Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.
Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.
Suodata kategorian mukaan
Usein kysytyt kysymykset
Hakutulokset 1 - 18 / 18
Kuka saa metsästää villisikaa?
Metsästäjätutkinnon suorittanut ja riistanhoitomaksun maksanut metsästäjä, jolla on lupa metsästää alueella. Toisin sanoen villisika on usein käytännössä samojen vaatimusten takana kuin pienriista, ellei metsästysoikeuden haltija tai voimassa oleva metsästysvuokrasopimus määrää asiasta toisin. Sille ei tarvita erillistä riistakeskuksen pyyntilupaa.
Milloin villisikaa saa metsästää?
Ympäri vuoden. Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa 1.3.–31.7.
Missä villisikaa saa metsästää?
Villisialla ei ole muita aluerajoituksia, kuin vaatimus alueen metsästysoikeudelle tai metsästysoikeuden haltijan luvalle metsästää.
Huom! Jos metsästysvuokrasopimus on tehty vain hirvieläimille, villisikaa ei saa ko. alueella metsästää. Villisika suositellaan päivitettävän vajaisiin vuokrasopimuksiin.
Millä villisikaa saa metsästää?
Kiväärillä, joka täyttää hirvivaatimukset, eli vähintään 9 gramman luoti, osumaenergia 100 metrin päässä vähintään 2 700 joulea tai 10 gramman luodilla vastaavasti vähintään 2 000 joulea. Lisäksi sallittuja ovat haulikon täyteiset ja metsästysjouset.
Tarvitaanko villisian metsästämiseen ampumakoetta?
Ampumakoe tulee olla suoritettu kiväärillä tai jousella villisikaa metsästävällä.
Mitä pitää tehdä, kun on saanut villisian saaliiksi?
Villisiasta tehdään saalisilmoitus, joka tapahtuu joko Riistakeskuksen lomakkeella tai sähköisesti Oma riista -palvelun kautta. Lisäksi villisiasta otetaan näytteet. Ilmoituksessa ilmoitetaan saajan nimi, metsästäjänumero, yhteystiedot ja saaliista sukupuoli, ikä, pyyntiaika ja -paikka.
Miksi villisiasta otetaan verinäytteet?
Verinäytteestä voidaan todeta afrikkalainen sikaruttovirus tai sen vasta-aineita, mikäli villisika on altistunut taudille. Näytteeksi lähetetään villisian munuainen, perna ja verta, sekä emakoilta 5 - 10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset. Ohjeita näytteenotosta löytyy myös Ruokaviraston verkkosivuilta.
Minne villisian verinäytteet toimitetaan?
Saaliista otetaan näytteet sikaruttoa ja trikiiniä varten ja lähetetään Ruokavirastolle. Trikiinin testauksen voi valita sikaruttonäytepalkkioksi Ruokavirastolta, mutta sen voi testauttaa nopeammin myös muualla. Ravinnoksi käyttämättömät ruhon osat ja sisälmykset suositellaan haudattavan, jotta mm. trikiini ja mahdolliset muut loiset tai taudit eivät leviä.
Mitä tehdä, jos villisika haavoittuu metsästettäessä tai kolarissa?
Haavoittunut villisika tulee pyrkiä lopettamaan viivytyksittä, mutta huolehtien turvallisuudesta. Haavoittuneena metsään jääneestä villisiasta on ilmoitettava poliisille. Vaatimus ei ota kantaa villisian kokoon, mutta poliisin ja SRVA:n on hyvä tietää, onko kyseessä porsas vai aikuinen yksilö.
Kuka metsästysseurassa päättää, miten villisikaa metsästetään?
Metsästysseuran vuosikokous tai hallitus, riippuen säännöistä kumpi, voi päättää metsästystavoista. Määräyksissä on varottava rajoituksia, jotka rikkovat yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi lain sallimaa metsästysvälinettä tai tietyn koirarodun käyttämistä ei voi kieltää. Metsästystapa sen sijaan voidaan määrätä tapahtuvaksi vain yhteisjahtina tai kytiksenä. Ilman painavia perusteluita jahtimuotoja ei ole kuitenkaan suositeltavaa rajoittaa.
Miten villisikasaalis jaetaan?
On yleistä, että saalis kuuluu ampujalle. Yhdistys kokouksessaan tai seurue yhteisesti voi päättää myös muunlaisesta jakamisesta.
Voiko villisianlihaa myydä ja mitä vaatimuksia myynnille on?
Villisian lihaa voi myydä, mutta eläimestä on ennen lihan antamista saatava trikiinitulokset. Ruho voidaan toimittaa suolistamattomana, mutta jos se myydään osina, tulee käsittelypaikasta olla vähintään elintarvikehuoneistoilmoitus.
Pitääkö villisian ajojahdissa olla metsästyksenjohtaja?
Villisian metsästyksessä ei tarvita metsästyksenjohtajaa.
Pitääkö seuruejahdissa käyttää turvaoranssia vaatetusta?
Huomiovaatetusta ei ole vaadittu villisian metsästyksessä, mutta kaikessa seuruejahdissa on erittäin suotavaa sellaista käyttää.
Milloin villisikajahdissa voi käyttää koiraa? Voiko esimerkiksi hirvikoiraa käyttää sikajahdissa tammi–helmikuussa?
Ajavaa koiraa voi käyttää vain 20.8.- helmikuun loppu. Muuta kuin ajavaa koiraa voidaan käyttää muulloinkin, mutta tällöin koiran olisi oltava hyvin varma villisialle ja hallittavissa niin, ettei muita eläimiä häiritä. Käytännössä kiinnipitoaika rajaa suurinta osaa koiran käyttöä.
Voiko maanomistaja metsästää villisikaa omalla maallaan, vaikka metsästysoikeus on vuokrattu seuralle?
Villisikaa voi metsästää metsästysoikeuden haltija tai haltijan luvalla. Jos metsästysoikeus on luovutettu, niin silloin metsästys tapahtuu vuokraajan luvalla. Metsästysoikeudesta on voitu sopia myös muuta, jolloin pätee mitä on sovittu.
Miten rautapyynnissä estetään muiden kuin minkin päätyminen rautoihin?
Pienpedoille asianmukaisesti viritetyt raudat ovat turvallisia käyttää. Raudat tulee sijoittaa jämäkkään ja riittävän pitkään suojaputkeen tai -laatikkoon, jossa on ainoastaan pieni reikä, josta ei karhun tassu mahdu sisään. Raudat tulee sijoittaa laatikossa tarpeeksi syvälle ja rautojen tulee laueta tarpeeksi herkästi, jos niihin yrittää karhu tai muu eläin päästä ulkopuolelta käsiksi.
Lue lisää: https://vieraspeto.fi/minkin-pyyntitavat/heti-tappava-rauta/
Kenellä on oikeus tutkia toisen henkilön reppu, taskut tai auto, ja millä edellytyksillä tutkiminen voidaan suorittaa, jos repun omistaja ei ole halukas näyttämään repun sisältöä esimerkiksi poliisille? Riittääkö esimerkiksi epäilys salametsästyksestä tai lyijyhaulikieltoa rikkovasta lyijyhaulien kuljettamisesta vesistöillä (vuodesta 2023 eteenpäin)?
Henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muuten yllään taikka mukanaan olevissa tavaroissa, saadaan toimittaa, jos etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavana olevaan rikokseen liittyvä esine tai seikka, jolla voi olla merkitystä rikoksen selvittämisessä. Henkilöntarkastus voidaan pääsäännön mukaan toimittaa, kun henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Näin ollen metsästysrikoksesta tai törkeästä metsästysrikoksesta epäiltyyn voidaan kohdistaa henkilöntarkastus. Henkilöntarkastuksen saa tehdä poliisi.
Erätarkastajalla on erävalvontaan kuuluvassa yksittäisessä tehtävässä oikeus pysäyttää henkilö ja kulkuneuvo sekä saada tieto henkilön ja kulkuneuvossa olevien henkilöiden nimestä, henkilötunnuksesta, tai jos henkilötunnusta ei ole, syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta nämä ovat tavoitettavissa. Erätarkastajalla on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta henkilöllisyyden selvittämiseksi tarpeellisia tietoja tai antaa todennäköisesti virheellisen tiedon.
Erätarkastajalla on kiinniottamisen ja kulkuneuvon pysäyttämisen yhteydessä oikeus tehdä turvatarkastus, eli tarkastaa henkilö ja kulkuneuvo, jos se on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että henkilöllä tai kulkuneuvossa ei ole aseita, esineitä tai aineita, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ihmisille tai merkittävää vahinkoa luonnolle. Oikeutta henkilöntarkastukseen rikostutkinnan tarkoituksessa erätarkastajalla ei kuitenkaan ole. Vastaavat oikeudet ovat myös rajavartiomiehellä erävalvontaa tehtäessä.