Suden kanta-arviossa esitetyn romahduksen syyt selvitettävä pikaisesti

Luonnonvarakeskuksen julkaiseman kanta-arvion mukaan susikannassa on tapahtunut noin 25% lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Metsästäjien havaintojen mukaan esitetty notkahdus tuntuu uskomattomalta. Laumoissa ja reviirialueissa on havaittu muutoksia, mutta metsästäjien näkemykset eivät tue kokonaismäärän muuttumista Luken esittämässä muodossa.

Metsästäjäliitto edellyttää, että arvion perusteet selvitetään seikkaperäisesti ennen kuin mitään kannanhoitoon liittyviä jatkopäätöksiä tehdään. Dna-tutkimus tuo tarkkuutta suden kanta-arvioon mutta kattavuutta tarvitaan merkittävästi lisää.

Metsästäjät ja Luonnonvarakeskuksen kanta-arviomenetelmän kansainväliset arvioijat ovat vaatineet suden kanta-arvioon täydentäviä menetelmiä. Viime talvena Itä-Suomessa aloitettu dna-keräys on tuonut kaivattua lisätietoa Tassu-järjestelmän ja pantaseurannan tueksi. Dna-näytteiden avulla laumojen reviirit, yksilömäärät ja sukulaissuhteet ovat tarkentuneet. Tutkimus ei kuitenkaan vielä ole täysin kattava eikä aukoton. Noin puolet kerätystä materiaalista oli käyttökelvotonta, ja näytteiden kerääminen ei ole ulottunut kaikille reviireille eikä kerättyjenkään laumojen osalta aukottomasti.

Dna-keräystä on ehdottomasti jatkettava ja laajennettava. Tulevan talven toimenpiteet on suunniteltava tarkasti, jotta kanta-arvio tarkentuu entisestään. Ainakin Itä-Suomessa metsästäjät tekevät marras-joulukuussa erillislaskennan, jolla pyritään vahventamaan kanta-arvion havaintoaineistoa. Samanaikaisesti on myös Tassu-järjestelmän toimivuus varmistettava.

Suden kanta-arvioissa on vuosittaista vaihtelua, joka johtuu kannan vaihtelun lisäksi alueellisten havaintoaineistojen puutteellisuuksista. Eri toimijoiden välisessä yhteistoiminnassa on ollut ongelmia. Tiheimmillä suurpetoalueilla osa SRVA-toimijoista on irtisanonut sopimuksensa, ja petohavaintojen syöttäminen järjestelmään on vähentynyt. Tästä huolimatta Suomen kokonaishavaintomäärä on kasvanut. Osallistaminen ja palautteenanto ovat mahdollisia kehityskohteita. 

Kanta-arviotyössä tarvitaan nykyistä saumattomampaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Havaintomateriaalin keräämisestä vastaavat petoyhdyshenkilöt tekevät erittäin arvokasta vapaaehtoistyötä, jota ei pidä väheksyä.

Metsästäjäliitto edellyttää, että dna-tutkimuksen resurssit turvataan myös tuleville vuosille ja, että eri toimijoiden yhteistyön sujuminen varmistetaan. Lisäksi esitämme, että loppusyksystä 2017 suoritetaan erillislaskenta, jolla vahvistetaan eri havaintojärjestelmien tuottaman tiedon yhteensovittamista.

*Uutista oikaistu Tassu-havaintoaineiston tulkintavirheen aiheuttaman sekaannuksen vuoksi.