Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Suodata kategorian mukaan
Usein kysytyt kysymykset
Hakutulokset 1 - 15 / 15
Metsästysyhdistyksessäni yhtä jäsentä kohdellaan epätasa-arvoisesti johtuen tämän ja puheenjohtajan vanhasta, seuratoiminnan ulkopuolisesta riidasta. Hän ei saa esimerkiksi talkoo- ja jahtikutsuja kuten muut, vaikka ne kuuluvat jäsenen velvollisuuksiin ja oikeuksiin. Vaatimus yhdenvertaisesta kohtelusta on lainsäädännössä selvä, mutta miten puuttua epätasa-arvoiseen kohteluun yhdistyksessä?
Yhdenvertaisuusperiaate, eli yhdistyksen jäsenten kohteleminen samanarvoisesti, on yhdistyslain ja yhdistystoiminnan kantavia periaatteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkia yhdistyksen jäseniä tulee kohdella samanlaisissa tilanteissa samoin perustein. Mikäli yksittäistä jäsentä kohdellaan ilman asiallisia perusteita epätasa-arvoisesti, on se mielestäni selkeästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.
Käytännössä tähän on mahdollista puuttua nostamalla moitekanne yhdistyksen päätöksestä. Lisäksi yhdistyksen toiminnantarkastajien tulee osana tehtäviään arvioida sitä, kohdellaanko yhdistyksen jäseniä tasavertaisesti. Syrjintä on lisäksi Suomessa nimenomaisesti kielletty perustuslain, yhdenvertaisuuslain, tasa-arvolain, rikoslain sekä useiden yksittäisten erityislakien nojalla, joten viime kädessä ongelmatilanteeseen on mahdollista puuttua saattamalla epäasiallinen menettely asianmukaisen viranomaisen selvitettäväksi.
Metsästysyhdistyksissä on kuitenkin kyse yhteisöllisestä toiminnasta ja suosittelen, että epätasa-arvoiseen kohteluun liittyviin kysymyksiin puututaan mahdollisimman pikaisesti. Mielestäni ne tulisi pyrkiä ensisijaisesti ratkaisemaan sisäisesti ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Esimerkiksi yhdistyksen hallituksella on vastuita huolehtia ja tarvittaessa puuttua havaitsemaansa toimintaan, joka rikkoo lakia tai seuran sääntöjä.
Millaisia rangaistuksia seurojen on mahdollista antaa jäsenille?
Metsästysseuroissa on monenlaisia rangaistuskäytänteitä ja useissa tapauksissa rangaistukset annetaan ja otetaan vastaan juurikaan sääntöihin katsomatta. Rangaistukset ovat kuitenkin sikäli yksinkertainen asia, että vain niitä rangaistuksia voidaan nykyisin antaa, jotka löytyvät yhdistyksen säännöistä. Jos säännöissä ei mainita rangaistuksia, on yhdistyslaista seuraava mahdollisuus rangaista vain erottaminen. Henkilökohtaisesti asiasta voidaan myös huomauttaa, joka ei ole rangaistus, vaan tapa kertoa, ettei tapahtunut ole ollut suotavaa. Julkinen huomautus on sen sijaan jo rangaistus.
Aikanaan on ollut yleinen käytäntö, että jos kovin rangaistus on ollut erottaminen, sitä lievempiä rangaistuksia on voitu soveltaa. Tällä ajatuksella monin paikoin toimitaan edelleen. Sittemmin oikeuskäsittelyistä on kuitenkin seurannut tuo sääntömääräisyyden vaatimus.
Voiko pärstäkerroin vaikuttaa rangaistuksiin?
Rangaistuksia annettaessa on hyvä huomata, että ensimmäistä kertaa jostakin asiasta rangaistusta annettaessa linjataan myös vastaavien tapausten tulevien rangaistusten tasoa. Yhdenvertaisuuden vuoksi samasta asiasta on annettava sama rangaistus, oli kyseessä sitten suuri maanomistaja tai maata omistamaton jäsen, tai sitten seuran pidetty aktiivihenkilö tai pitkään sääntöjä venytellyt räyhänhenki. Pärstäkerroin ei saa vaikuttaa rangaistuksiin.
Yhdenvertaisuusvaatimus vaikuttaa myös toisin päin. Jos aiemmin joku on samasta asiasta päässyt rangaistuksetta, ei samasta asiasta enää voida rangaista muitakaan. Toki ryhtiliike voidaan tehdä sääntömuutoksella, jolloin muutoksen jälkeen tapahtuvat asiat voidaan päättää uudella tavalla riippumatta aiemmasta menettelystä.
Voidaan rangaistusten anto delegoida metsästyksenjohtajalle?
Seurojen säännöt useimmiten määräävät rangaistuspäätösten teon kuuluvan hallitukselle tai vuosikokoukselle. Melko yleistä kuitenkin on, että rekisteröidyissäkin yhdistyksissä kesä- tai hirvikokouksessa delegoidaan rangaistusten anto jahtiin liittyen metsästyksenjohtajalle tai toimikunnalle. On yksiselitteistä, että rangaistuspäätöstä ei voida delegoida sääntömääräistä tahoa alemmas.
Alemmalle tasolle delegoitu rangaistus ei ole velvoittava, ellei kyse ole sopimuksesta. Jäsen ja seura voivat nimittäin tehdä jäsenen kannalta vapaaehtoisesti hyväksytyn sopimuksen, jolla jäsen hyväksyy ja sitoutuu sääntöihin. Samalla henkilö sitoutuu niiden rikkomisesta seuraaviin rangaistuksiin sekä siihen, mikä taho rangaistuksesta päättää.
Ero sääntömääräisen vaateen ja sopimuksen välillä on se, että sääntöjen mukaan tehdyt päätökset velvoittavat kaikkia jäseniä, sopimisella tehdyt vain sopijoita.
Voiko jahtikokous laatia erillisiä sääntöjä ja rangaistuksia?
Jahtikokouksessa on mahdollista laatia seuran sääntöihin kuulumattomia rangaistuksia jahtisääntöihin ja hyväksyttää ne kullakin osallistujalla henkilökohtaisesti ja allekirjoituksin. Hankalampi tapauksesta tulee silloin, jos joku ei hyväksy ja allekirjoita sopimusta. Häntä ei voi sulkea pois jahdistakaan, koska osallistuminen on jäsenoikeus ja sopiminen vapaaehtoista. Asia voi kuitenkin vaikuttaa koko jahdin järjestämisen kuvioihin, mutta ei yksittäisen jäsenen kohteluun.
Metsästyksenjohtajalla ei ole rangaistusoikeutta lain puolesta muutoin, kuin poistaa määräyksistä piittaamaton jahdista kuluvalta päivältä. Muut rangaistusta vaativat asiat ratkoo seuran sääntöjen mukainen taho tai lainvastaisissa asioissa poliisi.
Voidaanko hirvieläinjahtiin pääsyä rajata seuran sisällä?
Hirvieläinporukkaan pääsy on useissa seuroissa hyvin rajattua. Rajaaminen voidaan tehdä vain sääntömääräisesti varaten oikeus tietylle jäsenkategorialle. Säännöissä eri kategorioiden välillä luetellaan oikeudet ja velvollisuudet ja niistä tulee asia tulla selville. Aivan pärstäkerroinlogiikalla porukkaan pääsy voidaan tehdä vain, kun jahtiporukka onkin seurasta erillinen seurue ja hirvioikeudet on annettu seurueelle.
Yhdistyksen toimintana hirvieläinjahdit kuuluvat kaikille halukkaille jäsenille, jos sitä ei ole säännöissä varattu erikseen jollekin jäsenkategorialle, kuten edellä mainittiin. Ehtoja voi kuitenkin olla lakimääräisten vaatimusten ohella osallistumismaksu, talkoo-osallistuminen, sääntöjen puitteissa ammunnan harjoittelu tai koeaika ja niin edelleen. Kaikilla tulee kuitenkin olla yhdenvertainen mahdollisuus halutessaan päästä täyttämään velvoitteet ja ne täytettyään osallistua jahtiin.
Poikkeuksena edelliseen on mainittava, että joissakin seuroissa on rajoitettu hirvijahtiin osallistujien määrä. Äärimmillään paikka vapautuu seuraavalle, kun joku jahtiin oikeutetuista luopuu paikastaan. Odotusaika saattaa olla vuosia, jopa kymmeniä vuosia. Jos määräykset osallistujamäärälle ja paikan täyttämiselle löytyvät säännöistä, on menettely tarkastelun kestävä. Ilman sääntömääräisyyttä ollaan helposti heikoilla jäillä.
Tarkoituksenmukaisuus osallistujien määrärajalle ei ole helposti perusteltavissa, joskin sellainenkin voi löytyä. Jos hyvä perustelu osallistujien määrän rajoittamiselle on olemassa, yhdistystoiminnassa selkeästi yhdenvertainen menettely olisi kierrättää vuorovuosin halukkaita osallistujia tai arpoa osallistujat halukkaiden kesken.
Paljon kiistelty osallistumisvaatimus on ammunnan harjoittelu. Yhdenvertaisuus harjoittelussa tarkoittaa, että tasovaatimusta ei voi olla.
Yleisesti ottaen jonkin jahdin jyrkkä rajaaminen tietylle porukalle ei oikein kuulu yhdistystoiminnan henkeen, onhan yhdistys jäseniään varten. Yleisin syy tiukalle karsimiselle on edelleenkin, ettei lihapottia tarvitsisi jakaa useampaan osaan. Se ei saisi kuitenkaan yhdistystoiminnassa olla määräävä motivaattori, vaan jahdin, yhteishengen ja riistalihan jakaantuminen jäsenistölle.
Milloin jäsenen voi erottaa?
Ilman kuulemismahdollisuutta voidaan erottaa vain, jos jäsenmaksu on maksamatta. Silloinkin jäsenelle tulee ilmoittaa syy.
Muissa erottamistapauksissa jäsenelle on tarjottava mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuultavalle on etukäteen kerrottava syyt, mistä häntä kuullaan. Muutoin erottamisessa on tapahtunut menettelytapavirhe ja päätös on moitteenvarainen (moitekanne käräjäoikeudelle). Erottaa tai rangaista voidaan vain syistä, jotka on mainittu seuran säännöissä. Jos seuran sääntöihin perustuvaa syytä ei ole ja se loukkaa yhdenvertaisuutta, päätös voi olla myös mitätön.
Pojallani on rinnakkaislupa metsästyshaulikkooni, jota säilytän hyväksytyssä turvakaapissa. Siellä on kolmen haulikon lisäksi kolme metsästyskivääriäni. Voinko antaa pojalle kaapin avaimen, jotta hän voi hakea haulikon ja mennä metsälle?
Pojallasi ei saa olla pääsyä kaappiin, jossa säilytetään kivääreitä, koska hänen haulikon rinnakkaislupansa ei siihen oikeuta. Vaikka kivääreistä poistettaisiin lukot, joita säilytettäisiin esimerkiksi erillisessä lukitussa ylähyllyssä, niin silti hän pääsisi käsiksi kiväärin osiin (piippu ja kehys), joihin hänellä ei ole lupaa. Vaihtoehtona on kahden kaapin hankkiminen tai avaimen pitäminen vain isällä. Koska aseita on yli viisi, asekaapin tai -kaappien pitää olla standardin mukaisia turvakaappeja.
Jos henkilöltä evätään ajo-oikeus määräajaksi esimerkiksi aivoverenvuodon tai -infarktin takia, miten se vaikuttaa aseiden hallintaan sekä metsästysoikeuteen?
Seuratoiminnassa aihe on hankala. Henkilöiden terveystietoja ei ole yleisesti saatavilla, eikä metsästyksenjohtajalla ole asiantuntemusta arvioimaan henkilön terveyden perustella aseenkäsittelyn turvallisuutta. Saattaa olla vaikkapa motorisiin kykyihin vaikuttavia eriasteisia oireita, joilla ei ole vaikutusta henkilön harkintakykyyn ja päinvastoin. Metsästyksenjohtaja ei siis voi evätä osallistumista henkilön terveydentilan perusteella, joka saattaisi olla myös terveydentilan perusteella tapahtuvaa syrjintää! Sen sijaan epäilyksistä henkilön kykyyn toimia turvallisesti aseen kanssa, tulisi mainita henkilölle ja/tai sukulaisille. Sukulaisten toimesta asiasta saatetaan mainita hoitavalle lääkärille, mikäli muu ei auta. Asia hoituu lääkärin ja viranomaisen välillä. Jos epäilykset turvallisuuden vaarantumisesta ovat merkittävät, eikä muita teitä löydy, voi asiasta mainita viranomaiselle, joka selvittää asian omia teitään.
Seuratoimissa suosittelemme tarjota mahdollisuutta jättää ase pois ja osallistua muuten, sillä sosiaalisen yhteyden säilyttäminen saattaa olla monelle hyvin tärkeä.
Mitä tulee ajokortin menetyksen ja aseen peruuttamisen väliseen yhteyteen, ajokortti lähtee esimerkiksi näköhäiriöoireen taikka vakavan uniapnean vuoksi, joka vaikuttaa ajoturvallisuuteen. Ero turvallisuudessa on siinä, että oireen ilmaannuttua ajaessa liike jatkuu johtaen tapaturmaan, mutta aseenkäsittelyssä henkilön toiminnan tulisi jatkua vahingon tapahtumiseksi, jota ei synny.
Tulisi siis rajata aseluvan väliaikainen peruuttaminen henkilön havainto- ja harkintakyvyn alentumiseen. Ajokortti ei kuitenkaan ole kovin hyvä indikaattori tähän, joten tapauskohtainen harkinta katsotaan parhaaksi, jossa palaamme alussa mainittuihin keinoihin.
Saako sähköavusteista polkupyörää ja/tai L1e-A sähkömoottorilla varustettua polkupyörää käyttää metsästyksessä?
Ajoneuvolain (82/2021) 28§ mukainen sähköavusteinen polkupyörä, joka voi olla varustettu sellaisilla yhteenlasketulta jatkuvalta nimellisteholtaan enintään 250 watin tehoisilla sähkömoottoreilla, jotka toimivat vain poljettaessa ja kytkeytyvät toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa ja/tai L-luokan ajoneuvojen puiteasetuksessa tarkoitettua L-luokan ajoneuvoa (L1e-A), jonka eteenpäin vievien moottoreiden suurin yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja rakenteellinen nopeus enintään 25 kilometriä tunnissa voidaan käyttää metsästykseen, sillä ne rinnastetaan metsästämisessä polkupyörän käyttöön samassa tarkoituksessa ja niitä saa näin ollen käyttää maastossa ja muutenkin metsästysaseen ja metsästysjousen kuljettamiseen metsästyslain mukaisesti.
Huom! Metsätysasetta saa kuljettaa suojuksetta ainostaan sellaisella alueella johon henkilöllä on metsästysoikeus/-lupa.
Miten rautapyynnissä estetään muiden kuin minkin päätyminen rautoihin?
Pienpedoille asianmukaisesti viritetyt raudat ovat turvallisia käyttää. Raudat tulee sijoittaa jämäkkään ja riittävän pitkään suojaputkeen tai -laatikkoon, jossa on ainoastaan pieni reikä, josta ei karhun tassu mahdu sisään. Raudat tulee sijoittaa laatikossa tarpeeksi syvälle ja rautojen tulee laueta tarpeeksi herkästi, jos niihin yrittää karhu tai muu eläin päästä ulkopuolelta käsiksi.
Lue lisää: https://vieraspeto.fi/minkin-pyyntitavat/heti-tappava-rauta/
Saako harmaalokkia ja muita rauhoittamattomia lintuja metsästää ravintohoukuttimen, esimerkiksi kalan, avulla?
Ravintohoukuttimen käyttämiselle rauhoittamattomien lintujen pyynnissä ei ole estettä. Haaskan perustamisessa tulee huomioida metsästyslain 34 a mukaiset rajoitukset ja ilmoitusvelvollisuudet.
Henkilö joutui metsästysonnettomuuteen, kun seurueeseen kuulunut toinen henkilö ampuessaan metsästyksen yhteydessä osui vahingossa vahingonkärsinyttä vasempaan jalkaan.
Vahingonkärsineelle oli vahinkotapahtuman seurauksena aiheutunut vasemman reiden ja polvitaipeen ampumavamma, josta oli aiheutunut pohjehermon osittainen halvaus ja toimintahäiriö ja nilkan toimintakyvyn alenema. Vakuutusyhtiö katsoi kysymyksessä olevan vastuuvakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Yhtiö suoritti vahingonkärsineelle korvausta tilapäisestä haitasta henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kohdan 1.7.2 perusteella siten, että korvauksen määräksi oli arvioitu 7000 euroa.
Vahingon aiheutuneen pysyvän haitan vakuutusyhtiö oli arvioinut Sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitustaulukon perusteella haittaluokaksi 4. Ottaen huomioon lakisääteisen vakuutuksen perusteella maksetun haittarahan, ei vastuuvakuutuksen perusteella jäänyt esimerkkitapauksessa korvattavaa pysyvästä haitasta. Kosmeettisen haitan yhtiö katsoi vastaavan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 puoliväliä siten, että korvauksen laskennallinen perusmäärä oli ollut 4100 euroa. Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä, sekä muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta.
- Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
- Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Vakuutettu oli puhdistamassa metsästysasettaan, kun aseeseen tuli syöttöhäiriö. Vakuutettu teki latausliikkeen aseen puhdistuksen yhteydessä pienessä huoneessa ja ase laukesi vahingossa. Metsästysaseen laukauksesta aiheutui kuulonalenema ja tinnitus.
akuutettu haki korvausta yksityistapaturmavakuutuksestaan melualtistuksen synnyttämän kuulonaleneman ja tinnituksen johdosta pysyvästä haitasta.
Tapaturma on äkillinen tapahtuma, joka johtuu ulkoisesta syystä ja aiheuttaa vakuutetulle vamman hänen sitä tahtomatta. Jos tapaturmana korvattavaan vammaan tai sen paranemisen pitkittymiseen on olennaisesti myötävaikuttanut tapaturmasta riippumaton sairaus tai vika, suoritetaan hoitokulujen, työkyvyttömyyden ja lääketieteellisen haitan (invaliditeetin) korvausta vain siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet tästä tapaturmasta. Tapaturman aiheuttamalla lääketieteellisellä haitalla (invaliditeetillä) tarkoitetaan vammasta vakuutetulle aiheutuvaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka ilmenee ennen kuin kolme vuotta on kulunut tapaturman sattumisesta. Jos vakuutetulla on korvattavasta tapaturmasta riippumaton vika tai sairaus, haitta arvioidaan vain tästä tapaturmasta aiheutuneen vamman perusteella.
Korvausasia oli käsitelty kuulovamman pysyvän haitan osalta yksityistapaturmavakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö viittasi tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön antamaan haittaluokitustaulukkoon ja E-lääkärinlausuntoon ja totesi, että vakuutetulle ei ollut jäänyt tapaturmasta aiheutuneesta vammasta vakuutuksesta korvattavaa vakuutusehtojen mukaista pysyvää haittaa. Haittaluokka jää yhtiön mielestä alle haittaluokan yksi ja haittakorvauksen maksaminen edellyttää vähintään haittaluokan yksi mukaista haittaa. Yhtiön saamien selvitysten perusteella varsinainen molempien korvien kuulon alenema johtui tässä tapauksessa pitkäaikaisesta melulle altistumisesta sekä rappeuman aiheuttamasta kuulon heikentymisestä. Näitä ei oteta huomioon arvioitaessa tapaturmavakuutuksesta maksettavaa pysyvää haittaa.
- Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
- Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Vakuutettu oli ollut hirvimetsällä koiransa kanssa. Vakuutetun koira oli tuntemattomasta syystä päätynyt tappeluun toisen henkilön kanssa lintumetsällä olleen koiran kanssa. Lintumetsällä ollut koira vahingoittui tappelussa.
Asiakas haki vastuuvakuutuksestaan korvausta vahingosta aiheutuneista kuluista. Vakuutusyhtiö oli tässä tapauksessa katsonut, että korvausta ei makseta vastuuvakuutuksen perusteella, koska vahinko ei ollut aiheutunut koiran omistajan tuottamuksesta.
Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Metsästyslain (615/1993) 8 luvun 51 §:n mukaan Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Edellä 1 momentissa sanottu ei kuitenkaan koske:
1) alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2) viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3) paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4) poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5) koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä. Vakuutuksen ehtojen mukaan vastuuvakuutuksesta korvataan korvaa vakuutetun toiselle aiheutuneet henkilö- tai esinevahingot, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Menettelyn toteaminen tuottamukselliseksi tarkoittaa sitä, että arvioinnin kohteena olevan henkilön olisi tullut toimia toisin tai pidättyä kokonaan toiminnasta ottaen huomioon käsillä ollut ennalta arvattava vahinkoriski.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan pelkkä eläimen omistaminen ei synnytä omistajalle vastuuta eläimen aiheuttamista vahingoista. Vastuun edellytyksenä on eläimen omistajan tuottamus eläimen ylläpidossa, vartioinnissa, siitä huolehtimisessa tai muussa eläimeen kohdistuvassa toiminnassa ja tällaisen tuottamuksen syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon. Jos vahingonkorvausvastuuta ei ole, ei myöskään vastuuvakuutuksesta voi saada korvausta aiheutuneiden vahinkojen peittämiseksi.
Tässä tapauksessa metsästyskoira on ollut metsästystilanteessa metsässä vapaana ja hyökännyt tuntemattomaksi jääneestä syystä toisen metsästyskoiran kimppuun. Vahingonkärsineen omistama koira oli vahingoittunut tappelutilanteessa. Vakuutettu oli kertonut, että hän on metsästänyt koiransa kanssa usein eikä koira koskaan aiemmin ole ollut aggressiivinen toisia koiria kohtaan. Pelkästään koiran vapaana pitämistä siihen sallitulla alueella ja ajankohtana ei voida pitää tuottamuksellisena menettelynä. Mikäli koiran omistajan ei ole osoitettu toimineen tapauksessa tuottamuksellisesti, ei koiran omistaja siten ole vahingonkorvauslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa toiselle metsästyskoiralle aiheutuneesta vahingosta. Mikäli vahingonkorvausvelvollisuuden peruste puuttuu, ei korvausta myöskään makseta vastuuvakuutuksen perusteella.
- Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
- Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.