30.06.2023 13:21 UPM Metsä luopuu kovien haulimateriaalien käyttökiellosta metsästysvuokrasopimuksissaan ja kannustaa metsästäjiä välttämään lyijyn käyttöä metsästyksessä alueillaan. UPM Metsä on luopunut metsissään teräshaulikiellosta ja kannustaa metsästäjiä lyijyä korvaavien materiaalien kuten teräksen käyttöön. Tänä vuonna päivitetty UPM metsästysvuokrasopimus on jo otettu metsästysseurojen ja muiden vastaavien metsästysoikeuden vuokraajien kanssa käyttöön ja astuu voimaan 1.9.2023. Kirjaus yleisissä sopimusehdoissa on seuraava: ”Vuokralainen sitoutuu mahdollisuuksiensa mukaan välttämään tarpeetonta lyijyammusten käyttämistä. Teräsmateriaalien ja muiden lyijyä korvaavien hauli- ja luotimateriaalien käyttäminen on vuokra-alueella sallittua.” UPM Metsä katsoo, että Metsästäjäliiton ja MTK:n yhdessä tuottama tuore selvitys antaa selkeän perusteen sallia kovien haulimateriaalien kuten teräksen käytön metsäalueilla. ”Metsästyksen vastuullisuus on tärkeä osa toimintaamme ja siirtyminen lyijyttömiin haulimateriaaleihin on osa sitä”, toteaa metsäjohtaja Sauli Brander UPM:stä. Lyijyhaulien käytön rajoittaminen vesilinnustuksen lisäksi ns. Ramsar-alueilla astui voimaan helmikuussa ja kosteikkoalueilla lyijyhaulien käyttö ei ole enää sallittua. Lyijyä korvaavista materiaaleista on tehty paljon selvityksiä ja tärkeimmäksi korvaavaksi materiaaliksi on noussut teräs. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola on iloinen UPM Metsän päätöksestä ja toteaa "On hienoa, että UPM Metsä päätti sallia kovat haulimateriaalit alueillaan. Tämä tulee helpottamaan metsästäjiä lyijyttömien haulimateriaalien käyttämisessä." Lisätietoja: UPM, metsäjohtaja Sauli Brander, puh. 0405674155 Suomen Metsästäjäliitto, toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 0504064836 TAUSTATIETOA: Teräshauliselvitys julkaistu Selvitys johon edellä viitataan toteutettiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampuksen kanssa. Kenttäkokeissa puihin ammuttiin sekä teräs- että lyijyhauleja. Puut toimitettiin yhteistyösahalle tukkiröntgeniin tarkasteltavaksi. Yhtenä osana selvitystä oli case-esimerkki, jossa kahdeksaan runkoon ammuttiin lähes 1 200 teräshaulia, jonka jälkeen puut sahattiin terävaurioiden selvittämiseksi. Sahan terät vietiin sahauksen jälkeen terähuoltoon ja niistä pyydettiin lausunto. Terähuollon lausunnon mukaan terien vioittuminen ja kuluminen vastasi normaalin sahausvuoron aikana mm. hiekan ja epäpuhtauksien aiheuttamaa kulumaa. Lisäksi on syytä huomata, että teräshauleja oli puissa täysin poikkeuksellinen määrä. Sahateollisuuden ammattilaisten ja kokeessa tehtyjen havaintojen perusteella kranaatin sirpaleet, pultit, naulat yms. metallit, jotka eivät anna periksi sahan terän edellä, ovat ongelmallisia, ei niinkään pienet pyöreät haulit, jotka sahanterän kohdalla irtoavat muotonsa takia puusta. Teräshauliselvitys luettavissa linkistä https://www.theseus.fi/handle/10024/795948 Teräs merkittävin lyijyn korvaava haulimateriaali Lyijyn sijasta kosteikkoalueilla pitää jatkossa käyttää korvaavia haulimateriaaleja. Korvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit. Korvaavia haulimateriaaleja ovat teräksen lisäksi tina/sinkki, kupari, vismutti (bismuth), tungsten eli volframi. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna teräs eli rauta on kuitenkin ainoa potentiaalinen lyijyn korvaaja. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle. Suomessa kovien haulimateriaalien käyttö on kielletty osassa metsästysvuokrasopimuksia varovaisuusperiaatteeseen perustuen. Suurista metsästysmaan vuokraajista mm. Metsähallitus luopui kiellosta 2018. Käytännössä uusi rajoitus tarkoittaa sitä, että korvaavien haulien käyttö tulee yleistymään myös talousmetsäalueilla.