Laskennan tavoitteena oli löytää lumijälkien perusteella alueella laskentapäivänä liikkuvat sudet ja varmistaa niiden lukumäärä sekä erottaa havaitut yksilöt, parit ja laumat toisistaan motittamalla. Pyrkimyksenä oli myös yhteistyön kautta myös lisätä vuoropuhelua ja luottamusta metsästäjien ja riistahallinnon sekä tutkimuksen välillä.
”Haasteita ja vaikeuksia toki on maastolaskennoissa aina monenlaisia, mutta yhdessä tekemällä ja toimimalla näemme mitä ne ovat, mistä ne voivat johtua ja miten niitä voidaan ratkoa jatkossa”, Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors sanoo.
Haasteita lumijälkilaskennalle asetti tänä vuonna ennen kaikkea lumeton talvi. ”Vaikka laskenta hieman onnekkaastikin saatiin toteutettua lähes lumettomasta talvesta huolimatta, havaitsimme, että paras ajankohta laskennalle olisi jo ennen vuodenvaihdetta, jolloin sudet liikkuvat vielä tiiviimpinä laumoina.”
Metsästäjäliitto kiittää laskentoihin osallistuneita
Metsästäjäliiton tehtävänä oli koordinoida laskenta-alueen vapaaehtoisia mukaan laskentaan.
”Oli ilahduttavaa nähdä, kuinka moni vapaaehtoinen osallistui laskentaan ja uhrasi aikaansa ja voimiaan yhteisen asian hyväksi. Vain yhteistyöllä voimme saavuttaa yhteisen tavoitteemme eli kaikkien osapuolten hyväksymän kanta-arvion”, Grenfors kiittelee. Vaikka alueelle ei voidakaan muodostaa yhden laskennan perusteella omaa kanta-arviota, on lumijälkilaskennan tulos osa kesäkuussa julkaistavaa suden kanta-arviota.
Metsästäjäliiton mielestä oli myönteistä, että laskenta-alueilta saatiin samalla kerättyä myös susien DNA-näytteitä, jotka ovat tulevaisuuden susikanta-arviossa entistäkin merkittävämmässä asemassa. Liitto toivookin DNA-analyysin kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi riistantutkimukselle lisää resursseja.
Hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön johdolla, yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kesken. Lisää tietoja laskennasta julkaistaan seuraavassa Jahti-lehdessä, joka ilmestyy 22. huhtikuuta.