Paikalliset toimijat MTK Häme, alueen metsänhoitoyhdistykset sekä Suomen Metsästäjäliitto ja sen Etelä-Hämeen piiri sekä alueen riistanhoitoyhdistykset eroavat Evon tiedekansallispuistoryhmästä tyytymättöminä valmisteluprosessiin. Toimijat vaativat Evon kehittämistä retkeilyalueena. Tiedekansallispuisto-käsite on jäänyt irralliseksi käsitteeksi vailla sisältöä koko kansallispuistohankkeen ajaksi. Ympäristöministeriön toimeksianto alueelliselle työryhmälle ei mahdollistanut vapaata ajattelua täysin uudenlaisen kansallispuistoajatuksen luomiselle.
Evon alueen maanomistajille keväällä tehdyn kyselyn perusteella enemmistö kiinteistöjen omistajista vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kansallispuiston mahdollisen toteutumisen pelättiin lisäävän erityisesti hirvieläin- ja kirjanpainajatuhoja reuna-alueen yksityismetsissä sekä paineita metsien tulevaa käyttöä kohtaan. Huolta aiheutti myös metsästyksen loppuminen alueella ja siitä aiheutuvat haitat maa- ja metsätaloudelle. Lähes 90 % kyselyyn vastanneista maanomistajista toivoi, että kansallispuistoesityksen rinnalla Evon kehittämisen yhteydessä mietittäisiin myös muita vaihtoehtoja. Taustoittavassa työryhmässä yksityisteiden kunnossapidosta sekä kiinteistöille kuuluvista tieoikeuksista on käyty keskustelua pintapuolisesti.
Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen suurin metsästysalue niin maattomille kuin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästäjille. Alueelle myydään vuosittain 1000 pienriistan metsästyslupaa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä toimii useita metsästysseuroja. Ympäristöministeriö rajasi tehtäväksi annossaan metsästyksen ulos puistohankkeesta, vaikka metsästys on kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. Hirven metsästyksen vaikeutuminen heikentäisi metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä. Lisäksi hirvieläinkolarien riski kasvaisi.
Hallinnollisesti Evon tiedekansallispuistohanke on epäonnistunut. Työ on sidottu ympäristöministeriön toimeksiantoon sekä hyvin kireään valmisteluaikatauluun, mitkä käytännössä estävät uudenlaisen kansallispuiston suunnittelun sekä paikallisten ihmisten osallistamisen ja sitouttamisen.
Ympäristöministeriö osoitti alueellisen työryhmän vetovastuun aluksi kansallispuistohanketta ehdottaneille Kentällä-työryhmälle ja sittemmin Helsingin yliopistolle. Hankkeen tasapuolinen valmistelu ei ole mahdollista, jos valmistelusta vastaa kansallispuistoa ehdottanut taho. Asiasta on tehty valitus oikeuskanslerille.
Työryhmän kokoonpano oli alun alkaen tasapainoton paikallisen edustuksen ja erityisesti maanomistajien edustuksen puuttumisen vuoksi. Työryhmän työ on ollut hapuilevaa ja ohjailevaa. Työn tekoon ei laadittu sisältösuunnitelmaa, työssä ei ole tehty lisäselvityksiä kuten aluetalouslaskelmia eikä työllä ole kokousaikakalenteria. Kokouksiin on tuotu uutta aineistoa juuri ennen kokouksia. Kokouspöytäkirjoja ei ole toimitettu kuin vasta myöhemmin tiedustelujen jälkeen. Metsästäjätahon jättämää metsästystä koskevaa vaihtoehtoista ehdotusta ei otettu käsiteltäväksi. Ryhmän puheenjohtajan toiminta on koettu puolueelliseksi. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty, mutta kuulemisten sisällöllä ei ole ollut painoarvoa päätöksenteossa.
Tieteen ja tutkimuksen tekeminen onnistuu hyvin valtion retkeilyalueella, mitä osoittaa metsätalouden ja riistatalouden tutkimus alueella jo 150 vuoden ajan. Monipuolinen metsän hoitomenetelmiä ja niiden ekologisia vaikutuksia koskeva tutkimus alueella on myös jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Myös kohdekohtainen lisäsuojelu on mahdollista toteuttaa ilman kansallispuistoa.
Valtion retkeilyalueen ja suunnitellun tiedekansallispuiston välillä ei ole tehty vertailua esimerkiksi aluetalousvaikutusten osalta. Evon retkeilyalueelle on juuri laadittu uusi kehittämissuunnitelma, jonka toimeenpano nostaisi Evon merkittävyyttä retkeilyalueena entisestään. Retkeilyalueena Evo houkuttaa alueelle jo nyt 80000 kävijää vuosittain. Paikalliset toimijat katsovat, että Evoa tulee kehittää jatkossakin retkeilyalueena.
Lisätietoa työryhmätyöhön osallistuneilta paikallisilta toimijoilta (aakkosjärjestyksessä):
Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset: työryhmän jäsen Asta Sarkki, puh. 040 148 9933
Lammin, Asikkalan ja Padasjoen riistanhoitoyhdistykset: työryhmän jäsen Ville Sipilä, puh. 050 3659953
MTK Häme ry: työryhmän jäsen Veli-Antti Silpola, puh. 0400 560 418
Suomen Metsästäjäliitto ry ja Suomen Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piiri ry: työryhmän jäsen Chris Karppinen, puh. 050 4441026
