Pitkään suunniteltu lyijyseminaari siirtyi koronan takia ja muuntui lopulta lyijywebinaariksi, jota johdettiin Metsästäjäliiton hermokeskuksesta Riihimäen Erätalolta. Webinaari järjestettiin, koska Euroopan unionissa on tällä hetkellä meneillään jo kaksi lyijyrajoitusehdotusta. Niistä ensimmäinen eli lyijyhauleja koskeva rajoitus astui voimaan jo 15. helmikuuta tänä vuonna. Tuosta päivämäärästä alkoi 2 tai 3 vuoden siirtymäaika, jonka pituus riippuu siitä, minkä rajoitusvaihtoehdon Suomi päättää ottaa käyttöön. Vaihtoehtoina on Ramsar-kosteikkoja koskeva lyijyhaulirajoitus tai totaalilyijyhaulikielto. Suomi tekee valinnan elokuun puoliväliin mennessä. Tätä ennen eri sidosryhmiä kuullaan päätöksen tiimoilta. Muun muassa Suomen Metsästäjäliitto on sitä mieltä, että Suomen tulisi valita Ramsar-vaihtoehto, vaikka kosteikkojen määritelmä on sen mukaan poikkeuksellisen laaja.
Toinen prosessi eli ns. totaalilyijykieltorajoitus alkoi 2019, kun komissio pyysi kemikaalivirastoa valmistelemaan rajoitusehdotuksen lyijyn käytöstä luodeissa, hauleissa sekä kalastuspainoissa. Kemikaalivirasto julkaisi ensimmäisen version rajoitusehdotuksesta helmikuun alussa. Raportti sisältää kaksi eri dokumenttia ja on noin 900 sivun pituinen. Tämä toisen vaiheen lyijyrajoitus koskee sekä lyijyhauleja myös muualla kuin Ramsar-kosteikoilla että kaikkia lyijyluoteja kaikissa ympäristöissä. Lue rajoituksesta tarkemmin.
Ongelma on suurempi luotiaseissa kuin haulikoissa, sillä esimerkiksi kupari on raaka-aineena noin kolme kertaa kalliimpaa kuin lyijy. Edullisten harjoitusluotien valmistaminen ei kerta kaikkiaan ole mahdollista.
Ongelmia metsästyksessä erityisesti reunasytytteisten patruunoiden ja kokovaippaluotien kanssa
Vaikka suurriistan metsästykseen on jo hyviä lyijyä korvaavia vaihtoehtoja, niin reunasytytteisten kohdalla tilanne ei ole sama. Lisäksi pohjolassa pienriistan metsästyksessä käytettävät kokovaippaluodit aiheuttavat ongelmia. Kokovaippaisia lyijyluoteja käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yleisesti esimerkiksi metsäkanalintujen pyynnissä. Kuparivaippaan kääritty luoti ei jätä riistaan lyijyjäämiä, vaan se läpäisee kokonaisena linnun. Kokovaippaisen lyijyluodin hyväksi voidaan lukea myös sen hyvä tarkkuus, joka varmistaa eettisen riistalaukauksen. Pienoiskiväärille metsästyksessä lyijykielto on totaalinen kuolinisku, sillä lyijyluodin tarkkuutta ja toimivuutta ei voida saavuttaa millään vaihtoehtoisilla materiaaleilla.
Miksi lyijy halutaan pois ammuksista?
Kemikaalivirasto lähtee eri aineiden rajoitustoimiin silloin, kun se katsoo, että riskinhallintatoimet ovat tarpeen EU-tasolla. Kemikaaliviraston laskelmien mukaan lyijyä päätyy ympäristöön Euroopassa 91 000 tonnia vuodessa. Viraston mukaan 127 milj. lintua on vaarassa kuolla lyijymyrkytykseen ja yli 1 300 000 lintua vuodessa kuolee lyijyyn Euroopan alueella. Riistalihan kautta erityisesti nuoret ja lapset altistuvat viraston mukaan lyijylle ja sen aiheuttamille terveyshaitoille.
”Kaikki todisteet, joita on olemassa, pitää nyt tuoda esille”
Kemikaaliviraston tuorein ehdotus julkaistiin siis helmikuun alussa ja 24.3. alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen (public consultation), jossa arvioidaan ehdotuksen riskienhallintaa sekä sosioekonomisia vaikutuksia. Tänä aikana on mahdollista jättää erilaista päätöksenteossa tarvittavaa tietoa kemikaaliviraston käyttöön. Webinaarissa mukana olleet virkamiehet tarkensivat, että tällä hetkellä kaikki asiaan liittyvät kyselyt, tutkimukset ja selkeät laskelmat tulevat tarpeeseen, sillä pelkät eri tahojen esittämät huolet tai mielipiteet eivät riitä vakuuttamaan tieteellisiä komiteoita.
Kemikaalivirastossa ollaan lyijystä ymmärrettävästi huolissaan, sillä lyijyn ympäristövaikutukset ovat kiistattomat. Osallistujat totesivat , että rajoitukset koskettavat kaikkein kipeimmin ampumaratoja. ”Ampumaradat eivät Suomessa juurikaan lisää ympäristöön päätyvää lyijykuormitusta, ne eivät aiheuta linnuille myrkytyksiä eivätkä lapset ampumaradoilla syö riistalihaa”, tiivisti yksi osallistujista.
Kemikaaliviraston vaatimus kerätä radoilta lyijy pois yli 90 % tehokkuudella olisi todennäköisesti mahdotonta tai ainakin todella kallista. Suomessa on ampumaratoja tällä hetkellä noin 670 ja niitä ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin. Suomen nykyinen tiukka ympäristölupajärjestelmä varmistaa nykyään sen, ettei ampumaratatoiminnasta aiheudu riskejä ympäristölle. ”Jo nyt voidaan tehdä erilaisia lisäsuojauksia tai rajoittaa lyijyn käyttöä, mikäli ympäristöriskit sitä edellyttävät”, kiteytti Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola, joka parhaillaan vetää kolmivuotista ampumaratojen ympäristölupahanketta. Luotiloukkupakolle ei ole mitään tieteellistä perustetta ja jatkossakin tulee voida käyttää lyijyä radoilla, joilla riskejä hallitaan parasta käyttökelpoista tekniikkaan noudattaen.
Ampumaratojen lyijykielto vaikuttaisi kaikkiin ampumaratoja käyttäviin ryhmiin, joita ovat mm. reserviläiset, viranomaiset, urheiluampujat, mutta myös Suomen yli 300 000 metsästäjää. Kaiken kaikkiaan aseenhallussapitolupia on noin 650 000 henkilöllä. Monille ampumaurheilulajeille seuraukset olisivat vakavia ja erityisen harmillisia siitä syystä, ettei lyijyrajoitusesityksen perusteilla ole käytännössä mitään tekemistä ympäristöluvan varaisten ampumaratojen kanssa. Jos harjoittelu tulee kalliimmaksi ja harjoittelupaikat vähenevät, kärsii siitä sekä metsästysturvallisuus että riistaeläimet.
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
metsastajaliitto.fi
