Usein kysytyt kysymykset

Metsästysasetuksen 22 §:n säädetty vaatimus hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä varusteista ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta tai metsästysjousella. Metsästyslain 2 §:n mukaan metsästyksellä tarkoitetaan myös saaliin ottamista metsästäjän haltuun. 

Mielestäni lopetuslaukaus ja saaliin nouto liittyvät niin välittömästi rakennelman suojasta tapahtuneeseen metsästykseen, ettei varustevaatimus koske näitä toimenpiteitä. Haavoittuneen eläimen jäljittämisessä etäämpänä rakennelmasta sen sijaan varustevaatimus on mielestäni myös tässä metsästysmuodossa ehdoton. 

Kun huolellinen metsästäjä joka tapauksessa varautuu varustuksessaan myös jäljittämisen tarpeeseen, on mielestäni metsästyksen turvallisuuden näkökulmasta perustultua käyttää asetuksen mukaisia varusteita aina rakennelman ulkopuolella liikuttaessa, myös metsästyspaikalle ja sieltä pois siirryttäessä. Metsästysasetuksen 23 §:n nojalla metsästyksenjohtaja voi myös tällaisen määräyksen antaa.

Mainituissa laeissa ei tosiaan mainita suoraan alkoholin käyttöä, mutta metsästysasetuksen 23 §:n mukaan metsästyksen johtajan tehtäviin kuuluu kuitenkin huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. 

Metsästyslain 20 §:ssä taas todetaan, että metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Jos metsästyksenjohtaja epäilee, että metsästäjä on alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alainen, on hänellä oikeus kieltää tältä osallistuminen metsästykseen. Tästä säädetään metsästyslain 30 §:ssä.

Rikoslain 44 luvun 12 §:ssä todetaan, että ampuma-aseen käsittely lain vastaisesti siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle, on tuomittavaa. Aseiden käsittely päihtyneenä voidaan tulkita olevan edellä mainitun mukaista.

Erätarkastajat valvovat valtion alueilla metsästystä koskevien säännösten noudattamista, ja paikallispoliisi vastaa yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Poliisi voi myös antaa yksittäisen tehtävän suorittamiseksi tarpeellisia käskyjä ja kieltoja. Jos metsästäjän kunto tai metsästys aiheuttaa riskejä kanssametsästäjien hengelle tai terveydelle, kannattaa asiasta soittaa hätäkeskukseen. Poliisi arvioi tapauskohtaisesti, voiko metsästys alkaa tai jatkua.

Aseluvan haltijalta edellytetään aseluvan haltijalle sopivaa käyttäytymistä ja terveydentilaa. Poliisilaitos voi käynnistää aselupien peruuttamismenettelyn ottamalla ampuma-aseet väliaikaisesti viranomaisen haltuun jo tapahtumapaikalla, mikäli ilmenee perusteltuja syitä epäillä, että luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Aseluvan peruuttamisen vireilletulosta ja peruuttamisperusteista säädetään ampuma-aselain 66 a ja 67 §:ssä.

Lisäksi on hyvä ymmärtää, että alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuneet vahingot ja niistä maksetut vahingonkorvaukset voidaan periä takaisin vahingonaiheuttajalta (Lähi-Tapiola, Metsästäjävakuutus, vakuutusehdot, Kohta 1.8 LähiTapiolan takautumisoikeus).

Vastaus on laadittu yhdessä Metsähallituksen erävalvonnan ja sisäministeriön poliisiosaston virkamiesten kanssa.

Henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa, saadaan toimittaa, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä esine tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Henkilöntarkastus voidaan pääsäännön mukaan toimittaa, kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Näin ollen metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa henkilöntarkastus. Henkilöntarkastuksen saa tehdä poliisi.

Erätarkastajalla on erävalvontaan kuuluvassa yksittäisessä tehtävässä oikeus pysäyttää henkilö ja kulkuneuvo sekä saada tieto henkilön ja kulkuneuvossa olevien henkilöiden nimestä, henkilötunnuksesta, tai jos henkilötunnusta ei ole, syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta nämä ovat tavoitettavissa. Erätarkastajalla on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta henkilöllisyyden selvittämiseksi tarpeellisia tietoja tai antaa todennäköisesti virheellisen tiedon. 

Erätarkastajalla on kiinniottamisen ja kulkuneuvon pysäyttämisen yhteydessä oikeus tehdä turvatarkastus, eli tarkastaa henkilö ja kulkuneuvo, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että henkilöllä tai kulkuneuvossa ei ole aseita, esineitä tai aineita, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ihmisille tai merkittävää vahinkoa luonnolle. Oikeutta henkilöntarkastukseen rikostutkinnan tarkoituksessa erätarkastajalla ei kuitenkaan ole. Vastaavat oikeudet ovat myös rajavartiomiehellä erävalvontaa tehtäessä.