04.02.2021 14:31 Metsästäjät tavoittelevat valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla kannan selkeää laskua. Pyyntimääriä on kyetty vuosittain nostamaan ja 1.2. mennessä peuroja oli kaadettu ilmoitusten mukaan 62 250 yksilöä. Määrä on noin 8 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Peurajahti jatkuu 15. helmikuuta asti. Peurasaalis on tänä metsästyskautena jo ylittänyt aiemmat ennätykset. Aiempi koko kauden saalismääräennätys noin 60 500 peuraa on viime kaudelta. Metsästäjäliitto kiittää seuroja pyyntiaktiivisuudesta, mutta kannustaa samalla tekemään pyynnissä loppukirin. Valkohäntäpeuran metsästyskausi jatkuu helmikuun puoleen väliin asti ja lumiolosuhteet helpottavat nyt pyyntiä. Pyyntilupia kaudelle on myönnetty kaikkiaan 63 260, joilla on mahdollista kaataa kannanhoito huomioiden noin 87 000 yksilöä. Yhdellä luvalla saa kaataa kaksi vasaa. Lupia on pääsääntöisesti haettu niin paljon, etteivät ne lopu kesken. Tavoitteellinen metsästys vaatii selkeää ohjausta Kynnysarvo, jonka ylityttyä kanta kääntyy laskuun, on Luonnonvarakeskuksen mukaan 55 127 yksilöä. Kannan kääntäminen laskuun vaatii siis merkittäviä ponnistuksia. Metsästäjäliitto pitää pyyntiluvanvaraisuutta ja pinta-alavaatimusta merkittävinä tekijöinä pyyntimäärien kasvulle ohjausvaikutuksensa vuoksi. ”Ilman niitä tavoitteellinen pyyntiponnistus ei näihin lukemiin yltäisi pyynnin rajoittuessa omaan tarpeeseen ja passissa olon mielekkyyteen”, kiteyttää Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Metsästysseuratoiminta on sorkkaeläinten pyynnin kulmakivi, sillä seurojen avulla pyynti hoituu luotettavasti ja vastuullisesti. Metsästävät maanomistajat omistavat yksityismaista 40 %. He voivat seurojen kautta vaikuttaa myös omien tiluksiensa oloihin ja metsästysseurojen asettamiin tavoitteisiin. ”Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyö on ollut sujuvaa ja pyyntiä on kohdistettu maanomistajien toiveiden mukaan. Myös kyttäyspaikkoja ja passilinjoja on perustettu maanomistajien kanssa sopien ja riistatietoa puolin toisin jakaen”, Teemu Simenius kertoo yhteistyöstä. Peurakolarit lisääntyivät viime vuonna Liikennesuoritteet eli ajetut kilometrit laskivat viime vuoden aikana noin 10 prosenttia koronaviruksesta johtuen, mutta peurakolarimäärä kasvoi kuitenkin 11 %. Tätä selittää runsas peurakanta, mutta myös vuoden 2020 lumeton kevättalvi runsaasti liikkuvine peuroineen sekä osittain liikennekäyttäytymisen muutos: rattijuopumusten määrä kasvoi 17 % ja ylinopeuksien 37 %. Toteutuneen pyyntimäärän ja runsaan lumen ansiosta peurakolareiden määrän uskotaan vähenevän tänä keväänä. ”Myös ratin taakse tulisi kuitenkin saada lisää malttia ja tarkkaavaisuutta tylsilläkin tieosuuksilla”, Simenius muistuttaa. Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simeniusmetsastajaliitto.fi