Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa. Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen. Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi. Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta. Suodata kategorian mukaan Aseet ja luvat (3) erävalvonta (1) Koiran kanssa metsästäminen (11) Maanomistus ja metsästysoikeus (8) (-) Metsästyslaki (1) Metsästysrajoitukset (4) Nuoret metsästäjät (2) Rangaistukset ja jäsenoikeudet (6) (-) Riistakamera (2) ruokinta (1) Seuran vuosikokous (5) (-) seuratoiminta (12) Turvallisuus (3) Vakuutukset (3) Vieraspedot (1) Villisian metsästys (16) Usein kysytyt kysymykset Hakutulokset 1 - 15 / 15 Kenelle kuuluu riistakamerakuvien tekijänoikeus, kameran omistajalle vai kameran paikoilleen asettaneelle henkilölle? Kuvat pääsee tietysti purkamaan vain kameran omistaja. Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lain mukaan suojattuja teoksia ovat muun muassa kirjalliset ja suulliset teokset, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote. Tekijänoikeuslain mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna: 1) valmistamalla siitä kappaleita ja 2) saattamalla se yleisön saataviin. Tämä siis koskee kuvaajaa, eli kameran omistajaa. Valokuvateos on valokuvaamalla tai valokuvaamiseen verrattavin tavoin valmistettu teos. Teoksina suojataan ne valokuvat, jotka ylittävät teoskynnyksen. Tekijänoikeusneuvosto on todennut teoskynnystä koskevassa lausunnossaan TN 2013:3, että Kalle Kultalan vuonna 1961 ottama uutisvalokuva presidentti Urho Kekkosesta Havaijilla ylittää teoskynnyksen. Teoskynnyksen alle jäävät valokuvat suojataan tavallisina valokuvina. Valokuvalla on teosta lyhyempi suoja-aika. Tekijänä pidetään sitä, jonka luovan panoksen ansiosta teos on syntynyt. Tekijänoikeuslain mukaan tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin. Problematiikka näyttäisi kohdistuvan kysymyksessä siihen, ketä pidetään valokuvaajana vastaavissa tilanteissa. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta eikä sitä löydy suoraan laista. Näin ollen lopputulos saattaa vaihdella tapauskohtaisen arvioinnin ja laintulkinnan perusteella. Kameran omistaminen ei yksinään tuo tekijänoikeutta sillä otettuihin valokuviin. Toisaalta kameran paikalleen asettaminen jonkun muun henkilön ohjeiden mukaisesti ei myöskään tuo tekijänoikeutta kameralla otettuun kuvaan, vaan tapauksessa valokuvaajaksi katsottaisiin henkilö, joka on ohjeistanut kameran asettamisesta. Tapauksessa, jossa kameran paikalleen asettanut henkilö ja sen omistaja eivät ole sama henkilö, huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, onko kameraa käytetty luvallisesti. Myös sillä saattaa olla vaikutusta tekijänoikeuden syntyyn. Selvää on, että jos riistakameran omistaja on asettanut kameran paikalleen, hänellä on oikeus kameran kuviin. Tekijänoikeutta koskevissa tulkintakysymyksissä voi myös pyytää lausuntoa tekijänoikeusneuvostolta, joka antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Saako riistakameraa hyödyntää metsästyksessä niin, että metsästäjä odottaa kotonaan, kunnes riistakamera lähettää kuvan ruokinnalle tulleesta eläimestä, jonka jälkeen metsästäjä pyrkii hiipimään ampumaetäisyydelle? Entä saako riistakameraa käyttää hämärässä kytättäessä niin, että metsästäjä varmistaa riistakameran puhelimeen lähettämästä kuvasta, että eläimellä on sopiva määrä sarvipiikkejä? Valaistus on siis sellainen, että eläimen vielä tunnistaa, mutta sarvipiikkejä ei pysty enää laskemaan. Riistakameraa saa käyttää metsästyksessä huomioiden kuitenkin metsästyslaissa säädetty kielto käyttää ravintohoukutinta karhun metsästyksessä. Riistakamera ei ole tähtäyslaite, joten sen käyttö sarvipiikkien laskemiseen ei ole kiellettyä. Metsästysseurani johtokunnan toiminta on lopahtanut. Vuosikokousta ei ole pidetty, jäsen- ja ratamaksuja ei ole päätetty eikä peritty. Jäsenille ei ole annettu mitään tietoa seuran tilanteesta. Mitä meidän tulisi jäseninä tehdä? Seuraan on valittava uusi johtokunta hoitamaan seuran asioita yhdistyslain edellyttämällä tavalla. Yhdistyslain 20 §:n mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on oikeus vaatia yhdistyksen kokouksen pitämistä, jos sitä ei ole pidetty säännöissä määrättynä aikana. Vaatimus on esitettävä kirjalllisesti johtokunnalle. Jollei johtokunta kutsu kokousta koolle tai vaatimusta ei ole voitu esittää johtokunnalle, aluehallintoviraston on kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeutettava hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoitettava johtokunta siihen sakon uhalla. Metsästysseuramme säännöissä sanotaan, että koejäsenyys kestää kaksi vuotta, jonka kuluessa koejäsenelle on ilmoitettava hyväksymisestä tai hylkäämisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi mainitaan, että myös koejäseneltä peritään liittymismaksu. Tuleeko seuran palauttaa liittymismaksu, jos koejäsentä ei hyväksytä seuran varsinaiseksi jäseneksi? Entä jos koejäsen itse ilmoittaa, että ei olekaan enää kiinnostunut jäsenyydestä? Voiko seura päättää ilman erityisiä perusteita, että varsinaista jäsenyyttä ei myönnetä? Yhdistyslaki ei itsessään tunne koejäsenen ja varsinaisen jäsenen käsitteitä. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen säännöissä on kuitenkin mainittava jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja. Lähtökohtaisesti liittymismaksun palautukselle ei löydy perustetta, jos palautuksesta ei ole määrätty seuran säännöissä riippumatta siitä, onko koejäsenen lopullisesti jäseneksi tuleminen koejäsenen oma päätös vai seuran päätös. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Hallituksen oikeutta päättää yhdistyksen jäsenistä rajoittavat ainoastaan yhdistyksen säännöt, joskin hallitus voi tässäkin kohtaa käyttää myös omaa harkintaansa. Erityisiä perusteita jäsenyyden myöntämättä jättämiselle ei lain puitteissa vaadita. Metsästysseuramme sääntöjen mukaisesti johtokunta päättää uusien jäsenten valinnoista. Onko johtokunnan ilmoitettava uusista jäsenistä seuran yleisessä kokouksessa valittujen henkilöiden nimet mainiten, vai riittääkö tietosuojan näkökulmasta esimerkiksi ilmoitus uusiksi jäseniksi valittujen määrästä? Yhdistyksen kokous on pidettävä sen säännöissä määrättynä aikana. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä yhdistyksen jäsenen valitsemisesta. Pelkästään tietosuojan ja tietosuoja-asetuksen näkökulmasta on toki riittävää, että julkaistaan vain jäseniksi valittujen määrä, ellei nimien kertomiselle ole jotain perusteltua syytä ja laillista perustetta. Edelleen yhdistyslain mukaan yhdistyksen jäsenille on kuitenkin pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua yhdistyksen jäsenistä pidettävään jäsenluetteloon, johon tulee olla merkittynä kunkin jäsenen nimi. Koska jäsenillä on oikeus jäsenluetteloon tutustumiseen, ja seuratovereiden tuntemisella on merkitystä seuran toiminnan kannalta, on nimet pääsääntöisesti suotavaa kertoa seuran yleisessä kokouksessa. Voiko seuran kannatusjäsenmaksua maksava osallistua alueella yhteisjahteina järjestettäviin suurpetojahteihin? Metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaan kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus seuran kokouksissa, mutta ei äänioikeutta eikä myöskään metsästysoikeutta seuran alueille. Näin ollen vastaus riippuu metsästysseuran säännöistä. Jos oman metsästysseuran säännöt myötäilevät Metsästäjäliiton sääntöjä, kannatusjäsenyys ei yksinään tuo oikeutta osallistua yhteisjahteina järjestettäviin suurpetojahteihin. Metsästysseurat voivat kuitenkin myydä vieraskortteja, jolloin seuraan kuulumaton metsästäjä voi metsästää vieraalle annetuin ehdoin, usein seuran jäsenen mukana. Metsästysseurani johtokunta on päättänyt, että vain hirviseurueeseen kuuluvat jäsenet saavat metsästää metsäkauriita, koska vuokrasopimukset on tehty koskemaan sorkkaeläimiä. Onko näin? Metsäkauriin metsästysoikeus kuuluu hirvieläinten metsästysoikeuden haltijalle, eli vuokralaisena olevalle metsästysseuralle, ellei metsästysvuokrasopimuksessa ole muuta mainittu. Päätös metsäkauriin pyyntitavasta kuuluisi tehdä seuran yleisessä kokouksessa. Sinänsä on mahdollista rajata kauriin metsästysoikeus hirviseurueen jäsenille, jos jäsenet pääsevät pyydetyt maksut tai muut edellytykset täyttämällä yhdenvertaisesti hirviseurueeseen mukaan. Seurassani on ikääntynyt metsästäjä, jolla on mielestämme yhä enenevissä määrin dementiaan viittaavia oireita. Hän haluaa kuitenkin käydä metsällä. Miten metsästysseuran tulisi toimia? Metsästysseura ei voi evätä henkilön osallistumista, varsinkaan terveydellisten syiden vuoksi. Metsästysseura voi kertoa huolen asiasta henkilön omaiselle ja omainen voi edelleen kertoa terveydenhuollolle tai viranomaiselle. Viranomainen todennäköisesti reagoitietoon ja päättää aseiden hallussapidosta lääkärin lausunnon perusteella, jos katsoo tarpeelliseksi. Pitkäaikaiselle jäsenelle voi myös hienovaraisesti ilmaista luopumisehdotuksen, mutta mielenpahoittaminen on tapauksesta riippuen mahdollista. Vaikka aseetlähtisivät viranomaispäätöksellä, olisi hienoa, jos henkilöä pyydettäisiin edelleen osallistumaan nuotion pitoon ja seuramieheksi, jos hän kaipaa olla mukana. Metsästysseurallamme on kaksi hirvijahtiporukkaa, jotka vaativat kahden vuoden jäsenyyttä metsästysseurassa, ennen kuin pääsee mukaan hirvijahtiin. Voinko vedota yhdenvertaisuuteen ja vaatia heti hirvijahtiporukan täysivaltaista jäsenyyttä? Kysymys on siitä, loukkaako seurasi vaatimus yhdenvertaisuuttasi verrattuna muihin jäseniin. Kahden vuoden karenssiaika perustunee seuran päätökseen tai seuran hyväksymään ohjesääntöön. Jos karenssia on sovellettu kaikkiin uusiin jäseniin, samanarvoisuuttasi ei ole minusta loukattu. Olen liikuntarajoitteinen ja siksi liikkumiseni on vaikeaa. Metsästysseuramme järjesti talvikokouksen paikassa, jonka piha-alueelta ei ollut poistettu lunta. En pääsyt kokoukseen. Mitä laki sanoo kokouspaikan esteettömyydestä? Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä kokouspaikan esteettömyydestä. Käytännössä on katsottu riittäväksi, että kokouspaikka mainitaan kokouskutsussa osoitteen ja huoneiston tarkkuudella. Yhdistystoiminnassa tulee kuitenkin huomioida myös muun muassa yhdenvertaisuuslain sekä kansainvälisten säännösten, esimerkiksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä saavutettavuusdirektiivin asettamat velvoitteet. Selvää on, että yhdistyksen on toiminnassaan kohdeltava jäsenistöään yhdenvertaisesti ja huolehdittava, ettei ketään aseteta eriarvoiseen asemaan vammaisuuden tai muun syrjivän syyn perusteella. Henkilö otettiin koejäseneksi metsästysseuraamme ja valittiin varsinaiseksi jäseneksi kahden vuoden jälkeen. Liittymismaksu laskutetaan varsinaiseksi jäseneksi tulon yhteydessä. Koejäsenyyden aikana liittymismaksu on noussut. Tuleeko henkilön maksaa liittymismaksu sen suuruisena, kuin se oli koejäsenyyden alkaessa, vai sen suuruisena, kuin se on varsinaisen jäsenyyden alkaessa? Liittymismaksu on sen suuruinen, kuin se on varsinaisen jäsenyyden toteutumishetkellä, ellei seuran säännöissä muuta mainita. Pyrin erääseen metsästysseuraan ja pääsin sen koejäseneksi. Minulle ilmoitettiin, että koejäsenyys kestää kolme vuotta ja vasta sen jälkeen on mahdollista päästä hirvi- tai peuraporukkaan. Seuran säännöissä ei kuitenkaan ole mainintaa koejäsenyydestä, eikä kolmen vuoden odotusajasta hirviporukkaan pääsemiseksi. Olenko nyt koejäsen, jäsen vai en mikään? Jos olen jäsen, onko hirviporukan ulkopuolelle jättäminen mahdollista? Jäsenedellytyksistä ei ole välttämätöntä määrätä seuran säännöissä. Seuralla on oikeus asettaa jäsenyydelle ehtoja. Kyse on uuden jäsenen ja seuran välisestä sopimuksesta. Olet koejäsen ja mahdollisuutesi päästä hirviporukkaan määräytyy seuran asettamin ehdoin. Voiko sosiaalisessa mediassa erittäin epäasiallisesti käyttäytyvää ja metsästäjien mainetta pilaavaa jäsentä erottaa? Hän ei esiinny seuran edustajana, vaan yksityishenkilönä, mutta ihmiset tietävät hänen kuuluvan seuraan. Metsästysseura voi edellyttää, että jäsen noudattaa seuran sääntöjä ja päätöksiä, sekä välttää seuran tarkoitusperien vastaista tai seuralle vahingollista menettelyä. Metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaiset säännöt velvoittavat noudattamaan myös hyviä metsästäjätapoja. Some-törkimyksen erottaminen voinee joissakin ääritapauksissa olla mahdollista, esimerkiksi sen haitatessa seuran maanomistajasuhteita. Ratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti. Millä toimenpiteillä metsästysseuran toiminnan voi lopettaa? Mitä tehdään seuran omistamille rakennuksille, irtaimistolle ja rahavaroille? Entä maanvuokrasopimukset, ne varmasti irtisanotaan? Voivatko halukkaat perustaa uuden seuran edellä mainitun seuran alueelle ja hankkia irtaimiston haltuunsa, eli voidaanko entinen seuratoiminta ajaa alas ja sen pohjalle perustaa uusi? Yhdistys puretaan kokouspäätöksellä säännöissä mainitulla tavalla ja äänimäärällä. Samassa yhteydessä päätetään, mitä tapahtuu omaisuudelle. Yleensä se annetaan johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen, kuten Metsästäjäliiton piirille tai muulle vastaavalle. Jos yhdistys puretaan siksi, että se yhdistyy toiseen seuraan tai perustetaan uusi, omaisuus voidaan luovuttaa tälle yhdistykselle. Toisen yhdistyksen on tällöin oltava olemassa ennen entisen purkamista. Maanvuokrasopimukset purkautuvat, kun sopijaosapuoli lakkaa olemasta. Jos toimintaa jatketaan toisen yhdistyksen nimissä, olisi sopimukset kannattavaa uusia toiselle ennen purkamista. Metsästyslaissa sanotaan: "Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan." Mitataanko matka ampujasta, eläimestä vai siitä kumpi on lähempänä? Etäisyysvaatimus koskee sekä ampujaa, että metsästettävää eläintä, ja tämä ilmenee suoraan sanamuodosta. Jos ampuja tai saaliseläin on 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta, on eläintä ammuttu etäisyysvaatimuksen vastaisesti.