Suomen Metsästäjäliitto ei anna periksi lyijyhaulirajoituksessa

Komission lyijyhauliehdotus toimitetaan nyt EU-jäsenmaiden REACH-komitean hyväksynnän Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen kuukauden tarkastelumenettelyä varten. Euroopan parlamentin tehtävänä on Euroopan kansalaisten edustajina ja EU:n toimielimenä käyttää valvontavaltuuksiaan. Parlamentilla on vielä valta hylätä tämä toimimaton ehdotus.

Jos ehdotus hyväksytään EU-parlamentin tarkastusmenettelyssä, se sisällytetään REACH-asetukseen ja se astuu kaikissa EU:n jäsenmaissa voimaan siinä muodossaan kuin se on kirjoitettu.

Lyijyhaulirajoitus on mahdoton

Jo aikaisessa vaiheessa Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) täytäntöönpanofoorumi totesi, että kosteikon ehdotettu Ramsar-määritelmä aiheuttaa vakavia ongelmia täytäntöönpanon kannalta. Ramsar on maailmanlaajuinen valtioiden välinen kosteikkosopimus. Virallisen päätöksentekoprosessin aikana ECHA:n foorumia kuultiin, mutta sen neuvoja ei otettu huomioon, kuten ei myöskään useita muita suosituksia.

Kosteikkojen määritelmän osalta ECHA:n sosioekonomisia analyyseja käsittelevä komitea (SEAC) totesi, että turvemaiden sisällyttäminen aiheuttaisi useita vaikeuksia kosteikkojen tunnistamisessa kentällä. Metsästäjien on tiedettävä noudattavatko he rajoitusta vai eivät. Mikäli metsästäjä käyttää lyijyä tai edes kantaa sitä mukanaan, on aina vaara, että liikkuu huomaamattaan kosteikolla tai rajoitusehdotukseen sisällytetyllä 100 metrin suojavyöhykkeellä.

Metsästäjäliitto muistuttaa, että on hyvä ymmärtää, että kovan sateen jälkeen muodostunut yhden neliömetrin kokoinen vesilammikko muodostaa 100 metrin suojavyöhykkeen kanssa kolmen hehtaarin kokoisen ”kosteikon”. Näitä tilanteita ei voida määritellä etukäteen mitenkään, joten rajoitusta olisi mahdotonta noudattaa käytännössä.

ECHA:n SEAC-komitea toi esiin myös ongelmia lyijyhaulien hallussapidon kieltämisestä kosteikkojen suojavyöhykkeellä, samoin kuin ECHA:n täytäntöönpanofoorumi. Foorumin lausunnossa korostettiin vakavia epäilyjä hallussapidon sisältymisestä REACHin soveltamisalaan, koska siinä käsitellään taloudellisten toimijoiden valmistusta, markkinoille saattamista tai käyttöä, mutta ei tavallisen kansalaisen hallussapitoa. Miksi tämä neuvo jätettiin huomioimatta?

Neljästä epäonnistuneesta yrityksestä huolimatta komissio toimitti ehdotuksen uudelleen REACH-komitealle sen sijaan, että olisi varmistettu sen toimivuus Euroopan metsästäjille, urheiluampujille ja maanviljelijöille. Tällaisina aikoina on välttämätöntä, että EU:n toimielimet, erityisesti Euroopan komissio, yrittävät rakentaa luottamusta Euroopan kansalaisiin sen sijaan, että aiheuttaisivat laajaa sekaannusta ja oikeudellista epävarmuutta.

Totaalilyijyhaulikielto ei ole Suomelle vaihtoehto

Suomi kuuluu niihin EU:n jäsenmaihin, joilla on vähintään 20 prosenttia pinta-alastaan Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoaluetta. Siksi Suomella on lyijyhaulikiellon toteuttamiseen kaksi eri vaihtoehtoa. Ensimmäisenä vaihtoehtona on ottaa lyijyhaulikielto käyttöön EU:n päättämällä tavalla Ramsar-kosteikoilla, ja sallia lyijyhaulien käyttö muilla alueilla. Tällöin siirtymäaika on 2 vuotta. Toinen vaihtoehto on tehdä kansallinen päätös ja kieltää lyijyhaulien käyttö ja markkinoille saattaminen, jolloin siirtymäaika on 3 vuotta.

− Metsästäjäliitto on ollut heti päätöksen jälkeen yhteydessä kansanedustajiin ja ministeriöihin ja tähdentänyt syitä, miksi Suomen Metsästäjäliitto ehdottomasti vastustaa lyijyhaulien totaalikieltoa, jos EU:n parlamentti hyväksyy asetuksen sellaisenaan, korostaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.

Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, se jättää kuitenkin mahdollisuuden käyttää vielä lyijyhauleja ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Lisäksi lyijyhauleja voitaisiin käyttää myös kosteikoiden ulkopuolisilla alueilla esimerkiksi variksien pyynnissä. Myös esimerkiksi sepelkyyhkyjen metsästys olisi mahdollista tietyillä alueilla.

Lyijyhaulien käyttö on Suomessa ollut kielletty vesilintujen metsästyksessä vuodesta 1996 alkaen. Nyt hyväksytyssä ehdotuksessa Ramsar-määritelmän mukaisia kosteikoita ovat vesialueiden lisäksi turvemaat. Suomen maapinta-alasta turvemaita on kolmannes ja pohjoisessa niitä on suhteessa enemmän kuin eteläisessä Suomessa. Jos Suomi valitsisi lyijyhaulien totaalikiellon, se estäisi lyijyhaulipatruunoiden käytön metsästyksen lisäksi myös kaikilla ampumaradoilla harjoittelu- ja kilpailukäytössä.

Monet vaihtoehtoisista lyijyä korvaavista metsästyspatruunoista ovat lyijyhaulipatruunoita oleellisesti kalliimpia. Lisäksi suomalaisilla metsästäjillä on paljon vanhempia metsästyshaulikoita, joiden käytettävyyteen ja arvoon lyijykiellolla olisi suuri vaikutus.

Metsästäjäliitto on alusta alkaen ja loppuun asti vastustanut nyt tehtyä EU-päätöstä. Metsästäjäliitto ei vastusta esitystä siksi, että joudumme luopumaan lyijyhaulien käytöstä todellisilla vesilintujen elinalueilla, vaan siksi, että nyt hyväksytty ehdotus ei ole järkevä. Suomi on myös vastustanut komission esityksiä koko prosessin ajan ja tämä linjaus on hyväksytty sekä eduskunnan ympäristö- että maa- ja metsätalousvaliokunnissa.

Mikäli EU-parlamentti kaikesta huolimatta hyväksyy komission lyijyhaulien käyttöä koskevan esityksen, Metsästäjäliitto vaatii, että lyijyhaulikielto otetaan käyttöön vain niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä. Lisäksi on välttämätöntä huolehtia niin metsästäjien kuin viranomaistenkin riittävästä koulutuksesta, neuvonnasta ja jatkaa samalla tarpeellista tutkimusta aiheen parissa.

Lisätietoja:

Jussi Partanen

metsästysampumapäällikkö

+358 408 451 572

etunimi.sukunimimetsastajaliitto.fi