Lähtökohtaisesti metsästysvuokrasopimuksen vastikkeena seuraan kuulumattomalle maanomistajalle pidetään eläinkantojen säätelyä, jossa maanomistaja saa taloudellisia säästöjä. Seurat voivat tarjota maanomistajille myös erilaisia muita palveluja osana metsästysvuokrasopimusta.

Metsästysvuokrasopimuksessa voidaan sopia myös laajemmasta yhteistyöstä

18.02.2022 07:54
Lähtökohtaisesti metsästysvuokrasopimuksen vastikkeena seuraan kuulumattomalle maanomistajalle pidetään eläinkantojen säätelyä, jossa maanomistaja saa taloudellisia säästöjä. Seurat voivat tarjota maanomistajille myös erilaisia muita palveluja osana metsästysvuokrasopimusta.

Maata omistaa yhä enenevässä määrin yksityisten maanomistajien ohella metsä- ja sijoitusyhtiöt, jotka pyrkivät saamaan rahassa mitattavaa arvoa metsästysoikeuksien vuokraamisesta. Koska metsästysseurat ovat pääsääntöisesti paikallisyhteisöjä ja voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, niillä ei useinkaan ole käytössä suuria varoja. Yhdistystoiminnan arvo onkin yhteisön tuottamassa hyödyssä. Liitto esittää, että rahan sijaan metsästysoikeuden vastikkeena voidaan sopia tapauskohtaisesti myös seuratoiminnan luonteeseen muista hyvin sopivista palveluista.

Metsästäjät voivat rahan sijaan vastikkeeksi sitoutua raportoimaan maanomistajalle metsävahinkojen lisäksi esimerkiksi hyönteis- tai tievaurioista. Myös ympäristövahinkojen tai vieraslajikasvien ilmoittamisesta voidaan erikseen kirjallisesti sopia metsästysvuokrasopimuksessa. Mitä suuremmasta alueesta on kyse, sitä arvokkaampia nämä palvelut ovat. Sopimukseen voidaan lisätä myös kohtia, jotka liittyvät alueella tehtävään luonnonhoitoon; metsästysseura voi tehdä riistalaskentoja, sijoittaa nuolukiviä tai poistaa alueelta vieraslajeja, kuten minkkiä ja supikoiraa.

− Koska metsästäjät viettävät satoja tunteja metsässä liikkuen, he havaitsevat metsissä hirvituhoja ja muita vahinkoja, joista merkittävämmät tuoreet tapaukset on yleensä tapana ilmoittaa maanomistajalle. Etenkin kauempana asuville metsänomistajille, yhtiöt mukaan lukien, tämä metsästysseuran kautta tuleva tieto on hyvin arvostettua, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Valtaosa yksityisistä metsänomistajista on vuokrannut maidensa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Vuokran vastikkeena on harvemmin verotettava raha. Metsänomistajalle suurin hyöty tulee metsästäjien tekemästä hirvien ja muiden hirvieläinten kannansäätelystä. Metsästäjät joutuvatkin tasapainoilemaan elinvoimaisten kantojen ja mahdollisimman vähäisten hirvieläinten metsävahinkojen kanssa. Tehtävä ei ole helppo, sillä kannanvaihtelut ja epätasainen sijoittautuminen ovat eläinmaailmassa enemmän sääntö kuin poikkeus.

Lisätietoja:

Linkki metsästysvuokrasopimuksen liitteeseen löytyy täältä

 

Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Teemu Simenius
Teemu Simenius
järjestöpäällikkö
+358 50 331 5330
seuratoiminta, lakiasiat