Susikanta kasvaa edelleen – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänään 14.6.2023 julkistetun suden kanta-arvion mukaan susikanta on kasvanut Suomessa seitsemän prosenttia maaliskuun tilanteessa vuoden aikana. Susireviirejä on todennäköisimmän arvion mukaan 62, joista pentuelaumoja on 42 ja parien reviirejä 17.

Metsästäjäliitto katsoo, että kanta mahdollistaa suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen.

Susia on Luken mukaan Suomessa maaliskuussa 2023 ollut 291–331 kappaletta. Susikanta on kanta-arvion ajankohtana maaliskuussa vuodenkierrosta pienimmillään, ennen kuin uudet pennut keväällä syntyvät. Metsästäjäliitto peräänkuuluttaa vuodensisäisen vaihtelun parempaa huomioimista viestittäessä susikannan suuruudesta ja päätettäessä kannanhoidollisesta metsästyksestä. Luken kanta-arviossa esittämän ennustemallin mukaan vuoden 2023 toukokuun lopussa, kun uudet pennut ovat syntyneet, susien määrä on ollut 409–580 yksilöä 90 % todennäköisyydellä.

Ruotsissa susien suotuisan suojelun taso on 300 susiyksilöä keväällä syntyneet pennut mukaan lukien. Raja-arvon ylittävä susimäärä on metsästettävissä. Suomi on Ruotsia pienempi maa ja Suomen susikannan elinvoimaisuutta ruokkii pitkän itärajan ylitse tulevat sudet. Säännöllisellä metsästyksellä voitaisiin ylläpitää susien ihmisarkuutta niin, että susien lukuisat pihakäynnit ja metsästyskoirien raatelut saataisiin vähenemään.

Kannustimia kanta-arvion havaintoaineiston tuottamiseen

Metsästäjäliitto esittää, että niin suden kuin ilveksen kanta-arvioinnin tarkentamiseksi ja käytössä olevien menetelmien kehittämiseksi tulee maassamme toteuttaa useita alueellisia suurpetojen lumijälkilaskentoja ensi talvena. Laskennoilla voidaan alueellisesti todentaa susien ja ilveksien yksilömääriä ja verrata tehtyjä havaintoja kanta-arvioihin.

Susien DNA-näytekeruun kattavuutta on pystyttävä edelleen parantamaan. Lisäämällä kohdennetusti DNA-näytteiden keruuta ja näytemäärää voitaisiin varmistaa, onko reviirillä pari tai pentuelauma. Kanta-arvio osoittaa Suomessa olevan 80 susireviiriä, joista 62 reviirillä on tunnistettu olevan susipari tai pentuelauma. Kuitenkin 11 reviiriltä ei ole yhtäkään DNA-näytettä ja lisäksi 28 reviiriltä on vain alle 10 näytettä. Siten kaikkiaan noin puolet reviireistä on puutteellisesti kartoitettu tai kokonaan DNA-kartoituksen ulkopuolella.

DNA-näytteistä 65 % on vapaaehtoisten henkilöiden keräämiä. Metsästäjäliitto on esittänyt, että DNA-näytteistä tulisi maksaa näytteiden kerääjille 75-100 euron näytekorvaus kattamaan keruutyön kustannuksia, muun muassa merkittäviä polttoainekuluja. Syrjäseuduilla talvisaikaan metsäautotiet ovat auraamattomia ja keruualueet hankalasti tavoitettavissa. Näytteiden kerääjille kertyy jopa tuhansia ajokilometrejä kauden aikana. Kannustinkorvauksella motivoitu näytteiden kerääminen todennäköisesti toisi kanta-arvion piiriin lisää susipareja ja mahdollisesti myös pentuelaumoja samalla, kun kanta-arviossa todennettu susien kokonaismäärä kasvaisi.