Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä on avautunut Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Allekirjoituksia oli kasassa iltapäivällä jo 15 000. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa suoraan verkossa tai lomakkeen voi myös tulostaa paperille ja lähettää postitse.

Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi avautunut

31.08.2020 09:02
Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä on avautunut Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Allekirjoituksia oli kasassa iltapäivällä jo 15 000. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa suoraan verkossa tai lomakkeen voi myös tulostaa paperille ja lähettää postitse.

Aloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta on avattu Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Aloite löytyy osoitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7047

Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus. Maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC, Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt vetoavatkin kaikkiin niihin, jotka kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi, että he kävisivät allekirjoittamassa kansalaisaloitteen.

 

Susikanta yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle

Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.

– Kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämisellä on kiire. Susien ihmisarkuus on vähenemässä. Lampaisiin kohdistuneita hyökkäyksiä on tapahtunut tänä kesänä jo lukuisia, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Aloitteessa vaaditaan myös sitä, että Luonnonvarakeskuksella on oltava riittävät resurssit susikannan luotettavaan arviointiin ja tarpeelliset ripeällä aikataululla käyttöönotettavat laitteistot nopean, nykyistä kattavamman DNA-analyysin tekemiseksi tarkemman susien kanta-arvion laatimiseksi.

Suomen susikannan arviointiin tulee saada lisää ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kanta-arviointiprosessiin tulee saada mukaan havainnoitsijoiden ja tutkimuslaitoksen lisäksi kolmas, ulkopuolinen taho todentamaan kaikkien varmistettujen susihavaintotietojen päätyminen osaksi kanta-arviota.

– Kannanhoidollisessa metsästyksessä ei ikinä ole kyse eläinlajin hävittämisestä. Tämä kansalaisaloite on rakentava aloite Suomen susikannan hoitamiseksi kestävästi, muistuttaa Mickel Nyström, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n varapuheenjohtaja.

 

Metsästyskaudesta tulossa vaikea

Metsästyskaudesta on susitilanteen kannalta tulossa vaikea. Metsästäjillä on koiriensa ja koko koirametsästyskulttuurin puolesta hätä ja siksi Metsästäjäliitossa ja monissa metsästyskoirajärjestöissä on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.

– Metsästäjille on annettu valtuutus toteuttaa hirven kannanhoidollinen metsästys. Suomessa on jo alueita, joilla ei voida susivaaran vuoksi koirilla metsästää. Susi ei pysty säätelemään hirvikantaa toivotulla tasolla, jolloin uhkana on liikennevahinkojen sekä taimikkotuhojen kasvu ja SRVA (suurriistavirka-apu)-toiminnan vaikeutuminen, sanoo Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita. 

– Kannanhoidollinen metsästys on kestävä ratkaisu moniin susia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi laissa on mahdollistettava nykyistä luotettavampi suden kannanarviointi ja määritettävä valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.

Lisätietoja:

Seuraavat järjestöt ovat olleet mukana valmisteluissa: 

Metsästäjäliitto:
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpolaatmetsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi/susi

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:
Kenttäjohtaja Timo Leskinen puh. 040 075 4235, timo.leskinenatmtk.fi

Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:
Varapuheenjohtaja Mickel Nyström, puh. 040 775 5830, mickel.nystromatslc.fi

Suomen harmaahirvikoirajärjestö:
puheenjohtaja Jukka Immonen, puh. 040 836 9960, puheenjohtajaatshhj.info

Suomen Pystykorvajärjestö:
puheenjohtaja Pentti Isoviita, puh. 050 351 1410, puheenjohtajaatspj.fi 

Muut valmistelussa olleet koirajärjestöt:

Suomen Bassetkerho, Antti Nuutero                                  
Suomen Beaglejärjestö, Toivo Kangas                          
Kanakoirakerho, Jyrki Kangas                                      
Suomen Ajokoirajärjestö, Liisa Miettinen                      
Suomen Spanieliliitto,  Paula Horne                                   
Suomen Dreeverijärjestö, Timo Nurmiluoto                  
Saksanseisojakerho, Vesa Nummi                                         
Suomen Laikajärjestö, Voitto Pulkkinen                       
Noutajakoirajärjestö, Petteri Hirvonen                          
Springerspanielit, Petri Karlsson                                   
Suomen Mäyräkoiraliitto, Seppo Saari                         
Suomen Kettuterrierit, Eero Suomus                          

Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa.