Maailman kosteikkopäivä muistuttaa sanojen lisäksi tekojen tärkeydestä

Lähes 90 % maailman kosteikoista on kuivatettu 1700-luvun jälkeen. Kosteikkokato on nykyisin kolme kertaa nopeampaa kuin paljon uutisoitu metsäkato. Maailmanlaajuisesti kosteikot kuulut uhanalaisimpien elinympäristötyyppien joukkoon.

Kosteikoilla on tärkeä tehtävä monilajisina elinympäristöinä, ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä makean veden puhdistamoina ja varastoina. Suomessa on viimeisten vuosisatojen aikana kuivattu soita ja kosteikkoja viljelysalueiksi sekä metsätalouden käyttöön. Kotimaiset kosteikot ovat merkittävä lisääntymisalue koko Euroopan muuttavalle linnustolle. Yli sata Suomessa pesivää lintulajia käyttää erilaisia vesistöjä, kosteikkoja sekä niiden ranta-alueita elinalueinaan.

Vieraspedot suurimpia uhkia vesilinnuille

Suomessa vesilinnuston suurimpia uhkia ovat predaatio eli vieraspetojen saalistaminen, hyvien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmastonmuutoksen vaikeasti ennustettavat vaikutukset. Erityisesti haitallisiksi vieraspedoiksi luokitellut supikoira ja minkki uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta vesilintujen pesimäalueilla.

Suomen Metsästäjäliitolla onkin käynnissä parhaillaan Mökkiläiset vieraspetopyyntiin -hanke, jossa aktivoidaan mökkiläisiä pyytämään pienpetoja joko itse tai pyytämään apua alueen metsästäjiltä. Pyynti kohdistetaan erityisesti Etelä-Suomen tärkeille vesilintualueille. Rautapyynti on oikein toteutettuna eli ehjän suojalaatikon avulla toteutettuna tehokasta ja muille lajeille turvallista.

Metsästäjäliitto neuvoo kosteikkojen perustamisessa ja hoidossa

Uusia kosteikoita ei synny luontaisesti vaan ainoastaan ihmisen aktiivisen luonnonhoitotoiminnan kautta. Suomessa metsästäjät sekä maa- ja vesialueiden omistajat ovat muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana kiinnostuneet kosteikkojen rakentamisesta.

−Kosteikot vaativat myös jatkuvaa huoltoa ja seurantaa, johon kuuluu mm. liiallisen vesikasvillisuuden niitto, lietteen poisto sekä tarvittaessa kuivatus ja kesannointi. Kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon on Metsästäjäliiton jäsenseurojen mahdollista hakea avustusta sekä saada neuvontaa, muistuttaa Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Rakennetut kosteikot voivat toimia tehokkaina kuivatusvesien puhdistajina samalla kun ne tarjoavat lajirikkaan elinympäristön muun muassa vesi- ja rantalinnustolle. Lajisto suurista nisäkkäistä pienimpiin vesiselkärangattomiin hyötyvät rehevistä ja huolletuista kosteikoista. Vesilintukosteikkojen tärkeimpiä laadullisia ominaisuuksia ovat niiden kyky tuottaa luonnollista ravintoa sekä tarjota suotuisat olosuhteet poikastuotantoon.

Juuri nyt on oikea aika asentaa sorsille keinopesiä

Poikastuotantoa voi elinympäristöltään sopivilla kohteilla parantaa erilaisilla keinopesillä. Metsästäjäliitto rakensi metsästävien nuorten kanssa sorsien keinopesiä, jotka asennettiin viime viikolla Riihimäen Sammalistonsuolle.

Kuluneen vuosikymmenen aikana telkille tehtyjen pönttöjen rinnalle ovat tulleet sorsien keinopesät. Pesäputket eli ns. sorsatuubit ovat sorsalinnuille rakennettuja keinopesiä, jotka asetetaan noin metrin korkeudelle rantaveteen. Sorsatuubissa pesivällä sorsalinnulla on tällaisessa putkessa paljon paremmat mahdollisuudet onnistua pesinnässä kuin maassa pesivillä lajikumppaneilla. Veteen asennettuun pesään eivät pääse pienpedot eikä myöskään varislintujen ryöstely romahduta pesätuottoa. Menetelmä onkin tullut yhä suositummaksi Suomessa ja ympäri Eurooppaa.

Lue lisää Jahtimediasta: https://jahtimedia.fi/luonnossa/sorsan-keinopesat-elinehtona-sorsakannan-yllapidolle

Eurooppalainen vesilintujen keinopesäkysely

Waterfowlers’ Network on eurooppalaisten metsästysjärjestöjen yhteistyöryhmä, joka tarkoituksena on parantaa vesilintukantojen tilaa ja -ympäristöjen hoitoa. Suomen Metsästäjäliitto on mukana järjestön toiminnassa monin eri tavoin. Ajankohtaisin toimintamuoto on nyt Suomessa avattava Vesilintujen keinopesäkysely. Verkkokyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa eri puolilla Eurooppaa vesistöihin ja kosteikoille asennettujen vesilinnuille tarkoitettujen keinopesien määristä, noiden tuotosta sekä niissä pesivistä eri lajeista. Vesilintujen keinopesäkyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia. Metsästäjäliitto kehottaakin kaikkia keinopesiä asentaneita osallistumaan kyselyyn ja tätä kautta auttamaan keräämään tietoa tehokkaimmista kannanhoitoratkaisuista.

Linkki kyselyyn: https://www.waterfowlersnetwork.com/2246    

Lisätietoja:
Veli-Matti Pekkarinen, puh. 050 472 8724

https://metsastajaliitto.fi/metsastajaliitto/vahva-vaikuttaja/hankkeet/sotka-hanke