Hankkeen tavoitteena on luoda parempaa ymmärrystä metsästysjousen ja metsästyskiväärin eroihin ja yhtäläisyyksiin käyttötarkoitukseltaan, teholtaan ja eettisen riistatilanteen näkökulmasta.
Tutkimuksen aikana metsästettiin 130 valkohäntäpeuraa jousella ja nuolella ja 100 valkohäntäpeuraa metsästyskiväärillä. Saalistilannetiedon keräämiseen osallistui yhteensä noin sata vapaaehtoista metsästäjää. Vertailtaessa eri metsästystapoja havaittiin, että jousiase on peuran kokoisen riistaeläimen kaadossa yhtä vaikuttava kuin kivääri. Pakomatka molemmilla osoittautui olevan noin 55 metriä. Suurin ero löytyy käytetyssä ampumamatkassa, jossa keskimääräinen jousimatka on reilu 17 metriä ja kiväärillä 63 metriä.
Jousimetsästäjäin liiton puheenjohtaja Antti Saarenmaa sanoo, että löydökset vastaavat käytännön kokemuksia siitä, että jousella ja nuolella metsästäminen on täysin verrattavissa muihin metsästysmenetelmiin. Tutkimus tuo tarvittavaa tutkimustietoa myös eettisen riistatilanteen näkökulmasta.
”Tällaista tutkimusta ei ole ollut käytettävissä Suomesta. Esimerkiksi pohdittaessa jousen soveltuvuutta hirven metsästykseen on jouduttu nojautumaan kymmeniä vuosia vanhoihin tanskalaisiin tietoihin metsäkauriista ja amerikkalaisiin kokemuskuvauksiin hirven kaadoista jousilla. Muistakaan lähteistä ei ole ollut luotettavaa lähdeaineistoa saatavilla”, sanoo Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.
Yksityiskohtainen tieteellinen tutkimusaineisto kerättiin neljän vuoden ajanjaksolla 2019–2023. Alustavia tuloksia esiteltiin ensimmäisen kerran tammikuussa järjestetyillä Riistapäivillä Jyväskylässä. Hanketta johtaa eläinlääkäri Mikaela Sauvala, joka tekee analyysin osana tohtoritutkimustaan.
Lisätietoja:
Metsästäjäliitto
Järjestöpäällikkö Teemu Simenius, puh. 050 331 5330, teemu.simenius
metsastajaliitto.fi
Suomen Jousimetsästäjäin liitto
Puheenjohtaja Antti Saarenmaa, puh 050 513 1163, puheenjohtajajousimetsastys.fi
Kysyttävää? Älä epäröi ottaa yhteyttä!
metsastajaliitto.fi
