20.01.2021 15:06 Metsästäjäliiton ajankohtaiskatsaus: Metsästysturvallisuus, susihavaintojen tekeminen ja suden DNA-keräys, valkohäntäpeuran metsästystilanne ja ilveshavaintojen tekeminen. Edunvalvonnan ajankohtaisia aiheita ovat suden kannanhoidollinen metsästys, metsästys suojelualueilla ja lyijyammuskysely. Muista metsästysturvallisuus! Tällä jahtikaudella on sattunut kaksi ihmishengen menetykseen johtanutta metsästysonnettomuutta. Neljä henkeä on loukkaantunut. Useimmissa tapauksissa onnettomuuksissa on ollut osallisena toinen metsästäjä. Lehtitietojen perusteella metsästäjän virhetulkinta on vaikuttanut monessa onnettomuudessa. Neljä turvallisuussääntöä varmistavat turvallisen riistalaukauksen: Asetta on aina käsiteltävä kuin se olisi ladattu. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua. Pidä sormi pois liipaisimelta. Ole varma kohteesta. Metsästäjäliitto suosittelee jäseniään käyttämään huomioväriä kaikessa metsästyksessä. Ellei laki muuta määrää, jo huomiovärinen päähine tai siinä oleva värinauha lisää näkyvyyttä. Oli kanssakulkijoilla väritystä tai ei, vastuu riistalaukauksesta on aina aseen käsittelijällä. llmoita susihavainnoista ja auta DNA-näytteiden keruussa Metsästäjäliitto kannustaa metsästäjiä ilmoittamaan tuoreista susien jäljistä Tassu-järjestelmään ja keräämään DNA-näytteitä talteen. Vain havaintojen avulla on mahdollista aloittaa suden kannanhoidollinen metsästys samalla tavoin kuin tapahtuu ilveksen ja karhun osalta. Kanta-arviot pohjautuvat merkittävältä osalta vapaaehtoisten suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään tallentamiin havaintoihin. Susien DNA-näytekeräyksellä voidaan esim. tunnistaa liki toisiaan asustavat erilliset laumat ja parantaa kanta-arvion tarkkuutta. Mikäli kanta-arvio osoittaa susia olevan enemmän kuin määrittelytyön alla oleva suotuisan suojelun taso edellyttää, ensi talvena susien kannanhoidollinen metsästys voi toteutua. Ruotsissa suotuisan suojelun tasoksi on määritetty 30 susilaumaa ja 300 yksilöä. Koska susikanta on maassa tätä korkeampi, on kannanhoidollinen metsästys voitu siellä jo aloittaa. Kartta, joka kuvaa DNA-keräyksen tilannetta päivittyen noin kahden viikon välein, löytyy täältä: http://riistahavainnot.fi/suurpedot/ajankohtaista Nyt on aika vaikuttaa kanta-arvion tarkkuuteen keräämällä näytteitä ja tuottamalla havaintoja. DNA-näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun. Saat lisätietoa DNA-kerääjistä ja toiminnasta esimerkiksi Metsästäjäliiton piireistä: https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/ajankohtaista-sudesta/susihavainnot-ja-dna-kerays Riistanhoitoyhdistysten (RHY) valtionavustukseen on lisätty uudeksi tukielementiksi DNA-keräystoiminta suurpetoyhdyshenkilötoiminnan rinnalle. Näiden osuus voi olla 4 % maksettavan tuen suuruudesta. Kun valtakunnassa jaetaan RHY-tukea runsaat 2,5 miljoonaa euroa, suurpetoyhdyshenkilöiden ja DNA-keräämisen tuen osuus on siten noin 100 000 euroa. RHY saa maksaa kulukorvauspalkkiota halutessaan suurpetoyhdyshenkilöille ja DNA-näytekerääjille. Metsästäjäliitto esitti DNA-keräämiselle maksettavaksi tukea viime syksyn susineuvotteluissa. Valkohäntäpeura Valkohäntäpeurajahdissa ollaan lupien käytössä viime vuotta noin 10 % edellä riistakeskuksesta saadun tiedon mukaan. Koko maan saalis oli 14.1.2020 noin 52 400 yksilöä. Kaikkialla on nyt lunta, mikä helpottaa peurojen kyttäämistä. Jahti etenee siis hienosti ennätysvauhdilla, mutta niin pitääkin, jotta peurakanta saadaan tihentymäalueilla oleelliseen laskuun. Valkohäntäpeuran tiheän kannan alueilla Varsinais-Suomessa, Satakunnan eteläosissa, osin Etelä- ja Pohjois-Hämeessä sekä läntisellä Uudellamaalla tulisi pyrkiä hyödyntämään vahtimismetsästystä helpottava lumitilanne mahdollisimman hyvin niin, että saavutetaan mahdollisimman korkea lupien käyttöaste. Ilves Ilvesluvat edellyttävät ilveshavaintoja. Kannanhoidollisia poikkeuslupia voidaan myöntää vain ilveksen vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen, mikä tarkoittaa, että alueelta tulee olla tietoa alueen suurpetoyksilöistä Luonnonvarakeskukselle toimitettujen Tassu-järjestelmään kirjattujen, petoyhdyshenkilöiden varmistamien havaintojen muodossa. Tassu-havainnoissa tärkeimpiä ovat ilvespentuehavainnot, niillä on keskeisin painoarvo kannan elinvoimaisuutta ja metsästyskelpoisuutta arvioitaessa. Nyt on aika ja hyvät edellytykset ilveshavaintojen tekoon samalla, kun jahti vielä monin paikoin jatkuu. Edunvalvonnassa nyt Suden kannanhoidollinen metsästys, metsästys suojelualueilla ja lyijyammuskysely: Suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen käsittely ja kuulemiset maa- ja metsätalousvaliokunnassa alkavat luultavasti maaliskuussa. Valiokunnassa on käsiteltävänä runsaasti hallituksen lakiesityksiä ja muutamia aikaisempia kansalaisaloitteita samalla kun koronan vuoksi edustajien läsnäoloa vaativia virallisia valiokunnan kokouksia pidetään normaalia harvemmin. Metsästyskoirajärjestöjen listauksen mukaan kuluvalla metsästyskaudella sudet ovat tappaneet 44 metsästyskoiraa ja lisäksi raadelleet 23 koiraa. Viimeksi Ylivieskan ja Haapajärven kaupungit ovat tehneet esitykset susien kannanhoidollisen metsästyksen helpottamiseksi. Myös Nivalan ja Haapaveden kaupungit sekä Kärsämäen kunta ovat vaatineet toimia metsästyksen aloittamiseksi. Susitilanne koetaan alueilla vaikeaksi ja mm. lapsille on jouduttu tarjoamaan koulukyytejä. Maaseudun Tulevaisuus -lehden vaalipaneelissa 11.1.2021 perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan puheenjohtajat olivat valmiit lisäämään tai helpottamaan suden kannanhoidollista metsästystä, vihreiltä asia ei saanut kannatusta. SDP:n edustaja ei osallistunut paneeliin. Lyijyhaulikielto Vastaa lyijyammusten kieltoa koskevaan kyselyyn. Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestön FACE:n tutkimuksella selvitetään lyijyammusten mahdollisen käyttökiellon sosioekonomisia vaikutuksia Euroopassa. Useissa EU maissa on puutteelliset arviot metsästäjien omistamista/käyttämistä ampuma-aseista sekä vuosittain ammutuista patruunamääristä, joten kemikaalivirasto (ECHA) saattaa aliarvioida lyijyammuskiellon sosioekonomiset vaikutukset. Kyselyä varten ei kerätä henkilötietoja, joten voit vastata täysin anonyymisti. Lue täältä lisää ja vastaa kyselyyn. Suojelualueet Suojelualueilla tulee voida harjoittaa kestävää metsästystä silloin, kun suojelualueen varsinainen tosiasiallinen tarkoitus on elinympäristön säilyttäminen. Tämä tulee varmistaa lainsäädännöllä ennen suojelualueiden jatkovalmistelua. Varsinkin alle 100 hehtaarin suojelualueet ovat usein pienten elinympäristöjen alueita, joilla on suuri sirpaloittava vaikutus metsästysseuroille. Kestävä metsästys ja kalastus sen enempää kuin muiden uusiutuvien luonnontuotteiden hyödyntäminen, kuten sienestys ja marjastus, eivät ole tosiasiallisesti ristiriidassa elinympäristöjen suojelun kanssa Metsästäjäliitto kannattaa sellaisten suojelualueiden perustamista, joilla metsästystä ei rajoiteta, mutta joiden avulla elinympäristöt säilyvät. Muu virkistyskäyttö alueilla tapahtuu pääsääntöisesti alkukesästä alkusyksyyn, pääsääntöisesti viikonloppuisin. Lisäksi suurin osa esitetyistä suojelualueista ei ole maantieteellisen sijaintinsa vuoksi vilkkaan virkistyskäytön piirissä merialueella eikä myöskään sisämaassa, joten ristiriitoja metsästyksen sovittamisessa muiden käyttömuotojen kanssa ei käytännössä ole. Yleiset vesialueet kuuluvat kaikkien metsästyskortin lunastaneiden Suomen kansalaisten metsästysmahdollisuuksiin. Merialueet ovat yhtä lailla tärkeitä metsästysmahdollisuuden tarjoajia kuin Pohjois-Suomen metsästyslain 8 §:n alueet kyseisen alueen metsästäjille. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyden parantaminen ja kestävä vapaa-ajankalastuksen, metsästyksen sekä luonnontuotteiden keräilyn ja jokaisenoikeuksien turvaaminen ovat hallitusohjelman tavoitteita! Kymin merialueiden suojelua ja metsästystä koskevaan tuoreeseen tiedotteeseen voit tutustua täällä: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastys-ei-ole-uhka-merialueiden-luonnon-monimuotoisuudelle Pohjois-Karjala: Metsästys on luonnonsuojelulain nykysäädösten mukaan lähtökohtaisesti kielletty Pohjois-Karjalaan parhaillaan suunnitteilla olevilla suojelualueilla. Metsästäjäliiton mielestä metsästyksen laaja jatkuminen näillä alueilla on perusteltua. Metsästäjäliiton näkemyksen mukaan jäniseläinten osalta tulisi sallia metsäjäniksen lisäksi myös rusakon pyynti. Molemmat lajit ovat elinvoimaisia ja maakunnan alueella esiintyviä lajeja. Pohjois-Karjalassa metsästävät Metsästäjäliiton jäsenseurat ovat esittäneet myös, että ketun ja näädän metsästys tulisi sallia minkin ja supikoiran lisäksi. Samoin vieraslajina Suomessa elävän kanadanmajavan ja sekä kanalinnuille suuria pesätappioita aiheuttavien varislintujen metsästys koetaan alueella tarpeelliseksi. Pyy on rajattu metsästettävien lajien ulkopuolelle siitä huolimatta, että pyy voi erittäin hyvin Pohjois-Karjalassa. Riistakolmioilta kerätystä aineistoista voidaan todeta, että pyykannat ovat viime vuosina jatkaneet Suomessa nousua laajoilla alueilla ja ne lähestyvät paikoin riistakolmioiden monikymmenvuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Kestävä metsästys on tärkeä osa virkistystä ja suomalaista kulttuuriperintöä. https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-esittaa-metsastyksen-laajempaa-mahdollistamista-pohjois-karjalaan Edellisten lisäksi on vireillä kansallispuistohankkeet Lapissa Sallatunturin alueella, Hämeenlinnan Lammilla Evolla ja Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus Pohjois-Savossa. Metsästäjäliitto edellyttää metsästyksen laajaa mahdollistamista näillä hankealueilla.