Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän lausunto (Maaseudun tulevaisuus 18.11) ja maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.11.2020 osoittavat, että suden kannanhoidollinen metsästys voi alkaa talvella 2021–2022, mikäli susikanta ylittää määriteltävän suotuisan suojelun tason.
−Tämä on odotettu ja iso uutinen Suomen metsästäjäkunnalle. Liitto on työskennellyt asiassa hartiavoimin vuosia kotimaassa ja kansainvälisesti. On tärkeätä, että maakuntien vaikea susitilanne on ministeriössä kuultu, asetetussa työryhmässä on luotu ratkaisumalli ja kannanhoidollisen metsästyksen toteutukselle on nyt asetettu selkeä aikataulu. On varmistettava, että suden kannanhoidollinen metsästys voi ehtojen täyttyessä alkaa vuoden päästä, korostaa Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg.
Metsästäjäliitto käynnisti, valmisteli ja koordinoi yhteistyössä kumppaneiden, kuten MTK, metsästyskoirajärjestöt ja SLC, kanssa suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen, joka kiirehtii metsästyksen aloittamista jo kuluvalla metsästyskaudella. Susien pihakäyntejä on kirjattu Tassu-järjestelmään jo 3000 ja karjatalousvahinkoja on sattunut paljon. Tällä metsästyskaudella sudet ovat tappaneet jo 29 ja vahingoittaneet 23 metsästyskoiraa. Metsästys lisäisi susien ihmisarkuutta ja vähentäisi vahinkoja.
Metsästäjäliitto pitää valitettavana, että metsästystä ei voida aloittaa tänä talvena ilmeisestä tarpeesta huolimatta. Uhkaa ja vaaraa aiheuttaviin tilanteisiin tarvitaan pikaisesti kuitenkin nykyistä tehokkaammat ratkaisut.
Ruotsissa suden suotuisan suojelun tasoksi on määritelty hiljattain 300 sutta ja 30 laumaa. Kannanhoidollinen metsästys alkaa naapurimaassa tänä talvena. Suomessa on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion ennustemallin mukaan 262−366 sutta ja 29−41 laumaa 90 % todennäköisyydellä.
Metsästäjät tärkeässä roolissa kanta-arvion tekemisessä
Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä ilmoittamaan susihavainnoista aktiivisesti. Tassu-järjestelmään tehtyjen varmistettujen havaintojen ja suden DNA-näytteiden tulokset ovat kanta-arvion perusta.
−Läpinäkyvän kanta-arvion on osoitettava susien määrän olevan yli suotuisan suojelun tason, ennen kuin metsästys voi alkaa. Kaikki jälkihavainnot on vietävä Tassu-järjestelmään ja susien DNA-näytteitä on kerättävä kattavasti koko massa, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola painottaa.
Metsästäjäliitto on esittänyt kulukorvausta DNA-näytteiden kerääjille keräyksen laajentuessa koko maahan.
Toivomme, että metsästäjien kanta-arviotyön kuluja katettaisiin esityksen mukaisesti. Kanta-arvion luotettavan laadinnan edellytys on toimiva yhteistyö metsästäjien, Riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen välillä, muistuttaa Silpola.
Susitilanne on kriittinen eri puolilla Suomea
Susitilanne on monin paikoin kärjistynyt. Poliisin ja Riistakeskuksen roolit uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien karkottamisessa ja poistamisessa on määritelty suden kannanhoitosuunnitelmassa. Käytännöissä on vielä eroja eri puolilla Suomea.
Lisätietoja:
Suomen Metsästäjäliitto:
puheenjohtaja Tuomas Hallenberg,
puh. 040 528 6069, tuomas.hallenberg
metsastajaliitto.fi
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola,
puh. 050 406 4836, jaakko.silpolametsastajaliitto.fi
