastaisena.

Lyijyluoteja tarvitaan ampumaradoilla

Lyijyammusten EU-täyskielto uhkaa eurooppalaista metsästystä, urheiluammuntaa ja vapaaehtoista maanpuolustusta. EU on kieltämässä lyijyluodit ampumaradoilla, ellei taustavalleja muuteta vesitiiviiksi. 

Euroopan kemikaalivirasto arvioi, että puolet Euroopan luotiradoista täyttää ehdon, mutta se ei voi pitää paikkaansa. Järjestöt keräävätkin parhaillaan aineistoa Euroopan luotiratojen määrästä ja kuinka monen penkat ovat todella vesitiiviitä. 

Komission rajoitusesitys lienee jo valmiina pöytälaatikossa, mutta sitä ei ehkä haluta julkaista ennen eurovaaleja. Rajoitusesitys annettaneen jäsenmaiden Reach-komitean käsiteltäväksi syksyllä ja se antaa esityksen EU:n parlamentille. 

On tärkeää, että rata-ammunnan rapauttava totaalilyijykielto saadaan estettyä, sillä se on todellinen uhka koko Euroopan metsästys- ja ampumayhteisöille.