Laki valkoposkihanhen suojametsästyksestä astuu voimaan 1.9.2026. Sen perusteella vähintään viiden hanhen parvessa olevaa valkoposkihanhea saa metsästää pellolta, jolta sato on korjaamatta. Lakimuutos käsittelytietoineen on luettavissa eduskunnan sivuilla.
Riistakeskus on julkaissut sivustollaan myös listauksen useimmin kysytyistä kysymyksistä suojametsästykseen liittyen. Sen löydät Metsästäjän sivuilta.
Suomen Metsästäjäliitto ja MTK järjestivät maanantaina 24.8. webinaarin valkoposkihanhen suojametsästykseen liittyen. Webinaari on vapaasti katsottavissa klikkaamalla alla olevasta kuvasta.
Järjestöt ovat laatineet listan suosituksista, joita viljelijän ja metsästäjän tulee ottaa huomioon ennen metsästyksen aloittamista.
Viljelijälle:
1. Yhtenäisen peltoalueen viljelijöiden kannattaa keskustella yhdessä suojametsästyksen toteutuksesta huomioiden myös mahdolliset metsästyksen rajoitteet, kuten ympäristökorvausten lintupellot. Tarvittaessa nimetään yhteistyöalueelle viljelijöiden yhteyshenkilö.
2. Viljelijät ottavat yhteyttä alueensa metsästäjiin suojametsästyksen toteutuksesta sopimiseksi. Sovittavia asioita ovat mm:
- Missä lohkoilla suojametsästys on sallittua (tarkemmin kohdassa 3.)
- Missä moottoriajoneuvoilla liikkuminen on sallittua
- Missä puimattomilla pelloilla muu liikkuminen on sallittua
- Suojaetäisyydet pihapiireihin ja kotieläimiin
- Mahdollinen vieraiden osallistuminen metsästykseen
3. Viljelijä toimittavat metsästäjille/metsästysseuralle tarkat tiedot (kartat), joihin on huolellisesti merkattu
- pellot, joilla on korjaamatonta satoa ja suojametsästys on sallittua:
- Viljapellot
- Nurmi- ja rehukasvipellot
- Pellot, joihin on kylvetty varsinaisten tuotantokasvien tai rehuna hyödynnettävien kerääjäkasvien siementä
- Mahdolliset ympäristökorvausten piirissä olevat lintupellot, joissa ei saa metsästää
- Mahdolliset Natura-alueisiin ym. suojeluun kuuluvat pellot, joissa metsästys ei ole sallittua
- Mahdolliset muut pellot, joissa on näkyvää satoa, mutta ne halutaan jättää suojametsästyksen ulkopuolelle
4. Jos pellon viljely perustuu vuokrasopimukseen, on tärkeää, että sopimusosapuolet (maanomistaja ja pellon vuokraaja) toteavat yhdessä voimassa olevat metsästysvuokrasopimukset. Tarvittaessa sovitaan toimenpiteistä metsästysoikeuden sopimiseen liittyen. Jatkossa jo pellon vuokrasopimusta laadittaessa kannattaa sopia suojametsästyksen mahdollistamisesta.
5. Mahdollinen hanhipaimentoimintaan perustuva karkotustoiminta huomioidaan
- sopimalla toiminta-alueet ja -ajat niin, että suojametsästys ja muu karkotustoiminta täydentävät toisiaan tavoitteena hanhivahinkojen väheneminen tuotantopelloilla
- sopimalla suojametsästyksen käytöstä yhtenä karkotusmenetelmänä hanhipaimentoiminnan rinnalla viljelijän ja alueella toimivan metsästysseuran kanssa. Hanhipaimentoimintaan myönnettyä valtionavustusta saa käyttää ainoastaan hankepäätöksen mukaiseen tarkoitukseen ja avustuksen saajan tulee ilmoittaa elinvoimakeskukselle avustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta.
Metsästäjälle:
6. Jos suojametsästykseen liittyvää yhteydenpitoa viljelijän suunnasta ei ole tapahtunut, metsästysseuran tulee olla yhteydessä viljelijään ennen metsästystä. Tällöin selvitetään valkoposkihanhen sallitut suojametsästysalueet sekä varmistetaan lupa liikkua pellolla, jossa on korjaamatonta satoa. Myös mahdollisesta vieraiden osallistumisesta suojametsästykseen on tärkeää sopia.
7. Metsästysseura kirjaa järjestelmiinsä ja karttoihin tarkat tiedot alueista, joissa suojametsästys on sallittua syksyllä 2026 (Tieto on aina muuttokausikohtainen!)
8. Metsästysseura koordinoi alueensa suojametsästyksen kokonaisuutta ja sopii jäsenilleen peltoalue kohtaisia metsästysaikoja. Seurassa kannattaa nimetä selkeästi yksi tai useampi yhteyshenkilö, jotka hoitavat suojametsästyksen toteutusta. Tavoitteena on saada merkittävien vahinkojen alueella koko muuttoajalle, aamusta iltaan ajoittuva ja tuotantopellot kattava karkotusvaikutus. Tarvittaessa priorisoidaan vahingoille riskialtteimmat kohteet suojametsästyksen suunnittelussa.
9. Koska metsästysseurojen omat voimavarat ovat usein rajalliset, kannattaa harkita myös seuran ulkopuolisten metsästäjien kutsumista päivystysvuoroille. Muistetaan varmistaa asia myös viljelijältä
10. Suojametsästystä suositellaan välttämään metsästykseltä rauhoitettujen lintupeltojen välittömässä läheisyydessä, ettei metsästyksen karkotusvaikutus ulottuisi niihin. Lisäksi tulee huomioida mahdollisten Natura-alueiden sekä muiden suojelualueiden rajoitukset.
11. Metsästyksessä suositellaan noutavien koirien käyttöä. Noutavan koiran voi löytää esim. SNJ:n noutajapörssistä.
12. Huomioidaan mahdolliset rajavyöhykkeeseen liittyvät kulkurajoitukset.
13. Käsitellään suojametsästystä erityisellä huolella some-kanavissa ja huomioidaan uuden asian herkkyys muutenkin viestinnässä.
Tämän suosituksen laadintaan ovat osallistuneet edustajat seuraavista organisaatioista:
Itä-Suomen hanhipeltohanke MSL, Maa ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, MTK Etelä-Savo, MTK Kaakkois-Suomi, MTK Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Savo, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut. Suositus perustuu sen laatimishetkellä voimassa olevaan soveltuvaan lainsäädäntöön. Suosituksen laatijat eivät vastaa siitä, mikäli suositus vanhenee soveltuvassa lainsäädännössä tai lain soveltamisessa tapahtuvien muutosten vuoksi.
Laadimme myöhemmin ohjeistusta myös merimetson suojametsästykseen liittyen.
