Metsästäjäliitossa tehdään töitä kosteikkojen hyväksi vuoden jokaisena päivänä, mutta helmikuun 2. päivä jokaisella on mahdollisuus nostaa lasillinen vettä kosteikoille ja niiden tarjoamille arvokkaille ekosysteemipalveluille.

02.02.2023 08:27

Keihäsjärven kosteikko. Kuva: Heikki Helle.

Maailman kosteikkojen päivää vietetään kansainvälisesti merkittäviä kosteikkoja koskevan yleissopimuksen perustamisen vuosipäivänä. Yleissopimus allekirjoitettiin Ramsarissa Iranissa 2. helmikuuta 1971. Ramsarin yleissopimuksena tunnettu hallitustenvälinen sopimus tarjoaa puitteet kosteikkojen suojelulle ja järkevälle käytölle. Ramsar-sopimus on vanhin nykyaikaisista maailmanlaajuisista hallitustenvälisistä ympäristösopimuksista. YK:n vahvistaman kosteikkopäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota kosteikkoluontoon ja sen merkitykseen.

Kosteikot ovat alueensa lajirunsauden keskittymä. Samaan aikaan kosteikoista on tullut yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä maailmalla. Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on huvennut maankäytöstä johtuvan kuivatustoiminnan kautta. Samalla kun pieniä vesistöjä, soita ja kosteikkoja on kuivatettu, ovat rikkaiden elinympäristöjen määrät pienentyneet. Kuivatustoiminnan vaikutukset ovat siirtyneet valuma-alueita pitkin vesistöihin, joissa mataloituminen ja ravinnetason nousu ovat pienentäneet vesilinnuille sopivia elinalueita sekä samalla vähentäneet onnistuneiden pesintöjen mahdollisuuksia.

Suomessa on viime vuosikymmeninä aloitettu metsästäjien toimesta useita yksittäisiä kosteikkojen perustamistoimia sekä laajempia valtakunnallisia hankkeita. Vesilintujen poikastuotanto hyötyy uusista monimuotoisuuskosteikoista ja hyvin hoidettu kosteikko tarjoaa kauden aikana suojaa ja luonnonravintoa jäiden tulon saakka.

"Kosteikkojen ennallistamisen aika"

Maailman kosteikkopäivällä on vuosittain vaihtuva teema, joka korostaa kosteikkojen merkitystä. Vuoden 2023 teema on ”Nyt on kosteikkojen ennallistamisen aika”. EU komission tuoreessa ennallistamislakipaketissa ennallistaminen ei koske vain metsiä vaan myös mm. soita ja kosteikkoja, joilla metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöhallinto ovat tehneet jo pitkään yhdessä töitä vesilintujen elinympäristöjen hyväksi.

”Elinympäristöjen laadun huononeminen ja luontaisten ympäristöjen väheneminen vaikuttaa rajoittavasti poikastuotantoon ja tätä kautta syysaikaisten lintujen määrään”, sanoo Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen. Umpeenkasvu pienentää linnuille tärkeää avovesialaa ja ravinteet vääristävät kalakannat särkikalavoittoisiksi, vähentäen näin poikasravinnon määrää.

Levähdysalueita vesilinnuille

Helmi-ohjelmaan kuuluvassa SOTKA -hankekokonaisuudessa pyritään vastaamaan elinympäristömuutoksiin perustamalla uusia kosteikkoja, tehostamalla pienpetopyyntiä, hoitamalla valuma-alueita, lisäämällä tutkimusta, etsimällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja elinympäristötöihin sekä pilotoimalla syysaikaisen levähdysalueiden verkosto. Metsästäjäliitto on mukana toteuttamassa SOTKA-hankekokonaisuutta levähdysalue-hankkeessa yhdessä BirdLife Suomen kanssa. Hankkeessa lisätään vapaaehtoisuuteen perustuvia syysaikaisia häirintävapaita vesilintukohteita sekä ohjataan koulutuksella ja neuvonnalla entistä vastuullisempaan vesilintukantojen hoitoon.

Lisätietoja:

SOTKA -levähdysaluehanke, lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen
puh. 050 472 8724, veli-matti.pekkarinenmetsastajaliitto.fi ()