Molempia lajeja voidaan lain astuttua voimaan rauhoituksen estämättä metsästää tietyissä tilanteissa.
Valkoposkihanhen kohdalla astuu voimaan niin sanottu suojametsästys, joka mahdollistaa valkoposkihanhen metsästämisen ympärivuotisesti silloin, kun vähintään viiden hanhen parvi on korjaamattomalla pellolla. Tällä voidaan puuttua nykyistä poikkeuslupajärjestelmää tehokkaammin vahinkoa aiheuttavien valkoposkihanhiparvien liikkeisiin. Laki myös vähentää olennaisesti byrokratiaa ja sen odotetaan pienentävän valtion maksamien satovahinkokorvausten määrää.
Metsästäjäliitto on ajanut ns. Ruotsin mallin mukaista valkoposkihanhen suojametsästystä vuosien ajan. EU:n direktiivit eivät mahdollista valkoposkihanhelle varsinaista metsästyaikaa, mutta suojametsästyksellä voidaan puuttua ongelmatilanteisiin nopeasti ja kustannustehokkaasti viljelmillä ympäri vuoden.
Merimetson suojametsästys kalanpyydyksien lähelle
Lakimuutos mahdollistaa vahinkoa tekevien merimetsojen metsästyksen kalanpyydysten läheisyydessä 1.8.–28.2. Merimetson kohdalla Metsästäjäliitto toivoi lain sallivan metsästyksen laajemmin kuin nyt hyväksytyssä esityksessä. Liiton mielestä esimerkiksi lajin leviäminen hallitsemattomasti sisävesille olisi pitänyt kyetä estämään ilman poikkeuslupia.
Saaliiksi saaduista linnuista on molempien lajien kohdalla tehtävä saalisilmoitus. Laki estää saaliin käyttämisen kaupallisessa tarkoituksessa, mutta ei estä muuta saaliin hyödyntämistä, mikä on Metsästäjäliiton lausunnon mukaan hyvä ja eettisesti perusteltu ratkaisu.
Molempia lajeja voidaan lisäksi metsästää lentoasemilta lentoturvallisuuden varmistamiseksi.
Laki on määrä saattaa voimaan ennen syysmuuttoa.
