Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kymykset
Metsästäjäliitto neuvoo mielellään jäseniä metsästykseen liittyvissä asioissa.

Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sivulla esitetyt vahinkotapaukset ovat ainoastaan esimerkkejä, eikä niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä johonkin toiseen vahinkovakuutustapahtumaan liittyen.  Vakuutusyhtiöt käsittelevät jokaisen vahinkotapahtuman tapauskohtaisesti vakuutusehtojen mukaisesti. Yleiset kysymykset palsta on tarkoitettu antamaan vain yleisluontoisia esimerkkejä jäsenille, eikä niiden tarkoituksena ole antaa yleisiä neuvoja tai suosituksia, eikä esimerkkeihin tule luottaa minkä toiminnan tai päätöksen perusteeksi. Vahingon sattuessa olethan aina ensisijaisesti yhteydessä omaan vakuutusyhtiöösi.

Metsästäjäliitto voi muuttaa tämän palstan sisältöä milloin tahansa. Metsästäjäliitto ei ole vastuussa mistään välittömistä, epäsuorista, satunnaisista tai välillisistä vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän verkkosivuston sisällöstä tai sen saatavuudesta, käytöstä tai siihen luottamisesta.  

Usein kysytyt kysymykset

Hakutulokset 21 - 26 / 26

Pyrin erääseen metsästysseuraan ja pääsin sen koejäseneksi. Minulle ilmoitettiin, että koejäsenyys kestää kolme vuotta ja vasta sen jälkeen on mahdollista päästä hirvi- tai peuraporukkaan. Seuran säännöissä ei kuitenkaan ole mainintaa koejäsenyydestä, eikä kolmen vuoden odotusajasta hirviporukkaan pääsemiseksi. Olenko nyt koejäsen, jäsen vai en mikään? Jos olen jäsen, onko hirviporukan ulkopuolelle jättäminen mahdollista?

Jäsenedellytyksistä ei ole välttämätöntä määrätä seuran säännöissä. Seuralla on oikeus asettaa jäsenyydelle ehtoja. Kyse on uuden jäsenen ja seuran välisestä sopimuksesta. Olet koejäsen ja mahdollisuutesi päästä hirviporukkaan määräytyy seuran asettamin ehdoin.

Voiko sosiaalisessa mediassa erittäin epäasiallisesti käyttäytyvää ja metsästäjien mainetta pilaavaa jäsentä erottaa? Hän ei esiinny seuran edustajana, vaan yksityishenkilönä, mutta ihmiset tietävät hänen kuuluvan seuraan.

Metsästysseura voi edellyttää, että jäsen noudattaa seuran sääntöjä ja päätöksiä, sekä välttää seuran tarkoitusperien vastaista tai seuralle vahingollista menettelyä. Metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaiset säännöt velvoittavat noudattamaan myös hyviä metsästäjätapoja. 

Some-törkimyksen erottaminen voinee joissakin ääritapauksissa olla mahdollista, esimerkiksi sen haitatessa seuran maanomistajasuhteita. Ratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti.

Millä toimenpiteillä metsästysseuran toiminnan voi lopettaa? Mitä tehdään seuran omistamille rakennuksille, irtaimistolle ja rahavaroille? Entä maanvuokrasopimukset, ne varmasti irtisanotaan?

Voivatko halukkaat perustaa uuden seuran edellä mainitun seuran alueelle ja hankkia irtaimiston haltuunsa, eli voidaanko entinen seuratoiminta ajaa alas ja sen pohjalle perustaa uusi?

Yhdistys puretaan kokouspäätöksellä säännöissä mainitulla tavalla ja äänimäärällä. Samassa yhteydessä päätetään, mitä tapahtuu omaisuudelle. Yleensä se annetaan johonkin yleishyödylliseen tarkoitukseen, kuten Metsästäjäliiton piirille tai muulle vastaavalle. Jos yhdistys puretaan siksi, että se yhdistyy toiseen seuraan tai perustetaan uusi, omaisuus voidaan luovuttaa tälle yhdistykselle. Toisen yhdistyksen on tällöin oltava olemassa ennen entisen purkamista.

Maanvuokrasopimukset purkautuvat, kun sopijaosapuoli lakkaa olemasta. Jos toimintaa jatketaan toisen yhdistyksen nimissä, olisi sopimukset kannattavaa uusia toiselle ennen purkamista.

Hirvenpyynnin aloituksessa metsästyksen johtaja tarkasti jahtiin osallistuvilta metsästyskortin, ampumakokeen suorituskortin ja aseluvan. Onko metsästyksen johtajalla oikeutta tarkastaa näitä tietoja? Onko jahtiin osallistuva velvollinen esittämään ne metsästyksen johtajalle?

Metsästyksen johtajalla on oikeus tarkistaa metsästyskortin ja ampumakokeen voimassaolo. Jahtiin osallistuva on velvollinen nämä myös esittämään. Aseluvan esittämistä metsästyksen johtaja ei voi vaatia, eikä näin ollen jahtiin osallistuva ole velvollinen aselupaa esittämään

Voiko metsästysseura laillisesti kieltää jäseneltä henkilökohtaisen riistalihan myynnin valkohäntäpeuran kohdalla? Seura vetoaa riistalihan myymisen aiheuttavan ongelmia maanomistajien solmimiin vuokrasuhteisiin. Maanomistajat ovat ilmaisseet kuitenkin alueella huolensa peurakannan kasvusta aiheutuneista metsävahingoista, jolloin lupamääriä on jouduttu kasvattamaan. Jäsen maksaa jokaisesta kaadetusta peurasta seuralle yhdistyksen veloittaman pyyntilupamaksun.

Metsästysseura ei voi pätevästi määrätä laillisen saannon kautta jäsenen omistukseen tulleen lihan osalta, joten ostajan ja myyjän välinen kauppa on sinänsä pätevä. Jäsenten harjoittama lihakauppa on kuitenkin usein ongelmallista seuran kannalta. 

Jäsen on velvollinen noudattamaan seuran sääntöjä, päätöksiä sekä hyviä metsästäjätapoja. Jäsenen tulee toimia seuran tarkoitusperien mukaisesti ja välttää seuran kannalta vahingollisia menettelyjä. 

Metsästysseuratoiminta perustuu tyypillisesti maanomistajien vapaaehtoisesti ja vastikkeetta luovuttamien metsästysoikeuksien käyttämiseen, eikä metsästysseuratoiminta ilman maanomistajien myötävaikutusta olisi mahdollista. Vuokrasopimuksissa on usein ehtoja, joka usein kieltävät metsästysoikeuden kaupallisen hyödyntämisen, ja lihan myymisestä saatavat tulot saattavat ymmärrettävästi aiheuttaa mielipiteitä maanomistajien keskuudessa. 

Mielestäni jäsenen tulisi välttää kaikkia toimia, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia seuran maanomistajasuhteissa.

Onko oikein, että metsästysseura sallii sähköautoilla ajaville jäsenilleen autojen latausmahdollisuuden seuran majalla tai suorastaan järjestää latauspisteen ilman erityistä korvausta? Pitäisikö muillekin jäsenille varata polttoainetta autoihin metsästysseuran lukuun jäsenten yhdenvertaisuuden nimissä?

Sähköautojen lataamisen salliminen ilman yhdistyksen kokouksen päätöstä ja jäsenistön kustannuksella ei ole oikein. Päätös latauspisteen rakentamisesta seuran varoilla voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa enemmistöpäätöksellä yhdenvertaisuutta loukkaamatta. Päätöksenteon pohjaksi olisi hyvä selvittää vaatiiko sähköjärjestelmä muutostöitä ja mitkä ovat hankkeen kokonaiskustannukset. 

Mielestäni latauksesta aiheutuvien sähkökulujen kattaminen kuuluu aina latausmahdollisuutta käyttäville. Yhdistyksen kokous voi päättää mihin hintaan sähköä on tarjolla. Yhdenvertaisuutta ei mielestäni loukkaa sekään, että myytävällä sähköllä katetaan latauspisteen hankintakuluja.